Askolan koulun kansainvälisyystiimi on laatinut tänä
lukuvuonna kansainvälisyyssuunnitelman. Kun tiimimme aloitti toiminnan viime lukuvuonna, tavoitteet lukuvuodelle olivat hyvin konkreettisia koulupäivän päälle rakennettuja tavoitteita. Euroopan kielten päivää, kansainvälistä teemapäivää ja kansainvälistä ruokaviikkoa olemme viettäneet myös tänä lukuvuonna, mutta sen lisäksi olemme keskustelleet ja pohtineet sitä, miten kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus saadaan osaksi koko koulun toimintakulttuuria. Kansainvälisyystoiminnan tavoitteena olisi kiinnittää huomiota toista ihmistä arvostavien asenteiden vahvistamiseen jokapäiväisessä elämässä, oppia tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöä, tutustua muihin kulttuureihin eri oppiaineiden kautta, ylläpitää monikulttuurista yhteistyötä, ohjata oppilaita globaalin vastuun ymmärtämiseen ja siihen kasvamiseen, hankkia taitoja toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, kannustaa opetushenkilöstöä osallistumaan kansainvälisyyttä edistävään yhteistyöhön ja hyödyntää teknologiaa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.
Kansainvälisyyssuunnitelma perustuu valtakunnalliseen ja Askolan kunnan opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma ohjaa koulujen kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta arvoperustan, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavan periaatteen ja laaja-alaisen osaamisen taidon pohjalta. Perusopetuksen arvoperustassa suomalainen kulttuuriperintö on muodostunut ja muodostuu eri kulttuurien vuorovaikutuksessa. Täten opetuksen tulisi tukea oppilaiden kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan, kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä. Tulevaisuuden työelämätaitoihin kuuluu myös taito toimia yhteisöissä ja ryhmissä, joissa on keskenään epäsymmetrisiä kielellisiä ja kulttuurisia taitoja. Monikulttuurisuuskasvatus näkyy jo nyt eri oppiaineiden opetuksessa ja tavoitteissa. Esimerkiksi äidinkielen tunneilla puhutaan Suomen eri kieliryhmistä, sukukielistä ja -kansoista ja maailman kielitilanteesta. Kulttuurien moninaisuus tulee luontevasti esille 7.-8. luokkien uskonnossa, kun käsitellään maailmanuskonnot ja kristinuskon eri muotoja. Täten kansainvälisyyssuunnitelman lähtökohtana on myös arjen kansainvälisyys, ts. ihan tavallinen oppituntikin voi tutkailla asioiden kansainvälisiä ja globaaleja puolia. Tiiminvetäjänä koen, että vastuu ylläpitää keskustelua näistä aiheista on tiimimme yksi tärkeimmistä tehtävistä.
lukuvuonna kansainvälisyyssuunnitelman. Kun tiimimme aloitti toiminnan viime lukuvuonna, tavoitteet lukuvuodelle olivat hyvin konkreettisia koulupäivän päälle rakennettuja tavoitteita. Euroopan kielten päivää, kansainvälistä teemapäivää ja kansainvälistä ruokaviikkoa olemme viettäneet myös tänä lukuvuonna, mutta sen lisäksi olemme keskustelleet ja pohtineet sitä, miten kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus saadaan osaksi koko koulun toimintakulttuuria. Kansainvälisyystoiminnan tavoitteena olisi kiinnittää huomiota toista ihmistä arvostavien asenteiden vahvistamiseen jokapäiväisessä elämässä, oppia tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöä, tutustua muihin kulttuureihin eri oppiaineiden kautta, ylläpitää monikulttuurista yhteistyötä, ohjata oppilaita globaalin vastuun ymmärtämiseen ja siihen kasvamiseen, hankkia taitoja toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, kannustaa opetushenkilöstöä osallistumaan kansainvälisyyttä edistävään yhteistyöhön ja hyödyntää teknologiaa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.
Kansainvälisyyssuunnitelma perustuu valtakunnalliseen ja Askolan kunnan opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma ohjaa koulujen kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta arvoperustan, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavan periaatteen ja laaja-alaisen osaamisen taidon pohjalta. Perusopetuksen arvoperustassa suomalainen kulttuuriperintö on muodostunut ja muodostuu eri kulttuurien vuorovaikutuksessa. Täten opetuksen tulisi tukea oppilaiden kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan, kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä. Tulevaisuuden työelämätaitoihin kuuluu myös taito toimia yhteisöissä ja ryhmissä, joissa on keskenään epäsymmetrisiä kielellisiä ja kulttuurisia taitoja. Monikulttuurisuuskasvatus näkyy jo nyt eri oppiaineiden opetuksessa ja tavoitteissa. Esimerkiksi äidinkielen tunneilla puhutaan Suomen eri kieliryhmistä, sukukielistä ja -kansoista ja maailman kielitilanteesta. Kulttuurien moninaisuus tulee luontevasti esille 7.-8. luokkien uskonnossa, kun käsitellään maailmanuskonnot ja kristinuskon eri muotoja. Täten kansainvälisyyssuunnitelman lähtökohtana on myös arjen kansainvälisyys, ts. ihan tavallinen oppituntikin voi tutkailla asioiden kansainvälisiä ja globaaleja puolia. Tiiminvetäjänä koen, että vastuu ylläpitää keskustelua näistä aiheista on tiimimme yksi tärkeimmistä tehtävistä.
Askolan koulun toimintaympäristö on kotitaustaltaan pääsääntöisesti suomenkielisiä oppilaita. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on vähän. Koulussa on myös oppilaita, joiden kotikielenä on jokin muu kuin suomen kieli. Koulun kansainvälisyystiimi kokoontuu säännöllisesti ja suunnittelee tavoitteet lukuvuodelle. Toimintaa arvioidaan lukuvuosittain. Tiimi järjestää kouluyhteisöön myös kansainvälisyyttä edistäviä vierailuja ja koulutuksia. Suunnitelmaan kuuluu myös miettiä, mitä tarkoittaa oppilaiden osallisuus ja miten oppilaat otetaan tiimiin mukaan. Tämä on myös yksi tavoitteistamme seuraavalle lukuvuodelle.
Kansainvälisyyssuunnitelman yhteistä käsittelyä on pohjustettu seuraavilla kysymyksillä:
- Onko kansainvälisyystoiminnan tavoitteet mielestäsi realistiset toteuttaa koulussamme? Mitä kannattaa ottaa mukaan ja mitä jättää pois?
- Onko sinulla konkreettisia esimerkkejä kansainvälisen toiminnan toteuttamisesta omassa työssäsi? Mitä haluaisit niistä jakaa muille?
- Mitkä ovat omat tavoitteesi ja mahdolliset yhteistyökumppanit kansainväliselle toiminnalle? Miten minä toteutan kansainvälisyyttä omassa opetuksessa ja olemisessa arjessa?
- Miten suunnitelman tavoitteet jaetaan painopisteiksi eri vuosiluokille?
- Mitkä työkalut ja resurssit tukevat kansainvälistä toimintaa koulussamme?
- Mikä olisi sopiva kierto rytmittää mahdollista tekemistä, jotta se ei ole liian kuormittavaa.
Lukuvuoden aikana olen oivaltanut, että suunnitelman ja tavoitteiden allokoiminen koulun toimintakulttuuriin dialogin keinoin on aikaa vievä prosessi.
Lukuvuoden aikana olen oivaltanut, että suunnitelman ja tavoitteiden allokoiminen koulun toimintakulttuuriin dialogin keinoin on aikaa vievä prosessi.
Tiimimme vuosikellon työstäminen jäi tänä lukuvuonna hiukan keskeneräiseksi. Tämän työstämiseen saamme hyvän mallin Turun kielitietoisuuslähettiläiden Anita Zengerin ja Hanna-Maaria Linja-ahon kokoamasta PowerPoint-esityksestä Kielitietoinen vuosi.
Kuva: www.pixabay.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti