Kansainvälisyysteemapäivä tekee näkyväksi työn monia hedelmiä

Kansainvälisyysteemapäivä tuli koulun vuosikelloon kansainvälisyyshankkeen mukana. Hanketta rahoittaa Opetushallitus ja sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Teemapäivää onkin suunniteltu ja valmisteltu pitkin syyslukukautta ensin peruskoulun ja lukion kv-koordinaattoreiden yhteisissä tapaamisissa ja sen jälkeen omassa koulussa esimerkiksi koulun oman kv-tiimin kanssa. Teemapäiviä koulussa on toteutettu iät ja ajat mutta tässä koulussa kv-teemapäivä on ollut ensimmäinen oman työjaksoni aikana. 

Teemapäivä järjestettiin yhteistyössä Askolan lukion kanssa, ja peruskoulun puolelta kohderyhmäksi valittiin 9. luokan oppilaat. Teemapäivän aikana haluttiin lisätä oppilaiden tietoa kansainvälisyydestä ja sen tuomista mahdollisuuksista, kuten opiskelusta. Tällä haluttiin vastata nuorten toiveeseen saada tietoa erilaisista vaihtomahdollisuuksista ja reiteistä kansainvälisiin kokemuksiin. Nuorten toiveita kuultiin Suomi Areenassa heinäkuussa 2021 Opetushallituksen järjestämässä keskustelussa  Kansainvälisyys kuuluu kaikille - vai kuuluuko? Lisäksi päivän kantavaksi kysymykseksi valittiin: Miksi kansainvälisyys on tärkeää? Se poimittiin 9.-luokkalaisille valmistetusta Google Forms-kyselystä, jolla haluttiin osallistaa oppilaat teemapäivän suunnitteluun. 

9.-luokkalaisille suunniteltiin teemapäivää varten erillinen lukujärjestys, johon oli merkitty päivän aikataulu, luokkatilat, tuntien teemat, siirtymät, ruokailu ja välitunnit. Päivän aikana pidettiin erilaisia kansainvälisyyttä esitteleviä pajoja. 

Oppilaat vastasivat työvihon kysymyksiin ja tehtäviin jokaisesta pajasta ja tunnista. 1.-2. tunneilla oppilaat kiersivät pajat 1-4: Lions Club, Erasmus-vaihto, Kahoot ja Maailmalle.net 

Lions Club Porvoon nuorisovaihdosta vastaava Leena Kuismanen kertoi 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille kansainvälisistä vaihtomahdollisuuksista. 

Askolan koulun ohjaaja Elina Saarnio kertoi 9.-luokkalaisille työ- ja Erasmus-vaihdosta Espanjassa. 

Monninkylän Careeriassa vieraillut Peter Vesterbacka kertoi 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille mm., miksi maailmalle kannatta lähteä ja kieliä opiskella.

Uusimaa-lehti julkaisi kirjoituksen Peterin vierailusta Askolassa seuraavalla viikolla.

 

Teresa Nurmioja Maailmanvaihto ry:stä osallistui kansainvälisyysteemapäivään kertomalla vapaahtoistyöstä Nepalissa. Vierailussa Teresa näytti PowerPoint-esityksen Maailmanvaihdon vapaaehtoisohjelmista ja niissä oppimisesta sekä kertoi omasta vapaaehtoistyökokemuksestaan. 

Teemapäivän viimeisellä oppitunnilla 9.-luokkalaiset olivat kiipelissä ulkomailla. Tehtävänä oli ratkoa erilaisia pulmatilanteita, joita ulkomailla voi sattua. Pulmatilanteita ratkottiin ryhmissä, ja samalla harjoiteltiin myös ryhmässä työskentelyn taitoja. 

Vaikka lukuvuosi ja hanke ovat vielä kesken, on kv-teemapäivä tehnyt näkyväksi työn erilaisia hedelmiä. Nivelvaiheen yhteistyö on vahvistunut ja on löydetty yhteisiä toimivia työkaluja kansainvälisyyskasvatuksen tueksi. Näistä esimerkkinä teemapäivän työpajat ja sisällöt, vierailijat lähi- ja etätapaamisissa sekä yhteiset suunnittelupalaverit Teams- ja Google Meet-työkaluilla. Kv-teemapäivällä on vahvistettu oppilaiden osallisuutta, mikä tukee opetussuunnitelman perusteiden ja koulun vuosisuunnitelmaan asetettuja opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita. Teemapäivä on myös esimerkki siitä, miten koulu tekee yhteistyötä erilaisissa verkostoissa: toinen aste, Opetushallitus, media, yhdistykset ja järjestöt. Sosiaalinen media toimii monesti hyvänä verkostoitumisen ja vuoropuhelun alustana jo suunnitteluvaiheessa, sillä muutama pulmatilanne teemapäivään saatiin Twitteristä. Näiden lisäksi hankkeen koordinaattorit ovat verkostoituneet kansallisesti Howspace-verkkoympäristössä.

Opetuksen ja kasvatuksen kentällä hankkeilla on välillä huono maine. Tämä hanke on jo tässä vaiheessa osoittanut, että koulun oma kansainvälisyystyö on mennyt eteenpäin. Jotakin jää varmasti pysyväksi ja joitakin asioita hiotaan tai jätetään pois. Päivän suunnittelu ja toteutus tarjoavat myös oivan tilaisuuden tiimityöskentelyn sekä oman ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tarkasteluun: Mikä sujui hyvin? Mitkä tekijät auttoivat meitä onnistumaan? Mistä innostuin? Mitä osasin hyvin ja mitä haluaisin oppia lisää?

Koulutusjohtamisen perusopinnot - Kannattiko ja miksi?

Oma polkuni koulutusjohtamisen perusopintoihin alkaa syksystä 2013. Olin palannut virkavapaalta takaisin töihin ja muistan ajatelleeni tuolloin, että oma työ tarvitsi päivittämistä. Ajan henki oli myös, että koulua ja opetuskäytänteitä pitää kehittää. Innostuin uuden mahdollisuudesta, oman oppimisen seuraaminen innosti ja samalla kannustava palaute rohkaisi jatkamaan. Innostavaa oli myös huomata, miten muutos vei yhteisöä eteenpäin. Kehittämistyön ohella mahdollistui oman toimijuuden, ammatillisen identiteetin ja osaamisen päivittäminen. Niinpä minusta hioutui aktiivinen kehittäjäopettaja. Ja pikkuhiljaa kehittämistyö johdatti minut pohtimaan johtajuutta ja johtamista.

Muutos ja uudistuminen on välttämätöntä koululle, jotta se pystyy toteuttamaan koulun yhtä perustehtävää; tukea lasten ja nuorten kasvua yhteiskunnan jäseneksi. Oma esimerkkini kertoo myös muutoksen vaikutuksesta opettajuuteen, opettajan identiteettiin ja aina persoonaan saakka. Kun opettajuudessa ja opettajan identiteetissä tapahtuu kehittymistä, tarkoittaa se väistämättä myös oman toimintaympäristön uudelleen tarkastelua. Näissä tilanteissa korostuvat vuorovaikutustaidot; sitä tulisi olla riittävästi ja sen olisi hyvä rakentaa luottamusta ja innostavaa yhteistyötä ihmisten välillä. 

Huomasin toistuvasti pohtivani johtamista ja sen merkitystä, mikä tukee innostumista, miksi joku turhauttaa ja mitä kaikkea omassa toimintaympäristössä on meneillään. Pandemiakevään 2020 aikana pohdin myös toimijuutta ja kuka tai ketkä sitä oikein määrittävät. Puuttui vain dialogi ja tieto sanoittaa kaikkia ympärillä olevia ilmiöitä. Niinpä ilmoittauduin ja hain opiskelupaikkaa koulutusjohtamisen perusopintoihin. 

Koulutusjohtamisen perusopinnot ovat lisänneet tietoa ja ymmärrystä opetus- ja kasvatusalan johtamisen ilmiöistä, omasta ja erilaisista toimijuuksista opetustoimen rakenteissa ja johtamisen käytänteissä. Lisäksi ne ovat selkeyttäneet omaa johtajuutta ja lisänneet ammatillista osaamista. Opettajuutta tarkastelen nyt enemmän johtamisosaamisen kautta kuin vaikkapa kaksi vuotta sitten. 

Kuva: Koulutusjohtamisen instituutti

Opintojen viimeisellä lähijaksolla keskityimme rakentamaan tulevaisuutta. Tehtävänä oli visioida, mitä haluamme tulevina kasvatus- ja koulutusalan johtajina vahvistaa, mikä on eri tavalla, mitä on tapahtunut ja millaista oppiminen on. Vuosikurssilta XXV valmistui huikea joukko osaavia opetus- ja kasvatusalan alumneja, jotka visioivat:

"Minä olen arvokas ja minulla on väliä. Se, että minulla on merkitystä, ei koskaan vie pois kenenkään toisen merkitystä."

"Haluamme vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia monipaikkaisilla ja joustavilla ratkaisuilla, jotta vuonna 2030 ihmiset voisivat paremmin."

"Irti esteistä."

"Haluamme vahvistaa yhteisöllisyyttä, jotta vuonna 2030 ymmärrämme digitalisaation mahdollisuudet myös yhteisöllisyyden ja moninaisten oppimispolkujen näkökulmasta. Oppiminen on innostavaa ja eriarvoisuutta poistavaa. Koulutuksen polku vahvistuu koko maailmassa riippumatta yksilön elinympäristöstä." 

"Haluamme vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, jotta vuonna 2030 yhä suuremmalla osalla ihmisistä on mahdollisuus löytää tasapaino arjen eri osa-alueiden välillä." 

"Hyvinvointi on älyä! Uusi hyvinvointivisio, mahdollistaa älyllisen pääoman Suomeen, tätä kautta mahdollistaa hyvinvointivaltion säilymisen, teknologia kehittyy niin että olemme teknologian kehityksen kärjessä ja näin nostamme koulutuksen uudelleen omaan arvoonsa."

"Haluamme vahvistaa yhteiskunnan arvostusta pedagogiikkaan, jotta vuonna 2030 opetusalan ammattilainen saa toteuttaa perustehtäväänsä (opettaminen, pedagoginen johtaminen)."

"Haluamme vahvistaa erilaista oppimista teknologian alati muuttuvissa pyörteissä, jotta vuonna 2030 toimimme globaalissa yhteistyössä syrjäytymistä estäen/tukien/hyväksyen, jotta jokainen oppija voi oppia oman itsenään ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan." 

Mentoriani mukaillen: "Suomessa tarvitaan rehtoreita, joilla on näkemys siitä, miten koulutusjärjestelmää voidaan muuttaa paremmaksi kuin se tällä hetkellä on."