Askolan kunta on tehnyt ystävyyskuntayhteistyötä Viron kanssa jo vuodesta 1990 alkaen. Viime vuosina yhteistyö on jatkunut aktiivisesti erityisesti Kiilin ja alakoulujen välillä. Yläkoulun ja lukion osalta yhteistyössä on kuitenkin ollut useamman vuoden tauko. Edellisen kerran opettajat ovat vierailleet oppilaiden kanssa mm. Viron Abjassa kulttuuriretkiyhteistyön merkeissä ja tehneet kulttuuriretkiä Viroon Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n kautta.
Millaista kansainvälisyyttä koulu tarvitsee?
Kun kansainvälistä yhteistyötä oli aikomuksena herätellä uudelleen koulussamme, kysyimme opettajilta millaista yhteistyötä koulu heidän mielestään tarvitsee. Vastauksissa korostui tarve helposti lähestyttävälle ja matalan kynnyksen kansainväliselle yhteistyölle. Erityisesti ystävyysluokka- ja kirjekaveritoiminta nähtiin hyvänä tapana aloittaa yhteistyö muiden maiden koulujen kanssa. Oppilaiden välinen kirjeenvaihto, kuvien ja töiden jakaminen sekä yhteinen palautteenanto koettiin mielekkäiksi tavoiksi harjoitella vieraita kieliä ja tutustua eri kulttuureihin. Toiveissa nousi esiin myös teemallinen yhteistyö esimerkiksi urheilun, jalkapallon tai muiden yhteisten kiinnostuksenkohteiden ympärillä. Kansainvälisen yhteistyön nähtiin tukevan nuorten ja aikuisten ymmärrystä erilaisista näkemyksistä, kulttuureista ja maailmankatsomuksista sekä vahvistavan vuorovaikutus-, kieli- ja yhteistyötaitoja autenttisissa tilanteissa. Lisäksi vastauksissa ehdotettiin kulttuurivaihtoa sekä mahdollisuutta kehittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien projekteista kansainvälisiä kokonaisuuksia, joiden yhteydessä voitaisiin toteuttaa myös ulkomaanvierailuja.
Yksi sähköposti käynnisti yhteistyön
Koulussamme ei ole tällä hetkellä Erasmus+ akkreditointia, jolla haetaan rahoitusta erityisesti erilaisten oppilaitosten ja opettajien liikkuvuustoiminnan edistämiseksi. Sen sijaan matalamman kynnyksen kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi lähetin maaliskuussa 2025 Kiili gümnaasiumille sähköpostia, jossa tiedustelin heidän halukkuuttaan tehdä jonkinlaista yhteistyötä yläkoulun kanssa. Työparikseni löytyi lopulta suomen kielen opettaja Karola Velberg. Yhteistyömme ideana oli edistää virolaisten oppilaiden suomen kielen taitoa ja antaa mahdollisuus tutustua Suomen kulttuuriin. Askolalaisille nuorille ystävyystoiminta tarjoaa mahdollisuuden edistää kulttuurien tuntemusta ja tutustua Viron kulttuuriin ja samanikäisiin toisen maan nuoriin.
Kiilin vahvat ja Askolan koulun 8d
Karola kokosi koulustaan 17-18 oppilaan ryhmän, joka sai nimekseen Kiilin vahvat. Sukukieltemme samanlaisuudesta huolimatta sana vahva tarkoittaa viroksi ihanaa tai kivaa. Tällaisia eri tavalla ymmärrettäviä sanoja kutustaan "petollisiksi ystäviksi" eli riskisanoiksi. Askolan koulusta ystävyysluokaksi valikoitui oma valvontaluokkani. Työparinani omassa koulussa on toiminut kuluvana lukuvuonna niin ikään koulumme suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Sonja Sihvola. Yhteistyön aloitusta pohjustimme Karolan kanssa syyskuussa 2025 etätapaamisessa Google Meet -työkalulla. Ystävyystoimintaa varten avasimme Padlet-seinän Kiilin vahvat ja Askolan koulun 8d luokka, jota olemme täydentäneet pitkin lukuvuotta tekstillä, kuvilla ja videoilla. Näiden lisäksi oppilaat ovat kirjoittaneet toisilleen kirjeitä kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja olemme tavanneet toisemme kolme kertaa etänä. Etätapaamisessa virolaiset oppilaat ovat esitelleet oman koulunsa suomeksi askolalaisille nuorille ja olemme kertoneet itsenäisyyspäivän vietosta sekä Suomessa että Virossa. Lukuvuoden ystävyystoiminta huipentui siihen, kun Kiilin vahvat tulivat vierailemaan Askolaan.
Vierailupäivä Askolassa
Kiilin vahvat viettivät koulupäivää valvontaluokkani ja ystävyysluokan kanssa Askolan koulussa ja koulukeskuksessa toukokuussa. Oppilaat tutustuivat toisiinsa ja koulukeskukseen Oppilas oppaana -kierroksella. Yhteisenä kielenä toimi suomi mutta tarvittaessa myös englannin kieltä käytettiin. Lisäksi virolaiset vieraamme pääsivät tutustumaan eri oppitunneille ystävyysluokkansa kanssa ja maistamaan suomalaista kouluruokaa. Päätimme päivän kirjoittamalla palautekirjeen päivästä omalle kirjeystävälle ja ottamalla yhteiskuvia.
 |
| Kuvat: Sanna Wedman |
Kansainvälisyystyön mahdollisuudet ja haasteet pienessä kunnassa
Koulussamme kansainvälisyystiimi jäi tauolle monen vuoden pitkäjänteisen työskentelyn päätteeksi. Kansainvälisyystiimi laati kouluumme kansainvälisyyssuunnitelman, johon olemme kuvanneet koulun kansainvälisyyden tasot sekä opetuksen ja osallisuuden tavoitteet. Tämän työskentelyn pohjalta meillä olisi käytännössä valmiuksia hakea hankerahoitusta esimerkiksi oppilas- ja ryhmäliikkuvuuksiin ja koko koulun toimintakulttuurin kansainvälistämiseen. Tätä miettiessä en voi olla kuitenkaan ajattelematta, miten eri tilanteessa pienet kunnat ovat koulujen kansainvälisyystoiminnassa verrattuna suurempiin kaupunkeihin. Kun suuremmissa kaupungeissa voi olla keskitetty kansainvälisyyskoordinaattori tai henkilö, joka työssään vastaa hankehakemusten kirjoittamisesta, voi pienissä kunnissa yksi rehtori käytännössä tehdä lähes kaiken: kirjoittaa hakemuksen, hoitaa kumppanuudet, seurata budjettia ja raportoida toiminnan. Koulun kansainvälisen toiminnan ei tulisi olla yhden innostuneen opettajan varassa vaan osa koko organisaation strategista kehittämistä. Kansainvälisyystoiminnan tulisi myös hyödyntää koko kouluyhteisöä, ei vain liikkuvuuksiin osallistuvia henkilöitä.
Toisaalta kansainvälisyys ei tarkoita koulun arjessa aina suuria hankkeita tai pitkiä ulkomaanjaksoja. Joskus merkityksellisintä on se, että nuori saa mahdollisuuden kohdata samanikäisen toisesta maasta, käyttää kielitaitoaan aidossa tilanteessa ja huomata, kuinka paljon yhteistä nuorilla on yli rajojen.
Yhteistyö jatkuu
Opettajalta kansainvälinen työskentely vaatii hyvää suunnittelua ja aikataulun hallintaa, aktiivisuutta ylläpitää yhteistyötä, organisointikykyä sekä tahtoa suunnitella ja toteuttaa kansainvälistä yhteistyötä toisen maan opettajan ja koulun kanssa. Olen todella iloinen siitä, että opettajana ja luokanvalvojana minulle tarjoutunut opettajakontakti on kehittynyt vuodessa toimivaksi yhteistyöksi. Ensimmäinen yhteistyövuosi osoitti, että matalan kynnyksen kansainvälisyys voi parhaimmillaan rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa kielitaitoa ja tuoda oppimiseen uudenlaista merkityksellisyyttä. Tätä yhteistyötä haluamme jatkaa Kiilin kanssa myös ensi lukuvuonna! Toiveena olisi toteuttaa myös vastavierailu Viroon. Vastavierailu ja yhteistyö voisivat tarjota mahdollisuuden oppia toisiltamme myös koulun toimintakulttuureista, digitaalisuudesta ja tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa (kts. esimerkiksi Viron koulussa otetaan käyttöön ChatGPT).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti