Opettajilta edellytetään tänä päivänä paljon työskentelyä erilaisissa tiimeissä ja ryhmäkokoonpanoissa. En kuitenkaan muista, että tiimityöskentelyyn olisi koskaan varsinaisesti saatu mitään koulutusta tai työskentelyä ja oppimista olisi tietoisesti välttämättä arvioitu. Oppiminen on usein langennut opettajan omalle vastuulle. Mistähän johtunee, että usein tiimityöskentely on alkuinnostuksen jälkeen sammunut liekkeihinsä. Onko työskentely kaatunut ryhmä- ja vuorovaikutustaitoihin tai suunnan ja/tai tarkoituksen puuttumiseen? Mietin myös, miten opettaja ohjaa oppilaiden ryhmätyöskentelyä, jos tietoisuus ryhmän kehitysprosessista tai arvioitavista ryhmätyötaidoista puuttuu. Ja jaammeko yhteisönä taidoista ja prosessista yhteisen tietoisuuden? Lopulta kysyn myös, miten opittua ja kunkin omaa osaamista kannattaa jakaa työyhteisössä. Jos aikaa yhteiselle dialogille on vähän -väitän näin olevan-, kysymys kuuluu myös missä opittua ja osaamista pitäisi jakaa.
"Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. " (OPH 2014, 27)
"Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä." (OPH 2014, 27)
Uusi opetussuunnitelma ohjaa kehittämään koulun toimintakulttuuria oppivan yhteisön näkökulmasta. Mitä on tarkoitus oppia, miten opitaan, missä opitaan, miten oppimista arvioidaan ja mihin arviointi perustuu. Pitäisi kyetä myös tunnistamaan omat ja muiden vahvuudet työyhteisössä. (Kokeilepa itse miettiä tässä kohtaa omia vahvuuksiasi. Miten hyödyntäisit niitä työyhteisössä? Kysymys ei ole välttämättä aikuisellekaan helppo.) Toisaalta kaikkea ei pidäkään osata yksin. Löytyykö yhteisöstä luottamusta ja turvallisuutta kokeilla, innostua, erehtyä ja kyseenalaistaa? Edelleen olen sitä mieltä, että aikuisten mallintama todellisuus välittyy myös lapsille ja nuorille, tietoisesti tai tiedostamatta.
Uusi lukuvuosi on aina myös uusi mahdollisuus, esimerkiksi aloittaa tiimityöskentely. Arvopohjaan perustuen, tavoitteellisesti oppien, oppimista arvioiden, osallistaen ja jokaisen omaa vahvuutta käyttäen. Yksin ei onneksi tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Esimerkiksi kirjat Vuorovaikutusvastuu ja Yhdessä oppiminen - Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet auttavat rakentamaan tiimityöskentelyä oppivan yhteisön näkökulmasta. Olen koonnut tähän blogitekstiin tiivistetysti yhden listauksen molemmista kirjoista.
Yhteistoiminnallisen metodin tuntomerkit
1 Positiivinen sosiaalinen riippuvuus
ryhmän jäsenten kesken
Ollaanko
samassa veneessä?
2 Yksilöllinen vastuu
Kantaako
jokainen vastuun omasta oppimisesta ja ryhmän toiminnasta?
3 Osallistava, avoin vuorovaikutus
Onko
jokaisella mahdollisuus osallistua ryhmän toimintaan?
4 Sosiaalisten taitojen hallinta
Tiedolliset
ja sosiaaliset tavoitteet
Onko
ryhmällä yhteinen tavoite oppia ymmärtämään uusia asia?
Onko
ryhmällä yhteinen tavoite oppia toiminnallisesti sosiaalisia taitoja?
5 Yhdessä tapahtuva arviointi ja
pohdiskelu
Mitä
on opittu?
Miten
on toimittu?
Miksi
on toimittu?
Millä
tavoin voitaisiin toimia paremmin seuraavalla kerralla?
(Lähde: Martti Hellström, Peter Johnson, Asko Leppilampi & Pasi Sahlberg: Yhdessä oppiminen - Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet)
Tiimityöskentely - Vetäjän tehtävät
1. Vetäjä huolehtii, että ryhmä toteuttaa
tehtäväänsä.
Tarkoitus,
tavoitteet ja arviointi
2. Vetäjä huolehtii ryhmänsä kokoontumisista,
ajasta ja paikasta sopimisesta sekä tapahtumien kirjaamisesta.
Tehtävien
delegointi ryhmäläisille.
3. Vetäjä huolehtii, että kaikki ryhmän
jäsenet saavat mahdollisuuden osallistua ja kaikkien ajatukset otetaan
tasapuolisesti huomioon.
4. Vetäjä huolehtii, että ryhmä pysyy
perustehtävässään.
5. Vetäjä huolehtii ryhmäprosessista eli
tukee ryhmän kehittymistä.
6. Vetäjä huolehtii siitä, että ryhmällä on
paitsi omia itsenäisiä vastuualueitaan, joista se huolehtii, se kantaa myös
vastuuta koko yhteisön kehittämisestä.
7. Vetäjä huolehtii siitä, että hän
vastuuhenkilönä välittää ryhmänsä ajatukset (toiveet, ehdotukset, ideat jne.)
oikeassa muodossa vetäjien yhteiseen kokoukseen.
8. Vetäjä huolehtii, että hän toimii
vastuuhenkilön roolissa aina ryhmänsä edustajana, ei vain itsensä.
9. Vetäjä huolehtii siitä, että jos ryhmässä
on useamman ammattiryhmän edustajia, hän edustaa kaikkien ajatuksia
tasapuolisesti.
10. Vetäjä huolehtii, että kaikki ryhmän
jäsenet saavat tarvitsemansa informaation.
11. Vetäjä huolehtii ryhmän uuden jäsenen
perehdyttämisestä.
(Lähde: Liisa Kiesiläinen: Vuorovaikutusvastuu)
Jokainen opettaja vastaa tahollaan opetussuunnitelman toteutuksesta. Totta. Keskustelua olisi hyvä käydä myös tiimitasolla ja työyhteisötasolla. Mihin tähdätään ja mitä halutaan oppia?
Tässä vielä lopuksi kaksi videota samasta aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti