Ihmiskäsitys määrittelee, millainen on hyvä johtaja tai hyvä johdettava

Tämä blogikirjoitus on vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä osallistujan teoreettista ymmärrystä ja valmiuksia hyödyntää ja soveltaa positiivisen johtamisen osaamista omassa työssä koulutusalan johtajana. Koulutuksessa on mukana opetustoimen johtajia, rehtoreita, esihenkilöitä ja kehittäjiä. Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta ja valmennuksen toteuttaa Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Svenska folksskolans vänner-yhdistyksen kanssa. 

Taustaa vuoropuhelulle

Kiinnostukset ovat ohjanneet minua nykyiseen ammattiin. Olen ollut kiinnostunut kielistä, kulttuureista ja kansainvälisyydestä sekä ihmisten kanssa työskentelystä niin kauan kuin muistan. Pääsin opiskelemaan germaanista filologiaa Oulun yliopistoon ja ohjauduin aineenopettajakoulutukseen. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2004 alkaen. AVO-testin mukaan olen itselleni soveltuvalla alalla, koska kieltenopettaja oli TOP-10 ammattien kärkipäässä. 

Sittemmin kiinnostuksen kohteet ovat laajentuneet ja painottuneet enemmän uuden oppimiseen. Tällä hetkellä minua kiinnostavat ammatillisesti erityisesti johtaminen, hyvinvointi, turvallisuus ja erilaiset kehittämistehtävät. Noin kolme vuotta sitten sain ajatusteni kaveriksi kysymyksen: "Voisiko minusta tulla johtaja tai rehtori?" Kaverini muistuttaa minua olemassaolostaan säännöllisesti. Se on ollut aika paljon muilta piilossa, joskus olen paljastanut sen valituille. Nyt päätin kuitenkin, että kerron tästä kaveruudesta, osittain ihan vain sen vuoksi, että otan käyttööni positiivisen johtamisen työkaluja. 

Kuva: pixabay.com 

 Positiivinen johtaminen nojaa humanistiseen ihmiskäsitykseen

Humanistiseen ihmiskäsitykseen nojaava johtaja arvostaa jokaisen työntekijän ainutlaatuisia vahvuuksia, kykyjä ja näkemyksiä. Yksilöiden erilaisuus nähdään voimavarana, ja johtaja pyrkii luomaan työympäristön, jossa jokainen voi kukoistaa omalla tavallaan. Ihmiskäsityksen määrittely on tärkeää, koska se suuntaa ajatteluamme ja toimintaamme sekä odotuksia muiden ihmisten toiminnan suhteen. Se vaikuttaa myös vastauksiin, millainen on hyvä johtaja tai millainen on hyvä johdettava. 

Positiivinen johtaminen ilmenee yksilön kunnioittamisena

Tuota ajatusteni kaveria haluankin tässä johtaa positiivisesti. Katsotaanpa. Mietit voisiko sinusta tulla johtaja tai rehtori. Onpa mielenkiintoista, että olet kiinnostunut johtamisesta ja rehtorin tehtävästä. Olen huomannut, että olet perehtynyt aiheeseen jo melko paljon lukemalla, opiskelemalla ja pohtimalla omaa johtamista ja johtajuutta. Olet selvästi kiinnostunut laaja-alaisesti monesta opetus- ja kasvatusalan aiheesta, kannat vastuuta vaativissakin tilanteissa ja tarkestelet asioita monesta eri näkökulmasta. Toiseksi on arvokasta, että olet ollut innostuneesti mukana kehittämässä koulun toimintakulttuuria. Olet toiminut jo pitkään opetus- ja kasvatusalalla, joten sinut tuntien ymmärrän hyvin, että johtajan ja rehtorin työ kiinnostaa sinua. Sopiiko sinulle, että lähdemme yhdessä miettimään sinulle askelia tavoitteesi saavuttamiseksi. 

Positiivinen johtaminen ilmenee kehityksen tukemisena

Olet jo suorittanut Opetushallinnon tutkinnon, joka on rehtorin työhön vaadittavaa osaamista. Lisäksi olet suorittanut koulutusjohtamisen perusopinnot, mikä auttaa sinua hahmottamaan rehtorin laaja-alaista johtamisen kenttää ja antaa työkaluja johtaa erilaisia tilanteita. Positiivisen johtamisen koulutus vahvistaa johtamisosaamistasi. Voisimme yhdessä miettiä mm. sitä, miten hankkimasi osaaminen on auttanut ja tukenut sinua tähän mennessä opettajan ja tiiminvetäjän tehtävässä? Mitä johtamisosaamista sinulla jo on? Ja voinko minä tukea sinua vielä jotenkin muuten matkallasi kohti tavoitetta? 

Positiivinen johtaminen ilmenee osallisuuden ja vuorovaikutuksen mahdollistajana

Kyllä. Olen edelleen kiinnostunut ja halukas tietämään, millä perusteilla ja osaamisella henkilöitä valitaan johtajan ja rehtorin tehtävään. Olen osallistunut useita kertoja keskusteluihin, joissa eri kommenteista nousee hyvän johtajan odotuksia ja määritelmiä. Sama asia toistuu myös keskusteluissa siitä, mitä opettajalta odotetaan ja millainen on hyvä opettaja. Ymmärrän kyllä, että asiaa tarkastellaan aina myös kontekstisidonnaisesti. Tarvitsen varmastikin hieman tukea siihen, että osaan sanoittaa oman osaamiseni, vahvuudet ja kehittymisen kohteeni johtajana. Uskon, että vahvuuksiin tukeutuva johtaja voi paremmin ja on onnellisempi. Arvostan avointa keskustelua ja osallistumista esimerkiksi päätöksentekoon. Tiedän kokemuksesta, että kun työntekijää kuunnellaan, heidän näkemystään arvostetaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka koskevat heitä itseään, hyvinvointi työssä lisääntyy. 

Positiivinen johtaminen ilmenee luottamuksen rakentamisena ja vuorovaikutuksen ylläpitäjänä

Positiivinen johtaja luo avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa työntekijä voi tuntea olonsa turvalliseksi ja ilmaista mielipiteensä ja jakaa ajatuksiaan. Jos vuorovaikutuksessa syntyy konflikteja, niitä voidaan käsitellä rakentavasti, korostaen yhteistyötä ja ongelmanratkaisua. 

Positiivinen johtaminen ilmenee hyvinvoinnin johtamisena

Johtajan ja rehtorin tehtävää on hyvä pohtia myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Mitkä sisäiset ja ulkoiset resurssit tukevat sinua, mitkä vahvuudet sinussa ja erilaiset käytännön ratkaisut tukevat omaa työssä jaksamista sekä tasapainoa työn ja yksityiselämän välillä, jos saisit lisää vastuuta työssäsi. Voimme palata näihin vielä myöhemmin uudelleen, esimerkiksi kehityskeskustelussa. Toivon myös sinulta palautetta, olenko onnistunut auttamaan sinua työssäsi ja tavoitteessasi. Palautetta toivon sinulta esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin: Millaista johtamista ja tukea toivot? Mitä voisin jatkossa tehdä toisin? Ymmärrän kyllä, että aikani seurata edistymistäsi on rajallinen. 

Ajatusteni kaveria on tässä kirjoituksessa lähestytty nojaamalla humanistiseen ihmiskäsitykseen. Opintokokonaisuuden aikana organisaation toimintakulttuuria on verrattu jäävuoreen, jossa on erilaisia näkyviä tiedostettuja (strategia, käytänteet jne.)  ja tiedostamattomia elementtejä kuten erilaiset odotukset, tulkinnat ja kokemukset. Sanna Wenströmin mukaan positiivisen johtamisen ja organisoinnin ulottaminen läpileikkaavasti pintatasolta syvätasoille edellyttää kaikkien tasojen tarkastelua. Tämä puolestaan taas edellyttää vuorovaikutuksen, tunteiden ja positiivisen organisaation eri osa-alueiden hyödyntämistä toiminnassa. Yksi lähtökohta on tarkastella yksilöiden vahvuuksia. Vahvuuslähtöinen johtaminen tukee yksilön hyvinvointia ja kukoistusta työssä. 

Kirjoituksen lähdemateriaalina on käytetty koulutusmateriaalia ja Sanna Wenströmin kirjaa Positiivinen johtaminen, Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Tekstin kirjoittaminen oli voimaannuttava kokemus.