Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi keväällä 2023 aineistoa ja tiivistelmiä sitouttavan kouluyhteistyön kehittämistyöstä. Kehittämistyötä on koordinoinut opetus- ja kulttuuriminsteriö, ja sen tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä toimintakulttuuria kouluissa. Yksi tiivistelmistä keskittyy ansiokkaasti tarkastelemaan luokanohjaajan työtä yläkoulussa. Tiivistelmä kuvaa mm. luokanohjaajan laajaa työnkuvaa, yläkoulun luokanohjaajien kokemuksia työstä tukevista rakenteista, kouluun kiinnittymisen tukemisesta sekä poissaoloihin puuttumisesta. Ilmaisun selkeyden vuoksi mainittakoon, että luokanohjaajan tehtävästä käytetään myös käsitettä luokanvalvoja. Tässä kirjoituksessa käytän käsitettä luokanvalvoja, koska sitä käytetään omassa toimintaympäristössäni.
Suoritin oman yläasteeni 90-luvulla. Silloin luokkaamme valvoi aineenopettaja ajoittain kovinkin vakaumuksellisin sanakääntein. Yläasteella en osallistunut kertaakaan arviointikeskusteluun, mutta tapasin luokanvalvojan kerran viikossa oppitunnilla ja lyhyellä tuokiolla, jossa käsittelimme jotain luokkaan liittyvää asiaa. Siinäpä tehtävä oppilaan silmin tarkasteltuna. Äitini muistaa osallistuneensa vanhempainiltaan, kun olin yläasteella.
Luokanvalvojana olen toiminut itse 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Sain vastuulleni ensimmäisen valvontaluokan 26-vuotiaana ja tiedän, että jotkut opettajat vastaavat valvontaluokkansa kasvatuksellisista asioista jo nuorempina. Nuorella ja tehtävänsä vasta aloittavalla opettajalla voi olla ainoana työvälineenään elämänkokemus. Kuitenkin luokanvalvojan tehtävässä joutuu ottamaan kantaa isoihinkin kasvatuksellisiin asioihin, joihin oma elämäkokemus ei vielä riitä. Luokanvalvojan työn oppii tekemällä, joskus myös kantapään kautta. Heikkoutta ei ole tunnustaa kokemattomuuttaan eikä osaamattomuuttaan ja aina kannattaa konsultoida muita. Tämä olisi myötätuntoinen ohjeeni tänä päivänä nuorelle opettaja-minälleni.
Luokanvalvojan työnkuvaan on tullut oppilashuollon painotus
Tarkastellessani ajanjaksoa 2000-luvun alusta 2020-luvulle on luokanvalvojan tehtävä muuttunut monin tavoin. Luokanvalvojan tehtäviin on kuulunut aina opetukseen liittyviä vastuita, mutta 2000-luvulla painotus on siirtynyt yhä vahvemmin oppilashuollollisiin tehtäviin. Luokanvalvojana olen entistä enemmän mukana valvontaluokkani oppilaiden hyvinvoinnin seuraamisessa ja tarvittaessa niihin puuttumisessa. Tähän on koulussamme työvälineenä esimerkiksi poissaoloihin puuttumisen malli ja koulun hyvinvointisuunnitelma, jonka tehtävänä on luoda yhteinen käsitys hyvinvoinnista ja vahvuuksista, mutta näiden lisäksi se ohjaa hyvinvointia lisäävien asiakirjojen tarkasteluun, päivittämiseen ja tuomiseen koko kouluyhteisän toiminnan keskiöön. Myös yksilökohtaiset keskustelut luokanvalvojan ja oppilaan välillä kuuluvat koulussamme luokanvalvojan tehtäviin. Luokanvalvojana vastaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukiasioista organisoimalla yksilökohtaisia opiskeluhuoltoryhmien tapaamisia ja tekemällä kirjaukset opiskelijahuoltolaissa säädettyihin asiakirjoihin. Joissakin tilanteissa toivoisin kuitenkin vielä selkeämpiä rajauksia luokanvalvojan ja yhteisöllisen oppilashuollon jäsenten vastuualueista ja rooleista.
 |
| Kuva: Sanna Wedman Luokka ryhmäytymässä elokuussa 2017. |
Kolmiportainen tuki on lisännyt luokanvalvojan tehtäviä
Vuonna 2011 astui voimaan perusopetuslain muutokset kolmiportaisesta tuesta. Tämä on lisännyt yksilöllisen tuen tarpeen huomioimista perusopetuksessa. Luokanvalvojan odotetaan seuraavan tarkasti oppilaiden edistymistä, tunnistavan mahdolliset oppimisvaikeudet ja osallistuvan yksilöllisten tukitoimien suunnitteluun. Luokanvalvojana vastaan kirjauksista valvontaluokan oppilaiden pedagogisiin asiakirjoihin: yleisen tuen pedagogisiin asiakirjoihin, tehostetun tuen oppimisuunnitelmiin ja erityisen tuen asiakirjoihin. Tämä työ kestää useita tunteja, vaatii ajankäytön suunnittelua mutta erillistä korvausta tähän ei ole osoitettu. Tänä päivänä kolmiportaisen tuen asiakirjoja löytyy jokaiselta luokalta ja joskus vastaan voi tulla luokka, jossa lähes 50% oppilaista on pedagogiseen tukeen liittyviä päätöksiä.
Luokanvalvojan osaamiseen kuuluu huomioida monikulttuuriset ja -kieliset taustat
Luokanvalvojalta odotetaan monikulttuurisuuden huomioimista, kun monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Luokanvalvojan on entistä tärkeämpää huomioida erilaiset taustat ja tarpeet oppilaiden joukossa, osallistua palavereihin tarvittaessa tulkkipalvelua käyttäen sekä edistää inklusiivista oppimisympäristöä. Käytännössä tämä tarkoittaa toimenpiteitä, joilla luokanvalvoja voi omalta osalta tukea kaikkien oppilaiden osallistumista luokan yhteisiin asioihin huolimatta heidän yksilöllisistä eroista ja tarpeista.
