lauantai 3. toukokuuta 2025

Kotia ja koulua yhdistää halu vahvistaa aitoa kohtaamista

Oletko koskaan miettinyt, kuinka monta tuntia vuodessa vietät kännykkäsi parissa. Entä nuoret? Tutkimusten mukaan 12-20-vuotiaat käyttävät kännykkää keskimäärin noin viisi tuntia päivässä -se tekee lähes 1860 tuntia vuodessa. Tämä vastaa täyttä työvuotta ilman lomia. Koulussa tiedämme senkin, että nuorten sosiaalinen kanssakäyminen vähenee, kun keskitytään kännykän ruutuihin. 

Kännykkäkeskustelu on jälleen ajankohtainen koulussa, sillä 1.8.2025 voimaantuleva perusopetuslain uudistus edellyttää kouluja päivittämään järjestyssääntöjä koskien kännykän käyttöä. Edellisen järjestyssääntöjä koskevan päivityksen teimme syyslukukauden 2023 alussa, jolloin kuulimme myös oppilaita. Oppilailta kysyttiin muun muassa "Mikä on paras tapa toteuttaa kännykkärajoitukset oppitunnin ajaksi?" Tästä kyselystä voi lukea tarkemmin Jos oppilailla olisi tarkoituksenmukaista itsesäätelyä, kännykän käyttöön ei tarvitsisi puuttua niin tiukasti. Tällä päivityskierroksella laadimme huoltajille pienen kyselyn ja halusimme kuulla huoltajia kännykän käytön rajoittamisesta koulupäivän aikana. Vastauksia kerättiin huhtikuussa 2025 Forms-kyselynä. Kysely herätti kiinnostusta huoltajissa, sillä vastauksia saimme melko hyvin myös avoimeen kysymykseen. 

Kuvakaappaus kyselystä

Huoltajien vastauksissa avoimeen kysymykseen korostuu selkeä tuki kännykän käytön rajoittamiselle koulussa. Suurin osa vastaajista kannattaa sitä, että kännykkä ei ole oppilaan käytettävissä oppituntien aikana -joko säilytettynä repussa, taskussa tai erillisessä kännykkäparkissa. Moni huoltaja pitää kännykkäparkkia tarpeellisena erityisesti silloin, jos reppusäilytys ei riitä estämään käyttöä. Osa huoltajista kuitenkin kyseenalaistaa parkkikäytännön viitaten kännyköiden mahdolliseen rikkoutumiseen, arvokkuuteen tai yksityisyyteen, ja toivoo tilalle muita ratkaisuja, kuten sopimukseen perustuvaa sääntöä tai teknisiä rajoitteita. 

Vastauksista nousee esiin huoli kännyköiden vaikutuksesta oppimiseen, keskittymiseen ja sosiaalisiin taitoihin. Useat huoltajat toivovat jopa kännykkävapaita välitunteja, jotta vuorovaikutus toisten kanssa lisääntyisi. Toisaalta myös kännykän hyödyllisyys tunnustetaan, esimerkiksi liikuntatunneilla tai turvallisuuden vuoksi koulumatkoilla ja harrastusjärjestelyjen takia. 

Erityistilanteet, kuten sairaudet, huomioidaan monissa kommenteissa: diabeetikkolapsen kohdalla kännykän on oltava oppilaan mukana, koska sen avulla seurataan terveydentilaa. Myös huoltajien tavoitettavuus koulupäivän aikana nähdään tärkeänä, mutta sen ei katsota edellyttävän jatkuvaa kännykän saatavuutta. 

Monet toivovat yhdenmukaista käytäntöä koko koululle, jota sekä henkilökunta että oppilaat sitoutuvat noudattamaan. Opettajille halutaan selkeät valtuudet puuttua kännykän käyttöön. Yleinen viesti on, että on tärkeää suojella oppimisrauhaa ja edistää yhteisöllisyyttä -ja että selkeät säännöt, yhteinen linja ja yhteistyö koteihin ovat avain onnistumiseen. 

Opettajana olen aika väsynyt ja turhautunut jatkuvaan kännykkäkeskusteluun. On raskasta olla toistuvasti se, joka muistuttaa, puuttuu ja kieltää. Pitää viimeiseen asti kiinni sovitusta. Kyselyn tulokset kuitenkin voimaannuttavat, sillä opettajana en ole asian kanssa yksin. Kun koti ja koulu jakaa saman näkemyksen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkityksestä, voimme yhdessä tukea nuoria kasvamaan vastuullisiksi digilaitteiden käyttäjiksi. Kotia ja koulua yhdistää halu vahvistaa aitoa kohtaamista -sitä ei voi korvata yhdelläkään sovelluksella! 

Kyselyn tavoitteena oli lisätä huoltajien osallistumista kodin ja koulun yhteistyöhön. Samalla se toteuttaa koulun toimintakulttuurin periaatteita,  joiden mukaan kodin ja koulun kasvatusyhteistyö rakentaa koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Kyselyn vastauksia hyödynnetään järjestyssääntöjen päivittämisessä. Prosessissa on samalla toteutettu jaettua johtajuutta osana koulun hyvinvointisuunnitelmaa. 

Lähteitä

lauantai 12. huhtikuuta 2025

Tehtävä saksalaisesta työkulttuurista - opettajan pedagoginen matka tukiäly apurina korostaa opettajan asiantuntemuksen merkitystä

Kun lähdin suunnittelemaan oppilaille tehtävää saksalaisesta työkulttuurista, tarkoituksena oli ottaa tehtävä osaksi 9.-luokkaisen monialaista oppimiskokonaisuutta. Tehtävän tavoitteena oli yhdistää kielenoppiminen ja kulttuurituntemus oppimiskokonaisuuteen, joka tarkastelee työelämää ja työelämätaitoja eri oppiaineiden näkökulmasta. Saksan tunneilla oppilaat saisivat oppia uutta sanastoa ja pääsisivät tutustumaan Saksan työelämään. 

Lähtökohtana oli kielten taitoasteikon A1-A2-tasoinen oppimateriaali, jonka kautta oppilaat voivat harjoitella luetun ymmärtämistä, kulttuurisen osaamisen kartuttamista ja sanaston käyttöä. Tehtäväkokonaisuutta halusin myös pohjustaa autenttisella aineistolla, joka avaa työelämää Saksassa työntekijän silmin. Sopivan ja oppilaiden kielitaitoa vastaavan aineiston löytäminen osoittautui kuitenkin haastavaksi ja aikaa vieväksi. 

Tehtäväkokonaisuuden laatimisessa olen käyttänyt tukiäly ChatGPT:tä. Autenttiseksi materiaaliksi laadin esityksen työkokemuksestani Saksassa kesällä 1999. Tuolloin työskentelin jäätelönmyyjänä saksalaisessa perheyrityksessä Itä-Friisein saarella Saksan rannikolla. Esityksessäni vastasin kysymyksiin: Was war dein erster Job in Deutschland? Wie hast du diesen Job gefunden? ja Was hast du gelernt? Kysymysten ja vastausten rakenteissa oppilaille kertaantuivat olla-verbin imperfekti ja hiljattain opiskeltu perfekti. 

Kuva: www.pixabay.com

Lopulta rakensin kokonaisuuden, jossa oppilaat 

  • lukevat selkokielisen tekstin saksalaisesta työkulttuurista
Arbeitskultur in Deutschland

In Deutschland ist die Arbeit für viele Menschen sehr wichtig. Die meisten arbeiten von Montag bis Freitag, oft 8 Stunden pro Tag. Ein normaler Arbeitstag beginnt um 8 oder 9 Uhr und endet gegen 17 oder 18 Uhr. 

Pünktlichkeit ist wichtig. Wer zu spät kommt, muss sich oft entschuldigen. Auch Effizient ist sehr wichtig. Die Menschen möchten ihre Aufgaben schnell und gur erledigen. 

Die Kommunikation mit Kollegen ist meistens höflich und direkt. In vielen Firmen ist die Atmosphäre freundlich, aber formell. Man sagt oft "Sie" und nicht "du". 

Viele Menschen machen eine Mittagspause. Sie dauert ungefähr 30 bis 60 Minuten. In der Pause essen sie, lesen oder sprechen mit Kollegen. 

Auch Freizeit und Urlaub sind in Deutschland wichtig. Arbeiter haben im Durchschnitt 25 bis 30 Urlaubstage im Jahr. Am Wochenende haben die meisten Menschen frei und verbringen Zeit mit der Familie oder Freunden. 

Auch der Feierabend ist in Deutschland wichtig. Wenn die Arbeit vorbei ist, sagen viele: Schönen Feierabend. Das bedeutet "Guten Abend nach der Arbeit" oder "Jetzt kannst du entspannen.". Es ist eine nette Tradition unter Kollegen. 

  • vastaavat osaamistasojen mukaisiin kysymyksiin tekstin pohjalta, esimerkiksi
Täydennä lauseet oikeilla sanoilla suomeksi. (A1.1) 

a) Monilla ihmisillä Saksassa on _____________________ lauantaina ja sunnuntaina.
b) Kello 17 monet kollegat sanovat: "Hyvää _________________________________.
c) Saksassa on _____________________ hyvin tärkeää. 
d) Ihmiset pitävät keskipäivällä ______________________________. 
e) Yrityksessä sanotaan usein "________" eikä "du". 

Vastaa kysymyksiin saksaksi. (A2.1) 

a) Wann beginnt und endet ein normaler Arbeitstag in Deutschland? 
b) Wie ist die Kommunikation mit Kollegen? 
c) Was machen die Leute in der Mittagspause? 
d) Was bedeutet "Feierabend"?
e) Warum ist Pünktlichkeit wichtig? 

Kirjoitustehtävä: Mein Tag

Kirjoita lyhyt teksti otsikolla: Mein Arbeitstag oder Schultag

- Wann beginnt und endet dein Tag? 
- Was machst du in der Pause? 
- Wie ist die Atmosphäre bei dir?
- Was machst du nach der Arbeit/der Schule? 

  • poimivat ja suomentavat työelämään liittyvää sanastoa
  • ja pääsevät tutustumaan ammattisanastoon saksan kielellä, esimerkiksi https://de.islcollective.com/

Tällainen tehtävä oli monivaiheinen prosessi. ChatGPT auttoi sopivantasoisen tekstin tuottamisessa ja tehtävien laatimisessa, tehosti opettajan tehtävien kokoamista ja säästi valtavasti aikaa. Tukiälystä saa apua myös eriyttävän materiaalin tuottamiseen oppilaille, esimerkiksi tekstin lukemista voi helpottaa muokkaamalla tekstin lauseita vielä lyhyemmiksi, käyttämällä tuttua sanastoa ja yksinkertaista sanajärjestystä. Opettajan tehtäväksi jäi arvioida kriittisesti tukiälyn tuottama teksti ja tehtävät. Tekstin sisällön arvioimisessa auttoi henkilökohtainen asiantuntemus ja omakohtainen kokemus. Saksan työkulttuurista olen kerännyt myös muuta aineistoa, esimerkiksi Helsingin Sanomien Teema-lehden numerosta 4/19.

Vaikka tarkistin ja arvioin moneen kertaan tukiälyn tuottamat tuotokset, jäin silti pohtimaan niiden moraalista ulottuvuutta: Onko tämä oikein ja siltikään luotettavaa? Saksan työkulttuuria käsittelevä teksti on melko yleisluonteinen eikä kerro siitä kaikkea olennaista. Sen vuoksi tekstin voikin nähdä myös keskustelun herättelijänä, ja työkulttuuria voi käsitellä monipuolisemmin vuorovaikutteisesti oppitunnin aikana oppilaiden kanssa. 

Inhimillisen lisän kokonaisuuteen toi opettajan oma kokemus saksalaisesta työkulttuurista. Opettajan inhimillinen rooli korostuu edelleen tehtävien ja materiaalin muokkaamisessa ottaen huomioon oppilaiden osaamisen taso ja mahdolliset kiinnostuksen kohteet. Lisäksi opettaja pystyy ohjaamaan keskustelua, syventämään aiheen ymmärrystä ja tukemaan oppilaan oppimisprosessia ja tarvittaessa vastaamaan hänen tarpeisiinsa luokkahuoneessa. 

Tehtäväkokonaisuuden valmistusprosessi kuvastaa opettajan arkea; oppituntien suunnittelu on ideointia, opetussuunnitelman tarkkaa tuntemista, valintojen tekemistä oppilaiden tuntemuksen ja opetussuunnitelman perusteella, joskus myös opetusmateriaalin kokoamista ja laatimista. Tässä työssä tukiäly toimii työkaluna. Prosessi korostaa kuitenkin myös opettajan asiantuntemuksen merkitystä -ilman pedagogista ymmärrystä ja tuntemusta oppilasryhmästä tehtäväkokonaisuus saattaisi jäädä pinnalliseksi ja vähemmän merkitykselliseksi.  

lauantai 1. maaliskuuta 2025

Kansainvälisen toiminnan tarkastelu auttaa ymmärtämään, millaisia käsityksiä ja merkityksiä strategiaan ja kansainvälisyyteen liitetään kouluyhteisössä

Tässä kirjoituksessa tarkastelen koulumme kansainvälisen toiminnan taustaa, prosessia ja suuntaa strategisen johtamisen tulokulmista. Tarkastelun aikajana alkaa lukuvuoden 2017-2018 alusta, jolloin koulumme kansainvälisyystiimi aloitti toimintansa, samoin hiljalleen myös tiimiorganisaatio. Kansainvälisyystiimi vastaa koulumme kansainvälisistä asioista, ja se syntyi tarkoitukseen lisätä kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta koulumme nuorille. Alkuun tavoitteet tiimin toiminnalle olivat hyvin konkreettisia koulupäivän päälle rakennettuja tavoitteita, pääasiassa teemapäiviä. 

Kansainvälistä toimintaa lähestyn ja tarkastelen tiiminvetäjänä. Lukuvuoden 2023-2024 aikana tiimimme laati koulun oman kansainvälisyysstrategian. Tiiminvetäjänä olen vastannut strategiatyöskentelystä ja osallistunut sen laatimiseen ja toteuttamiseen. Strategian laatiminen on tapahtunut pikkuhiljaa ja lukuvuosi kerrallaan hyödyntämällä erilaisia työkaluja ja kytkemällä yksilöitä ja ryhmiä mukaan työskentelyyn. Strategiatyöhön on vaikuttanut myös verkostotyö koulun ulkoisten sidosryhmien kanssa, esimerkiksi Opetushallitus ja kansainvälisiä opiskelijavaihtoja organisoivat järjestöt. 

Sitoutumistani koulun kansainvälisyysstrategiassa voisi kuvalla tulisieluiseksi ja tavoitteelliseksi kehittämistyöksi, ja tiimimme toimintaa vastuulliseksi ja koulun yhteisöllisyyttä rakentavaksi. 

Kontekstin tiedostaminen on välttämätön ehto onnistuneelle strategian johtamiselle

Koulumme on kunnan ainoa yläkoulu, jossa on pääsääntöisesti kotitaustaltaan suomenkielisiä oppilaita. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on ollut ja on edelleen vähän. Koulussamme on myös oppilaita, joiden kotikielenä on jokin muu kuin suomen tai toinen kotimainen kieli. Vuosien varrella koulussamme on puhuttu parhaimmillaan 20 eri kieltä. 

Kansainvälinen yhteistyö on toteutunut peruskoulussa mm. eTwinning-portaalissa ja ystävyyskuntatoimintana Viron kanssa vuodesta 1990 alkaen. Viime vuosina ystävyyskuntatoiminta on jatkunut aktiivisena Kiilin kanssa, erityisesti alakoulujen kesken. Alakoulut ovat tehneet yhteistyötä pitkin lukuvuotta, esimerkiksi kirjeitse, puhelimitse ja vierailuilla. Kouluilla on ollut yhteinen teema lukuvuodelle, ja koulut ovat toteuttaneet teemasta yhteisen projektin. Näitä yhteistyöprojekteja on esitelty toisille puolin ja toisin. Myös liikkuvuus kansainvälisenä toimintana on toteutunut, kun Kiilistä on tullut ryhmä opettajia ja oppilaita vieraiksi Askolaan. Askolasta on vierailtu vastavuoroisesti myös Kiilissä. Näin ystävyyskuntatoiminta on tarjonnut mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon, yhteisiin projekteihin ja kokemusten jakamiseen kuntien välillä. 

Työkalujen avulla tunnistetaan toimintaympäristön ominaispiirteitä, määritellään tulevaisuuden suuntia ja saadaan muutosta aikaan

Toimintasuunnitelma on tiimimme selkeä suunnitelma, jossa määrittelemme tiimin tavoitteet alkavalle lukuvuodelle. Ensimmäisen toimintasuunnitelman kirjasimme 2018. 

Toimintasuunnitelmasta löytyy myös kirjaus sekä tiiminvetäjän tehtävistä että tiimin jäsenten vastuualueista. Olemme kirjanneet tiiminvetäjän tehtäväksi mm. huolehtia siitä, että ryhmällä on paitsi itsenäisiä vastuualueitaan, joista se huolehtii, se kantaa myös vastuuta koko kouluyhteisön kehittämisestä. Tästä johtuen tiimimme on melko säännöllisesti jakanut tietoa kansainvälisyydestä koulun henkilökunnalle ja organisoinut koulutusta kansainvälisestä yhteistyöstä opettajille. Edellisen kerran valmistimme esityksen henkilökunnalle kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista huhtikuussa 2023: Nordplus-ohjelmista, Norden i skolan-sivustosta, eTwinning-portaalista ja Erasmus-hankkeista. Oppivana yhteisönä tiimimme on pyrkinyt kannustamaan ja kokeilemaan työkaluja ja sivustoja kansainväliseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön. 

Tammikuussa 2018 Oriveden hankekoordinaattori ja eTwinning-lähettiläs Tiina Sarisalmi piti koulutusta koulussamme opettajien, koulujen ja oppilaiden eurooppalaisesta eTwinning-verkostosta. Koulutuksen aikana esiteltiin lyhyesti eTwinningin tavoitteita, oppimiskäsitystä ja esimerkkejä onnistuneista projekteista, tutustuttiin eTwinning-portaalin työkaluihin ja testattiin niitä, luotiin oma ja koulun profiili, harjoiteltiin kumppanihaun eri vaihtoehtoja ja opeteltiin perustamaan projekti. Tutustuimme myös oppilaiden yhteistyötä tukevaan virtuaaliseen projektiympäristöön, testasimme itse, kokeilimme ja keskustelimme sekä mietimme yhdessä, miten eTwinningin voi liittää arkipäivän koulutyöhön ja miten se tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. eTwinning-verkoston avulla voi ohjata oppilaita helposti kansainvälisyyteen, tvt:n hyötykäyttöön ja kielten omaksumiseen. Vuonna 2021 koulumme B2-saksan ryhmä teki yhteistyötä kreikkalaisen ja puolalaisen koulun kanssa saksan kielellä eTwinning-portaalia hyödyntäen.

Kun olemme suunnitelleet tulevaa lukuvuotta ja miettineet tulevaisuuden suuntia, olemme ottaneet oppilaita mukaan tähän suunnitteluun. Syyskuussa 2020 teetimme vuosiluokittain (7-9) kyselyn Oppilaiden ajatuksia kansainvälisyydestä ja keväällä 2022 kyselyn Kansainväliset juhlapäivät lukuvuonna 2022-2023. Lukuvuoden aikana pyrimme nostamaan esille oppilaiden toivomia juhlia ja perinteitä, kuten Halloween, saappaanheitto, Diwali, Venetsian karnevaali, kiinalainen uusivuosi, Tanabata ja Hanami. Myös oppilaiden toiveita siitä, millaista kansainvälistä toimintaa he toivoisivat lisää kouluumme, pyrimme huomioimaan suunnitellussa ja toteutuksessa. Kyselystä nousi esille esimerkiksi mahdollisuus liikkuvuuteen ja matkustamiseen ulkomaille lukuvuoden aikana. Oppilaiden toiveissa on ollut myös päivänavauksia eri kielillä, ulkomaisia oppilasvieraita sekä kirjeenvaihtotovereita ja opintoretkiä ulkomaille. Lisäksi toiveissa esiintyi oppilaiden halu päästä osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin. 

Kansainvälinen toiminta otti harppauksen eteenpäin koulussamme lukion ja yläkoulun yhteisessä kansainvälisyyshankkeessa lukuvuonna 2021-2022. Hankkeen tavoitteena oli lisätä nivelvaiheen yhteistyötä ja yhteisiä kansainvälisyyspolkuja yli oppilaitosrajojen kotikansainvälisyyden keinoin. Hankkeen hedelminä olemme laatineet kouluumme vieraiden kielen markkintointistrategian, aloittaneet lukion ja yläkoulun yhteisen vuosikellon kokoamisen, tehneet sivuston lukion ja yläkoulun kielivalinnoista sekä säilyttäneet kansainvälisyysteemapäivän 9.-luokkalaisille. 

Kansainvälisyysstrategia määrittää kansainvälisen toiminnan suunnan

Kansainvälinen ja tiimimme toiminta pohjautuu työyhteisön arvoihin, joita ovat yhdenvertaisuus, vastuullisuus, merkityksellisyys, yhteisöllisyys ja turvallisuus. Yhteinen arvopohja ohjaa kaikkea toimintaamme. 

Kuva: Sanna Wedman 

Askolan koulun kansainvälisyystrategiassa on kuvattuna tällä hetkellä kolme tasoa. Ensimmäisessä tasossa kansainvälisyys linkittyy oppiaineiden sisältöihin, asenteisiin, uskallukseen ja ymmärrykseen. Täten oppilaille pyritään tarjoamaan oppimistilaisuuksia kulttuurien kohtaamisen taitoihin ja ymmärryksen kehittämiseen omassa koulussa sekä rohkaisemaan kulttuurienväliseen kanssakäymiseen kaikessa toiminnassa. 

