Blogitekstiä on päivitetty 10.2.2024.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen kuuluu opetussuunnitelman mukaan eri oppiaineiden sisältöihin. Opetussuunnitelmaan 2023 tehdyt päivitykset vahvistavat tunne- ja vuorovaikutustaitojen tavoitteellista oppimista ja vahvistamista myös kouluyhteisössä. Aineenopettaja voi lähestyä aihetta tarkastelemalla, miten tunnetaitoja voi vahvistaa omassa opetuksessa. Tämä blogiteksti keskittyy onnellisuuteen, jota on käsitelty B1-kielen tunneilla tunnesanaston opiskelun ja tekstin tuottamisen parissa.
Tehtävänä on ollut etsiä elämästä onnen aiheita, ottaa kuva asiasta, joka tekee onnelliseksi, ja kirjoittaa jokaisen kuvan alle kuvateksti ruotsiksi. Kirjoittamisen lisäksi tehtävässä tavoitteena on ohjata oppilasta huomaamaan hyviä asioita elämässä; onnellisen tunteen voi saavuttaa esimerkiksi aivan pienellä arjen asialla. Tunnesanaston opiskelu ja teeman käsittely taas liittyvät opetussuunnitelman tavoitteesseen tarjota oppilaille mahdollisuutta toimia erilaisissa ympäristöissä ja sisällyttää opetukseen vuorovaikutus - ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Tunnetaidot on listattu koulussamme myös opetuksen yhteiseen arvopohjaan.
 |
| Kuva: Sanna Wedman Kuva on otettu Lanzarotella. Kuvassa koin onnellisuutta katsellessani upeaa auringonlaskua. |
Ruotsin opetuksessa onnellisuutta voidaan edellisten lisäksi käsitellä yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Pohjoismaat ovat sijoittuneet vuosi toisensa perään onnellisuusraportin kärkikymmenikköön. Taustalla on Pohjoismaiden hyvinvointimalli ja systeemi, jossa ihmisestä pidetään huolta. Pohjoismaissa on luottamusta, turvallisuutta ja hyvinvointia vastaavat palvelut, kts. Miten onnellisuutta mitataan? Lista voi toimia hyvänä keskustelun aloituksena aiheeseen.
Onnellisuutta voi kulttuurisena ilmiönä lähestyä esimerkiksi katsomalla YLE Areenan Kamrat på svenska-sarjaa, jossa suomalainen toimittaja tutustuu ruotsalaisiin ja suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista. Ohjelmassa otetaan selvää, miten ruotsalaiset voivat vaikuttaa niin onnellisilta ja onnekkailta sekä kysytään, ovatko ruotsalaiset ällöttävän onnellisia. Ajattelevatko ruotsalaiset itse olevansa onnellisia ja onnekkaita? Ja kun katsotaan kulissien taakse, näyttäytyvätkö ruotsalaiset todella niin onnellisilta. Ohjelmassa katsoja pohtii, miten ajatus keskivertoruotsalaisesta (Medelsvenson) ja kirjoittamattomasta Janten laista vaikuttavat ruotsalaisten onnellisuuden kokemukseen. Janten lain mukaan itsestä ei saa luulla liikoja eikä olla toista parempi. Ohjelmassa käytetty sana lagom taas kuvaa hyvin ruotsalaista kohtuullisuutta ja elämäntapaa; ei olla liian vähän tai liikaa jotakin vaan sopivassa määrin. Laajensimme teemaa pohtimalla myös, millainen mahtaa olla keskivertosuomalainen tai mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löytyy ruotsalaisten ja suomalaisten onnellisuudesta.
Millainen mahtaa olla mielestäsi keskivertosuomalainen?
"Keskivertosuomalainen on vain normaali työläinen, jolla on kaikki elämään vaadittavat jutut: asunto, rahaa ja vapaa-aika."
"Ihminen, jolla on vaimo, auto, maatila, eläimiä ja lapsia. Elää tavallista rauhallista elämää, saunoo paljon, vähän juro."
"Keskivertosuomalainen on hiljainen, juro ja rehellinen. Asuu omakotitalossa parin lapsen, koiran, puolison ja auton kanssa. Tykkää grillata ja käydä luonnossa ulkoilemassa. Tykkää saunoa ja ei halua erottua joukosta."
"Jurottava, sosiaalisia tilanteita välttelevät perinteinen tyyppi. Ei rikas mutta tulee toimeen, toimisto/tehdas/maalaistalo. Perhe ja vähän ystäviä."
"Rasistinen, juo alkoholia, juo kahvia, omistaa metsää, lievä alkoholiongelma."
Vertaile ruotsalaisten ja suomalaisten onnellisuutta. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löydät? Anna esimerkkejä niistä.
"Suomalaisten pitäisi olla onnellisin maa, mut minun mielestä aika harva suomalainen näyttää ulospäin onnelliselta."
"Ruotsalaiset näyttää onnellisuutta enemmän ulospäin, avoimemmin ja äänekkäämmin. Suomalaiset eivät halua tehdä isoa numeroa heidän onnellisuudesta tai muistakaan asioista."
"Suomalaisten ja ruotsalaisten mielestä luonto on tärkeää ja tuottaa heille onnellisuutta. Myös hyvät ihmissuhteet ja perhe ovat suuri tekijä onnellisuuteen. Eroja huomaan asenteesta. Suomalaiset ovat jurompia ja hiljaisempia, kun taas ruotsalaiset ovat yleensä ulospäin onnellisemman oloisia. Kumpikaan ei halua erottua joukosta ja pitää matalaa profiilia. Suomalaisille saunominen on tärkeämpää, vaikkakin Ruotsissakin saunotaan."
"Mielestäni suomalaiset ja ruotsalaiset ovat todella samanlaisesti onnellisia. Samat asiat tekevät onnelliseksi, kuten perhe ja ystävät. Kesä tekee myös onnelliseksi."
"Suomalaiset ja ruotsalaiset tulevat onnellisiksi perheistä, ystävistä ja terveydestä. Molemmat ovat onnellisia, kun on turvallinen maa."
Mitkä asiat sitten tekevät yläkoululaisen, 8.-luokkalaisen onnelliseksi? Ainakin kaverit, ruoka, eläimet, oma sänky ja nukkuminen, harrastukset, kesä, auringonlasku, matkustaminen, shoppailu ja raha. Ruotsalaisen tekee onnelliseksi mm. vapaus, aurinko ja lämpö, kesä sekä lapset, perhe ja ystävät. Yhteisiä onnen aiheita löytyy molempien maiden asukkailta.
Onnellisuutta tarkastellaan tässä yhteydessä myös yksilön henkilökohtaisena asiana, jonka äärelle voi pysähtyä, ja taitona, jota voi harjoitella. Joskus taidon harjoittelu on kovinkin sensitiivistä, varsinkin tilanteessa, jossa oppilas kirjoittaa: "Jag har inte lyckliga dagar."
Oppilaiden kanssa joutuu ruotsin opetuksessa melko usein kohtaamaan ja työstämään erilaisia stereotypioita. Opettajana tykkään tällaisesta laajemmasta kokonaisuudesta, joka haastaa oppilasta taidollisesti, ajattelemaan ja tekee näkyväksi sen, että olemme lopulta ihmisinä kovin samanlaisia huolimatta siitä, että olemme kahden eri maan asukkaita.
Linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti