Tässä kirjoituksessa tarkastelen koulumme kansainvälisen toiminnan taustaa, prosessia ja suuntaa strategisen johtamisen tulokulmista. Tarkastelun aikajana alkaa lukuvuoden 2017-2018 alusta, jolloin koulumme kansainvälisyystiimi aloitti toimintansa, samoin hiljalleen myös tiimiorganisaatio. Kansainvälisyystiimi vastaa koulumme kansainvälisistä asioista, ja se syntyi tarkoitukseen lisätä kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta koulumme nuorille. Alkuun tavoitteet tiimin toiminnalle olivat hyvin konkreettisia koulupäivän päälle rakennettuja tavoitteita, pääasiassa teemapäiviä.
Kansainvälistä toimintaa lähestyn ja tarkastelen tiiminvetäjänä. Lukuvuoden 2023-2024 aikana tiimimme laati koulun oman kansainvälisyysstrategian. Tiiminvetäjänä olen vastannut strategiatyöskentelystä ja osallistunut sen laatimiseen ja toteuttamiseen. Strategian laatiminen on tapahtunut pikkuhiljaa ja lukuvuosi kerrallaan hyödyntämällä erilaisia työkaluja ja kytkemällä yksilöitä ja ryhmiä mukaan työskentelyyn. Strategiatyöhön on vaikuttanut myös verkostotyö koulun ulkoisten sidosryhmien kanssa, esimerkiksi Opetushallitus ja kansainvälisiä opiskelijavaihtoja organisoivat järjestöt.
Sitoutumistani koulun kansainvälisyysstrategiassa voisi kuvalla tulisieluiseksi ja tavoitteelliseksi kehittämistyöksi, ja tiimimme toimintaa vastuulliseksi ja koulun yhteisöllisyyttä rakentavaksi.
Kontekstin tiedostaminen on välttämätön ehto onnistuneelle strategian johtamiselle
Koulumme on kunnan ainoa yläkoulu, jossa on pääsääntöisesti kotitaustaltaan suomenkielisiä oppilaita. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on ollut ja on edelleen vähän. Koulussamme on myös oppilaita, joiden kotikielenä on jokin muu kuin suomen tai toinen kotimainen kieli. Vuosien varrella koulussamme on puhuttu parhaimmillaan 20 eri kieltä.
Kansainvälinen yhteistyö on toteutunut peruskoulussa mm. eTwinning-portaalissa ja ystävyyskuntatoimintana Viron kanssa vuodesta 1990 alkaen. Viime vuosina ystävyyskuntatoiminta on jatkunut aktiivisena Kiilin kanssa, erityisesti alakoulujen kesken. Alakoulut ovat tehneet yhteistyötä pitkin lukuvuotta, esimerkiksi kirjeitse, puhelimitse ja vierailuilla. Kouluilla on ollut yhteinen teema lukuvuodelle, ja koulut ovat toteuttaneet teemasta yhteisen projektin. Näitä yhteistyöprojekteja on esitelty toisille puolin ja toisin. Myös liikkuvuus kansainvälisenä toimintana on toteutunut, kun Kiilistä on tullut ryhmä opettajia ja oppilaita vieraiksi Askolaan. Askolasta on vierailtu vastavuoroisesti myös Kiilissä. Näin ystävyyskuntatoiminta on tarjonnut mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon, yhteisiin projekteihin ja kokemusten jakamiseen kuntien välillä.
Työkalujen avulla tunnistetaan toimintaympäristön ominaispiirteitä, määritellään tulevaisuuden suuntia ja saadaan muutosta aikaan
Toimintasuunnitelma on tiimimme selkeä suunnitelma, jossa määrittelemme tiimin tavoitteet alkavalle lukuvuodelle. Ensimmäisen toimintasuunnitelman kirjasimme 2018.
Toimintasuunnitelmasta löytyy myös kirjaus sekä tiiminvetäjän tehtävistä että tiimin jäsenten vastuualueista. Olemme kirjanneet tiiminvetäjän tehtäväksi mm. huolehtia siitä, että ryhmällä on paitsi itsenäisiä vastuualueitaan, joista se huolehtii, se kantaa myös vastuuta koko kouluyhteisön kehittämisestä. Tästä johtuen tiimimme on melko säännöllisesti jakanut tietoa kansainvälisyydestä koulun henkilökunnalle ja organisoinut koulutusta kansainvälisestä yhteistyöstä opettajille. Edellisen kerran valmistimme esityksen henkilökunnalle kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista huhtikuussa 2023: Nordplus-ohjelmista, Norden i skolan-sivustosta, eTwinning-portaalista ja Erasmus-hankkeista. Oppivana yhteisönä tiimimme on pyrkinyt kannustamaan ja kokeilemaan työkaluja ja sivustoja kansainväliseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön.
Tammikuussa 2018 Oriveden hankekoordinaattori ja eTwinning-lähettiläs Tiina Sarisalmi piti koulutusta koulussamme opettajien, koulujen ja oppilaiden eurooppalaisesta eTwinning-verkostosta. Koulutuksen aikana esiteltiin lyhyesti eTwinningin tavoitteita, oppimiskäsitystä ja esimerkkejä onnistuneista projekteista, tutustuttiin eTwinning-portaalin työkaluihin ja testattiin niitä, luotiin oma ja koulun profiili, harjoiteltiin kumppanihaun eri vaihtoehtoja ja opeteltiin perustamaan projekti. Tutustuimme myös oppilaiden yhteistyötä tukevaan virtuaaliseen projektiympäristöön, testasimme itse, kokeilimme ja keskustelimme sekä mietimme yhdessä, miten eTwinningin voi liittää arkipäivän koulutyöhön ja miten se tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. eTwinning-verkoston avulla voi ohjata oppilaita helposti kansainvälisyyteen, tvt:n hyötykäyttöön ja kielten omaksumiseen. Vuonna 2021 koulumme B2-saksan ryhmä teki yhteistyötä kreikkalaisen ja puolalaisen koulun kanssa saksan kielellä eTwinning-portaalia hyödyntäen.
Kun olemme suunnitelleet tulevaa lukuvuotta ja miettineet tulevaisuuden suuntia, olemme ottaneet oppilaita mukaan tähän suunnitteluun. Syyskuussa 2020 teetimme vuosiluokittain (7-9) kyselyn Oppilaiden ajatuksia kansainvälisyydestä ja keväällä 2022 kyselyn Kansainväliset juhlapäivät lukuvuonna 2022-2023. Lukuvuoden aikana pyrimme nostamaan esille oppilaiden toivomia juhlia ja perinteitä, kuten Halloween, saappaanheitto, Diwali, Venetsian karnevaali, kiinalainen uusivuosi, Tanabata ja Hanami. Myös oppilaiden toiveita siitä, millaista kansainvälistä toimintaa he toivoisivat lisää kouluumme, pyrimme huomioimaan suunnitellussa ja toteutuksessa. Kyselystä nousi esille esimerkiksi mahdollisuus liikkuvuuteen ja matkustamiseen ulkomaille lukuvuoden aikana. Oppilaiden toiveissa on ollut myös päivänavauksia eri kielillä, ulkomaisia oppilasvieraita sekä kirjeenvaihtotovereita ja opintoretkiä ulkomaille. Lisäksi toiveissa esiintyi oppilaiden halu päästä osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin.
Kansainvälinen toiminta otti harppauksen eteenpäin koulussamme lukion ja yläkoulun yhteisessä kansainvälisyyshankkeessa lukuvuonna 2021-2022. Hankkeen tavoitteena oli lisätä nivelvaiheen yhteistyötä ja yhteisiä kansainvälisyyspolkuja yli oppilaitosrajojen kotikansainvälisyyden keinoin. Hankkeen hedelminä olemme laatineet kouluumme vieraiden kielen markkintointistrategian, aloittaneet lukion ja yläkoulun yhteisen vuosikellon kokoamisen, tehneet sivuston lukion ja yläkoulun kielivalinnoista sekä säilyttäneet kansainvälisyysteemapäivän 9.-luokkalaisille.
Kansainvälisyysstrategia määrittää kansainvälisen toiminnan suunnan
Kansainvälinen ja tiimimme toiminta pohjautuu työyhteisön arvoihin, joita ovat yhdenvertaisuus, vastuullisuus, merkityksellisyys, yhteisöllisyys ja turvallisuus. Yhteinen arvopohja ohjaa kaikkea toimintaamme.
 |
| Kuva: Sanna Wedman |
Aineryhmät ovat tarkastelleet oman oppiaineensa opetussuunnitelmaa kansainvälisyyden näkökulmasta ja todenneet, että kansainvälisyys tulee esille sekä opetussuunnitelmassa että käytännön työssä.
Yksi koulumme kansainvälisyysstrategian tavoitteista on lisätä entisestään kansainvälisyysnäkökulmaa eri oppiaineiden opetuksessa ja osana koulumme arkipäivää. Strategian tarkoituksena on myös tarjota käytännön ideoita ja mahdollisia yhteistyötahoja arjen kansainvälisyyden toteuttamiseen.
Strategian toisessa tasossa kansainvälisyys näkyy koulun arjessa vuosittain toteutettuina tapahtumina ja tilaisuuksina. Kolmas taso pitää sisällään kansallisia ja seudullisia yhteistyöverkostoja. Kansainvälisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan myös neljännellä tasolla eli liikkuvuutena mutta käytännön tasolla liikkuvuuden kehittäminen ei ole saanut vielä tarvittavaa tukea eikä ole edennyt tarkasteltavana ajanjaksona. Tämä edellyttäisi johdon ja johtoryhmän selkeämpää sitoutumista ja tarkoittaisi esimerkiksi konkreettisia resursseja, kuten aikaa, budjettia, koulutusta ja henkilöstön kannustamista osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin. Sitoutuminen näkyisi myös siinä, että kansainvälisyys olisi johdonmukaisesti mukana kehittämiskeskusteluissa ja osana koulun toimintakulttuuria. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä seurantaa ja arviointia siitä, miten kansainvälisyys toteutuu käytännössä ja/tai resursointisuunnitelmaa, joka mahdollistaa henkilöstön osallistumisen kansainvälisiin hankkeisiin (ilman kohtuutonta työkuorman kasvua).
Perinteet, normit, säännöt ja rutiinin kansainvälisyystoiminnan rakennusosina ja edistäjinä
Tiimimme kokoontuu kolmen viikon välein ja laatii kokoontumisista esityslistan ja muistion. Tiiminvetäjä toimii sekä johtoryhmän jäsenenä että tiimin ja johtoryhmän välisenä viestin välittäjänä. Johtoryhmä kokoontuu myös kolmen viikon välein. Tiimi laatii toimintasuunnitelman lukuvuosittain ja arvioi toimintaansa lukuvuoden päätteeksi.
Tiimimme toimintaa ohjaa opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat koulujen kansainvälisyyskasvatusta ja yhteistyötä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ohjaavat kouluja vahvistamaan kunnioitusta ja luottamista muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan kaikessa toimissa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden (L2). Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa (L5). Toimiminen yhteistyössä paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.
Vuosiluokilla 7-9 kansainvälisyyteen ja kansainväliseen yhteistyöhön ohjaavat myös vuosiluokkien tavoitteisiin sisältyvät laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:
- L2: "Kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien kokemusten kautta oppilaiden maailmankuva avartuu ja taito käydä dialogia kehittyy."
- L5: "Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä myös kansainvälisessä yhteistyössä."
- L6: "...projektityöskentelyä mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisesti."
Tiimin toimintaa edistää myös selkeästi määritellyt tehtävät ja vastuualueet, esimerkiksi tiiminvetäjän rooleista ja tehtävistä.
Tarkastelemalla toimintaa, puhumalla ja kirjoittamalla siitä annamme toiminnalle merkitystä
Kansainvälisen toiminnan tarkastelu auttaa ymmärtämään, millaisia käsityksiä ja merkityksiä strategiaan ja kansainvälisyyteen liitetään kouluyhteisössä. Se tuo esiin, miten koulun toiminnasta ja tavoitteista puhutaan eri tasoilla (opettajat, tiimi, johto, oppilaat, huoltajat, yhteistyökumppanit) ja miten tähän käytetty aika vaikuttaa kehitystyöhön.
Toiminnan tarkastelu tekee näkyväksi sitoutumisen ja osallisuuden: Kuka määrittelee strategian keskeiset tavoitteet? Onko se "ylhäältä annettua" vai yhdessä muotoiltua. Myös, onko toiminnassa mahdollisia jännitteitä: Löytyykö ristiriitoja käytössä olevien resurssien ja pedagogisten ihanteiden/tavoitteiden välillä? Mitkä asiat ja näkökulmat nousevat kehittämistyössä vahvasti esiin ja mitkä jäävät vähemmälle huomiolle.
Kokonaisuutta tarkastellessa ajattelen, että tiimimme on tehnyt valtavasti työtä kansainvälisyyden kehittämiseksi koulussamme. Siitä iso kiitos kaikille tiimimme jäsenille. Toiveeni on, että kansainvälisyyttä määrittelemme vielä koko koulun tasolla: Toteutammeko kansainvälisyyttä kolmella tasolla kuten olemme strategiaan kuvanneet? Onko se projekteja, monikielisyyttä ja kulttuurista moninaisuutta arjessa vai myös liikkuvuutta? Ja onko puhe kansainvälisyydestä innostunutta ja mahdollisuuksia korostava vai enemmän haasteisiin keskittyvää? Millaisia tarinoita ja esimerkkejä käytämme kuvaamaan koulun kansainvälisiä kokemuksia? Tuommeko esiin vahvuuksia ja onnistumisia vai painottuvatko haasteet ja epävarmuudet?
Koulun kansainvälisyystoiminnan tarkastelu on koulun vuosisuunnitelman mukaista toiminnan arviointia ja toteutusta. Prosessissa on toteutettu jaettua johtajuutta ja oppilaiden osallisuutta osana koulun hyvinvointisuunnitelmaa.