Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustiimin toiminta Askolan koulussa 2017-2018

Minulla on ollut ilo toimia tänä lukuvuonna kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustiimin vetäjänä. Lähdin tehtävään innostuneena, koska koen tiimimme vastuualueen tärkeänä ja ensimmäistä kertaa minulla oli selkeä kuva siitä, mitkä ovat tiimin vetäjän tehtävät sekä miten tiimin toiminta tulisi rakentaa yhteistoiminnallisiin metodeihin nojautuen. Koen tärkeänä, että tiimillä on itsenäisiä vastuualueitaan, mutta se kantaa myös vastuuta koko yhteisön kehittämisestä sekä toimii itseohjautuvasti huomioiden koulun vuosisuunnitelmaan kirjattuja opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita. Koska tiimimme on perustettu vasta tänä lukuvuonna, tavoitteet lukuvuodelle ovat olleet hyvin konkreettisia koulupäivän päälle rakennettuja tavoitteita. Tiimimme on syntynyt tarkoitukseen lisätä kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta Askolan koulun nuorille.

Lukuvuoden alussa asetimme syyslukukauden tavoitteeksi tehdä Euroopan kielten päivää näkyväksi, Matkalla maailmalla-teemapäivän järjestäminen 7.-luokkalaisille sekä palautteen kerääminen 7.-luokkalaisilta teemapäivästä. Kevätlukukauden tavoitteena ovat olleet eTwinning-koulutuksen järjestäminen opettajille ja kansainvälisen ruokaviikon järjestäminen Askolan koulussa. Tiimin toimintaa ja tavoitteiden toteutumista on arvioitu lukuvuoden viimeisessä tiimipalaverissa keväällä 2018.

Euroopan kielten päivä

Euroopan kielten päivää olemme viettäneet syyskuussa järjestämällä monikielisen aamunavauksen. Askolassa opiskellaan vieraina kielinä A1-englantia, B1-ruotsia ja B2-kielenä sekä ranskaa että saksaa. Lisäksi oppilaat voivat valita lyhytkurssina Italian kieli ja kulttuuri-kurssin 8.-luokalla. Joka lukuvuoden alussa olemme saman haasteen edessä; saammeko riittävästi oppilaita B2-kielten ryhmiin? Euroopan kielten päivä on yksi mahdollisuus tehdä näkyväksi kielitaidon ja monikielisyyden merkitystä tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aamunavauksen lisäksi jokainen opettaja on voinut oman valintansa mukaan sisällyttää koulupäivään aineksia kielipäivästä, esim. kielisuihkutusta.

Matkalla maailmalla-teemapäivä 

Marraskuussa 7.-luokkalaiset osallistuivat Matkalla maailmalla-teemapäivään, jonka sisällöstä ja toteutuksesta vastasivat koulumme 9.-luokkalaiset KieKu-kurssilaiset, Ilmiöoppiminen oppivassa yhteisössä. Teemapäivä kesti koko koulupäivän, jonka aikana 7.-luokkalaiset kiertelivät luokittain kuudessa eri työpajassa: qr-koodi aarteenetsintä, Australian kansallispäivä, stereotypiat, Espanjan ja Italian ruokakulttuuri, Yhdysvaltojen juhlapyhät sekä Lontoon nähtävyydet. Palaute 7.-luokkalaisilta kerättiin sähköisellä palautekyselyllä luokanvalvojatuokiolla. Palautteen keräämiseen jäi parannettavaa, sillä vastauksia saimme kerättyä lopulta vain 30 oppilaalta. Ne, jotka vastasivat, pitivät teemapäivän onnistumista seuraavanlaisena:

Matkalla maailmalla-teemapäivässä oli kivaa:

- Uusi tieto
- Sai kulkea vapaasti ryhmissä ympäri koulua
- Kahootit
- Ei ollut normitunteja
- Oppi paljon uutta ja oli järjestetty kivoja kilpailuja
- Sai tehdä asioita kavereiden kanssa
- Yhdysvaltojen juhlapyhät
- Qr-koodien aarteenetsintä
- Ryhmätyöskentely
- Stereotypiat
- Kaikki
- Leikit ja pelit
- En tiedä
- Piirustuskisa

eTwinning-koulutus

Hankekoordinaattori Tiina Sarisalmi vieraili koulussamme tammikuussa 2018 ja koulutti opettajia eTwinning-onlinealustan käyttöönotossa. Koska Askolan koululla ei ole juurikaan ollut kansainvälisiä kontakteja viime vuosien aikana, katsoimme eTwinning-onlinealustan olevan ensimmäinen helppo väline verkostoitua ja löytää kumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi koulumme englannin ja ranskan kielen lehtori Hanna Tiitinen pääsi osallistumaan eTwinning-koulutusmatkalle Ranskaan, jossa hän mm. tapasi kollegoja ympäri Eurooppaa, verkostoitui ranskan kielellä ja löysi projektikumppaneita yhteisiin eTwinning-projekteihin. B2-ranskassa eTwinning-yhteistyö alkaa jo tänä keväänä, B2-saksan tunneilla alusta on tavoitteena ottaa käyttöön heti ensi syksynä.

Kansainvälinen ruokaviikko

Kansainvälinen ruokaviikko on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen, kouluruokatyöryhmän ja ruokalan henkilökunnan kanssa. Käytännössä ruokaviikon aikana oli tavoitteena tarjota hyvää, kansainvälistä ja ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Ruokaviikon aikana kansainvälisyys ja monikulttuurisuus kuului myös aamunavauksissa ja näkyi ruokalassa erikielisinä teksteinä.

Tiimimme on lukuvuoden aikana pohtinut paljon sitä, miten kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatus saadaan osaksi koko koulun toimintakulttuuria sen sijaan, että se olisi vain koulupäivän päälle rakennettua toimintaa. Opetussuunnitelma ohjaa koulujen kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta arvoperustan, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavan periaatteen ja laaja-alaisen osaamisen taidon pohjalta. Perusopetuksen arvoperustassa suomalainen kulttuuriperintö on muodostunut ja muodostuu eri kulttuurien vuorovaikutuksessa. Täten opetuksen tulisi tukea oppilaiden kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan, kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä. Koska ympäristömme on moninainen ja monikielinen, oppivassa yhteisössä arvostetaan ja hyödynnetään kulttuuriperintöä, monikielisyyttä sekä kulttuurista moninaisuutta. Maailma on myös kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen, joten tänä päivänä ja tulevaisuudessa tarvitaan kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja luovuuutta. (OPH 2014, 16, 21 ja 28) Olemme tiiminä asettaneet ensi lukuvuoden tavoitteeksi laatia Askolan kouluun kansainvälisyys- ja monikulttuurisuussuunnitelma. Suunnitelmaa on pohjustettu aineryhmittäin pohtimalla, miten monikielisyys, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys näkyvät jo nyt eri oppiaineissa ja koulun toiminnassa, mitä vahvuuksia löytyy, mitä olisi parannettava ja mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat.  

Mikä arvioinnissa lopulta muuttui?

Terveiset ITK2018-messuilta Hämeenlinnasta. Ohjelmassa oli mm. mielenkiintoista keskustelua ja asiaa arvioinnista: väittämiä, ihmettelyä ja vahvuuksia. Herättely aiheeseen käytiin väittämillä, joihin sekä panelistit että yleisö ilmaisivat kantansa. Väittämiä oli kolme: Tiedän, mikä ero on tavoitteilla ja sisällöillä. Muutos arviointikulttuurissa ei ole pelkästään opettajan vastuulla ja suurin osa opettajista ei osaa hyödyntää itsearviointia järkevällä tavalla oppimisen tukena. Oletko väittämien kanssa samaa vai eri mieltä ja miten perustelet väittämäsi? Omaa pohdintaani arvioinnin hämmentävyydestä olen kirjoittanut jo aikaisemmin kahdessa aikaisemmassa blogauksessani Opettaja kipuilee ja kyseenalaistaa uuden äärellä ja Arviointi on hämmentävä aihe.

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti sekä oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista jne. Arvioinnin tehtävässä ja kuvauksessa on paljon yhtäläisyyksiä sekä vuoden 2004 että 2014 opetussuunnitelman perusteissa. Jos opetussuunnitelman arviointiosuudessa on lopultakin muuttunut hyvin vähän, ja lainsäädäntökin on pysynyt ennallaan, hämmästelen nyt, että asiaan on herätty kunnolla vasta nyt. Toisaalta hämmästelen myös sitä, miten vähän arvioinnista on puhuttu koulun pedagogisen toimintakulttuurin välineenä. Onneksi tähän asiaan on tullut hiljalleen parannusta.

Arvioinnista pitäisi aina seurata jotakin. Näin sen pitäisi olla mutta ei käytännössä aina toimi, esim. opettajan antama palaute - konkreettinenkaan- ei aina johda muutokseen. Miten siis lisätä tätä arvioinnin merkittävää tehtävää arvioinnin suorittamisen rinnalla? Varsinkin, jos sen osuutta on lisätty myös opetussuunnitelman paikallisella päätöksellä.

Uutena asiana arviointiin on tullut laaja-alaisen osaamisen arviointi. Laaja-alaisesta osaamisesta tulee antaa oppilaalle palautetta osana oppiaineen arviointia. Laaja-alainen osaaminen edustaa tulevaisuuden koulua ja tulisi olla sekä koulun toimintakulttuurin ja opetuksen punainen lanka. Entäpä, jos ajatteluamme ja oppimistamme ohjaavatkin yhteiset taitotavoitteet, ja oppiaineet toimivat välineinä taitojen harjoittelussa: Tunnen vahvuuksiani. Osaan toimia erilaisissa ryhmissä, antaa palautetta, ottaa vastaan palautetta, ymmärrän palautteen merkityksen omassa oppimisessani jne. Jos omistaisin taikasauvan ja sillä voisin muuttaa jotain arvioinnissa, olisi se vahvuusperustainen arviointi. Toivoisin, että myös aikuiset tunnistaisivat omia ja muiden vahvuuksia, antaisivat sekä saisivat niistä palautetta. Lopulta on kuitenkin niin, että meidän aikuisten mallintama todellisuus välittyy myös lapsille ja nuorille.