Luokanvalvoja joutuu rajaamaan työssään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä
2000-luvun alussa viestintään vanhempien kanssa ja oppilaiden seuraamiseen sekä heidän opetuksensa suunnitteluun käytettiin perinteistä paperista reissuvihkoa. Nyt samaan tarkoitukseen on luokanvalvojalla käytössä Wilma ja työkännykkä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on lisännyt viestinnän monikanavaisuutta. Opettaja on myös helpommin tavoitettavissa kuin aikaisemmin.
Luokanvalvoja tekee työtä vuorovaikutustaidot edellä
Luokanvalvojan tehtävissä on noussut entistä tärkeämmäksi osa-alueeksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, kun koulu pyrkii tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista kehitystä.
Yhteistyö huoltajien kanssa on ollut tärkeää aina, mutta koko 2000-luvun huoltajien osallistuminen oppilaiden koulunkäyntiin on korostunut entisestään. Luokanvalvojan odotetaan pitävän säännöllisesti yhteyttä huoltajiin, jakavan tietoa oppilaiden edistymisestä ja tarvittaessa suunnittelevan yhteistyössä tukitoimia. Yhteistyön toimivuuden kannalta keskeistä on pystyä luomaan molemminpuolinen luottamuksellinen suhde, jossa oppilaan asia on ensisijainen. Kysyin valvontaluokkani huoltajilta vuonna 2017 edellisen kerran, millainen on hyvä yhteistyö huoltajan ja opettajan välillä. Silloin vastauksissa mainittiin, että hyvä yhteistyö on avointa, luottamuksellista ja nopeaa. Hyvässä yhteistyössä pidetään tilanteen tasalla ja viestitään tarvittaessa, yhteistyö on keskustelevaa, ongelmista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Hyvää yhteistyötä kuvataan myös välittömäksi, asiat ja ajatukset voidaan tuoda ja tuodaan sellaisena kuin ne hähdään ja koetaan. Kynnys yhteistyöhön on matala ja välitön, yhteistyö on reilua, kaikki osapuolet huomioon ottava. Kuunnellaan molempien (tai kaikkien) osapuolten näkemys asioihin. Helppo ottaa yhteyttä.
Uusi päivitys lakiin lisännee entuudestaan luokanvalvojan tehtäviä
1.8.2023 voimaan astunut perusopetuslain 26 pykälän toinen momentti velvoittaa opetuksen järjestäjiä ennaltaehkäisemään perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti. Poissaolojen seuraamisessa ja niihin puuttumisessa luokanvalvojalla on keskeinen rooli. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Yhteisellä koulutiellä on sitovan kouluyhteistyön hankkeen tuloksena koottu keskeisimmät asiat raamiksi oppilaan läsnäolon vahvistamiseen ja poissaoloihin puuttumiseen. Raamissa on kuvattu yksilön ja yhteisön tasolla se, miten poissaoloja ehkäistään, miten puututaan kohdennettuihin poissaoloihin ja millä vahvoilla toimilla vahvistetaan oppilaan kouluun kiinnittymistä. Julkaisua lukiessa olen useaan kertaan pohtinut, miten paljon työtä lakimuutos lisää jo entuudestaan luokanvalvojan kovin laajaan ja moninaiseen tehtäväkenttään. Missä vaiheessa on aiheellista kysyä, onko luokanvalvojan tehtävä jo oma professionsa.
Opettaja pyrkii työssään toimimaan ihmisyyttä kunnioittaen, totuudellisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ottamaan vastuun perustehtävästä ja sen normistosta. Opettajan työ on myös välittämistä. On kuitenkin niin, että luokanvalvojan tehtäväkentän jatkuvasti laajentuessa opettaja kokee ristiriitaa kauniiden tavoitteiden ja arvojen välillä, jos tehtävään ei löydy riittävästi resursseja ja osaamista. Luokanvalvojan tehtävä on opettajan virkaan kuuluva erityistehtävä, josta ei yleensä voi kieltäytyä, jos rehtori niin määrää. Opettajien joukosta löytyy myös niitä, jotka eivät haluaisi ottaa vastuulleen omaa valvontaluokkaa työn kuormittavuuden vuoksi.
Karvin julkaisussa on opettajilta kerätyn aineiston pohjalta useampia ehdotuksia siihen, miten he kehittäisivät luokanvalvojan roolia ja siihen tarjottavaa tukea. Edelleen opettajien osallisuutta ja sitoutumista luokanvalvojan tehtävään voidaan paikallisesti lisätä etukäteen suunnitellulla johtamisella ja luokanvalvojien ohjaamisella esimerkiksi luokanvalvojatiimeissä.
Tämän kirjoituksen tavoitteena on ollut tarkastella luokanvalvojan tehtävän muutosta ja sen hallintaan edellyttämää hyvin laajaa ja moninaista osaamista. Olkoon tämä uudenvuoden tekoni. Opettajien ammattijärjestöltä toivon luokanvalvojan tehtävästä maksettavan korvauksen uudelleen tarkastelua. Tällä hetkellä luokanvalvojan tehtävästä maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti 1,4 vuosiviikkotunnin korvaus, kun keskimäärin luokanvalvojilla toimivilla opettajilla menee viikoittain yli kolme tuntia aikaa tähän liittyvien tehtävien hoitamiseen. Maailma muuttuu, opettajan työtehtävät sen mukana. Luokanvalvojan tehdystä työstä maksettava korvaus on arvostuksen osoitus opettajan tekemälle työlle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti