Tämä blogikirjoitus jatkaa vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Edelliset kirjoitukset ovat käsitelleet ihmiskäsitystä Ihmiskäsitys määrittelee, millainen on hyvä johtaja tai hyvä johdettava ja luonteenvahvuuksia. Tämä kirjoitus keskittyy tunteiden johtamiseen. Vuoropuhelussa on hyödynnetty KYARHEM-mallia. Malli muodostuu seitsemästä inhimillisestä perustarpeesta, joita jokainen ihminen haluaa: kiinnostus, ymmärrys, arvostus, reiluus, hallinta, edistys ja merkitys. Mallia voi käyttää, kun haluaa luoda aidon, syvän tunnetason yhteyden toiseen ihmiseen ja varmistaa, että hänellä on hyvät mahdollisuudet voida töissä hyvin.
Tunteiden johtaminen alkaa omien tunteiden tunnistamisesta ja hallinnasta
Tunteiden merkitys omaan hyvinvointiin alkoi valjeta minulle tosiasiallisesti vasta joitakin vuosia sitten. Tähän johtivat sekä henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneet muutokset että työssä kokemani erilaiset tilanteet. Alkoi käänteentekevä ihmisenä kasvaminen. Tunteiden kohdalla se on tarkoittanut tietoisuutta omista tunteista eri tilanteissa, tarpeiden tunnistamista tunteiden taustalla ja sopivien keinojen löytämistä toimia tunteiden kanssa, säädellä tunteita erilaisissa tilanteissa ja vastata tarpeisiin.
Tunnepäiväkirja tekee näkyväksi, miten paljon tunteita mahtuu yhteen päivään ja viikkoon. Tähän blogitekstiin olen kuitenkin valinnut kaksi tunnetta, joita haluan johtaa positiivisesti: turhautuminen ja innostunut. Turhautuminen tunteena on negatiivinen ja herää mm., kun tahtominen on estetty. Innostus on taas positiivinen ja herää, kun havaitsen uusia mahdollisuuksia. Positiivisessa johtamisessa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja totta. Negatiivisten tunteiden käsittelylle annetaan tilaa ja oikein käsiteltynä ne vapauttavat positiivista energiaa ja herättelevät positiivisia tunteita. Tavoitteena on autenttisen minän löytäminen, oikeudenmukaisuus ja halu palvella muita. Autenttinen johtaminen vaikuttaa lopulta koko työyhteisöön lisäten työtyytyväisyyttä ja vähentäen työntekijöiden kokemaa stressiä.
Toisten tunteiden kohtaaminen, havaitseminen ja ymmärtäminen
Edellisessä keskustelussa luonteenvahvuuksista Mikä minussa on hyvin? havaitsin, että vaikutit jonkin verran turhautuneelta. Kertoisitko tarkemmin, mistä tuo turhautuminen kumpuaa.
- Turhautuminen syntyy siitä, että en koe tulevani kuulluksi työtehtäviin ja omiin uratavoitteisiin (kiinnostukset) liittyvässä asiassa. Työssä minulle on tärkeä päästä kehittämään omaa ammatillista osaamista laaja-alaisesti. Toivon, että aihetta voisi käsitellä yhdessä miettien erilaisia ratkaisuja tilanteeseen, esimerkiksi millaisia johtamisen tehtäviä voisi räätälöidä nykyiseen työnkuvaan, voiko ylipäänsä tai löytyykö toimintaympäristöstä tehtäviä, joista voisin ottaa enemmän vastuuta perustehtävien lisäksi. Voihan toki olla, että en ole itse osannut riittävän selkeästi puhua aiheesta. Tunnistan myös tilanteita, joissa olisin voinut itse ilmaista asiani toiselle rakentavammin.
Taidatkin olla tosi turhautunut!
- Nyt, kun toteat noin, kyllä. Tunne on tuttu. Tästä esimerkkinä rekrytointi. Hain alkuvuodesta apulaisrehtorin virkapaikkoja eri paikkakunnilta. Minulla pitäisi olla vähintään 6 kk työkokemus tehtävästä, jotta pääsen rekrytoinnissa eteenpäin. Vaatii sinnikkyyttä ja tunnesäätelyä, että jaksaa tästäkin huolimatta pitää omista tavoitteista kiinni. Mietin myös jo seuraavaa lukuvuotta ja sitä, miten saan ylläpidettyä motivaation työssä. Onneksi on ainakin tämä koulutuskokonaisuus ja mahdollisuus osallistua siihen vielä koko ensi syyslukukauden ajan.
On hyvä, että otit asian nyt puheeksi ja rohkeasti avasit turhautumisen syitä. Syysteemistä kokonaisuutta koulutusjohtamisen joustaviin ammatillisiin polkuihin jokaiselle yksilöllisen tuen kanssa ei meillä vielä ole. Tämä on asia, jota ollaan valtakunnallisesti kehittämässä. Sopiiko sinulle, että pohdin asiaa muutaman päivän ja selvitän, voiko tilanteeseesi vaikuttaa jotenkin. Palaan tähän myöhemmin.
Samalla toivon, että muistat miten vastuullisesti ja esimerkillisesti hoidat omaa tehtävääsi. Johdat itseäsi hyvin, otat työtavoistasi vastuuta, kehität niitä ja toimit arvojen mukaisesti. Olet avoin muutoksille ja osaat huomioida tehtävässäsi kokonaisuuksia. Osaat johtaa tiimiä ja työryhmiä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti eteenpäin. Tuot rohkeasti esille ajatuksia ja mielipiteitäsi. Tunne- ja vuorovaikutustaidoissa olet edistynyt myös. Kohtaat kollegat, oppilaat ja huoltajat arvostavasti ja osaat huomata hyvää myös haastavissa tilanteissa sekä toimia niissä ratkaisukeskeisesti. Työpanoksesi koko koulun kehittämisessä on ollut arvokasta. Tälläkin hetkellä olet uudistamassa ja päivittämässä luokanvalvojan tehtävää työryhmän kanssa. Toivon, ettet lannistu haasteiden äärellä ja tavoittelet kärsivällisesti ja rohkeasti unelmiasi!
- Kiitos palautteesta. Ehdotuksesi sopii minulle hyvin. Hallitsen työtehtäväni tällä hetkellä hyvin ja uudet haasteet otan mielelläni vastaan, jos niitä on mahdollisuus saada. Koen myös kiitollisuutta, että koen tulleeni asiassa kuulluksi. Nyt tuntuu vähemmän turhautuneelta. Ymmärrän, että aina kaikkia toiveita ja tavoitteita ei voida toteuttaa. On tosi reilua, että asiasta on voinut nyt keskustella avoimesti.
Hyvä. Huomaan, että olet myös innostunut työstäsi. Miten innostus ja motivaatio työssä mielestäsi säilyy?
 |
| Kuva: mage.space AI |
Tunneilmaston johtaminen organisaatiossa on positiivisten tunnetilojen edistämistä ja negatiivisten tunteiden vähentämistä
- Tämä meidän keskustelumme lisää innostusta ja motivaatiota. Molempien käytös, oma esimerkki ja mahdollisuus tähän vuoropuheluun herättelee myönteisiä tunteita. Tässä vuoropuhelussa asetuimme molemmat aktiiviseen kuunteluun. Vuoropuhelussa oli mahdollisuus kohtaamiseen avoimesti ja empaattisesti, mikä herätti luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Sain palautetta rakentavasti, kannustusta ja tukea. Minulle tuli kokemus, että olimme molemmat läsnä, vuoropuhelusta välittyi välittäminen ja toisen auttaminen vaikeassa tilanteessa. Kun on mahdollisuus mielipiteiden ja ajatusten rakentamiseen turvallisesti, lisää sekin avoimempaa viestintää.
Kehitettävää on vielä onnistumisten tunnistamisessa ja juhlimisessa. Meillä voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota yhdenvertaisesti saavutuksiin ja onnistumisiin, niin että jokainen saa tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Vapaamuotoisia tilanteita voisi olla enemmmän, koska silloin mahdollistuu tutustuminen työkavereihin rennommassa ilmapiirissä. Kiitollinen voin olla edelleen siitä, että meillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen ja osallistua koulutuksiin, koska ne lisäävät työtyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön.
Tästä vuoropuhelusta jäi hyvä olo. Se syntyi siitä, että osoitit olevasi minusta kiinnostunut, yritit aidosti ymmärtää, miltä minusta tuntuu ja mitä haluan, osoitit arvostavasti minua ja omaa tunnetilaani. Teit näkyväksi, että toimit reilusti minua kohtaan ja hallitsen tehtävääni sekä miten olen edistynyt eri asioiden kanssa. Sanoitit palautteen siten, että tekemälläni työllä on ollut merkitystä myös koko työyhteisön näkökulmasta.
Kirjoittamisessa on hyödynnetty Sanna Wenströmin luentomateriaali ja Jarkko Rantasen kirjaa Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen. Tämä oli toistaiseki haastavin vuoropuhelu positiivisessa johtamisessa. Havaitsin, että asettumisessa tähän vuoropuheluun, omasta tunnekodista pitää olla tietoinen, jotta voi johtaa muiden tunteita. Toisten arvostaminen alkaa itsensä arvostamisesta. Miten vaikeaa onkin asettua kehumaan itseänsä! Tunneyhteyteen toisen kanssa pitää olla halua ja valmiutta. Helpommin sanottu kuin tehty!