Aineryhmät ovat tarkastelleet oman oppiaineensa opetussuunnitelmaa kansainvälisyyden näkökulmasta ja todenneet, että kansainvälisyys tulee esille sekä opetussuunnitelmassa että käytännön työssä. 

Yksi koulumme kansainvälisyysstrategian tavoitteista on lisätä entisestään kansainvälisyysnäkökulmaa eri oppiaineiden opetuksessa ja osana koulumme arkipäivää. Strategian tarkoituksena on myös tarjota käytännön ideoita ja mahdollisia yhteistyötahoja arjen kansainvälisyyden toteuttamiseen. 

Strategian toisessa tasossa kansainvälisyys näkyy koulun arjessa vuosittain toteutettuina tapahtumina ja tilaisuuksina. Kolmas taso pitää sisällään kansallisia ja seudullisia yhteistyöverkostoja. Kansainvälisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan myös neljännellä tasolla eli liikkuvuutena mutta käytännön tasolla liikkuvuuden kehittäminen ei ole saanut vielä tarvittavaa tukea eikä ole edennyt tarkasteltavana ajanjaksona. Tämä edellyttäisi johdon ja johtoryhmän selkeämpää sitoutumista ja tarkoittaisi esimerkiksi konkreettisia resursseja, kuten aikaa, budjettia, koulutusta ja henkilöstön kannustamista osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin. Sitoutuminen näkyisi myös siinä, että kansainvälisyys olisi johdonmukaisesti mukana kehittämiskeskusteluissa ja osana koulun toimintakulttuuria. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä seurantaa ja arviointia siitä, miten kansainvälisyys toteutuu käytännössä ja/tai resursointisuunnitelmaa, joka mahdollistaa henkilöstön osallistumisen kansainvälisiin hankkeisiin (ilman kohtuutonta työkuorman kasvua). 

Perinteet, normit, säännöt ja rutiinin kansainvälisyystoiminnan rakennusosina ja edistäjinä

Tiimimme kokoontuu kolmen viikon välein ja laatii kokoontumisista esityslistan ja muistion. Tiiminvetäjä toimii sekä johtoryhmän jäsenenä että tiimin ja johtoryhmän välisenä viestin välittäjänä. Johtoryhmä kokoontuu myös kolmen viikon välein. Tiimi laatii toimintasuunnitelman lukuvuosittain ja arvioi toimintaansa lukuvuoden päätteeksi. 

Tiimimme toimintaa ohjaa opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat koulujen kansainvälisyyskasvatusta ja yhteistyötä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ohjaavat kouluja vahvistamaan kunnioitusta ja luottamista muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan kaikessa toimissa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden (L2). Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa (L5). Toimiminen yhteistyössä paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Vuosiluokilla 7-9 kansainvälisyyteen ja kansainväliseen yhteistyöhön ohjaavat myös vuosiluokkien tavoitteisiin sisältyvät laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 

  • L2: "Kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien kokemusten kautta oppilaiden maailmankuva avartuu ja taito käydä dialogia kehittyy."
  • L5: "Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä myös kansainvälisessä yhteistyössä."
  • L6: "...projektityöskentelyä mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisesti." 

Tiimin toimintaa edistää myös selkeästi määritellyt tehtävät ja vastuualueet, esimerkiksi tiiminvetäjän rooleista ja tehtävistä.  

Tarkastelemalla toimintaa, puhumalla ja kirjoittamalla siitä annamme toiminnalle merkitystä

Kansainvälisen toiminnan tarkastelu auttaa ymmärtämään, millaisia käsityksiä ja merkityksiä strategiaan ja kansainvälisyyteen liitetään kouluyhteisössä. Se tuo esiin, miten koulun toiminnasta ja tavoitteista puhutaan eri tasoilla (opettajat, tiimi, johto, oppilaat, huoltajat, yhteistyökumppanit) ja miten tähän käytetty aika vaikuttaa kehitystyöhön. 

Toiminnan tarkastelu tekee näkyväksi sitoutumisen ja osallisuuden: Kuka määrittelee strategian keskeiset tavoitteet? Onko se "ylhäältä annettua" vai yhdessä muotoiltua. Myös, onko toiminnassa mahdollisia jännitteitä: Löytyykö ristiriitoja käytössä olevien resurssien ja pedagogisten ihanteiden/tavoitteiden välillä? Mitkä asiat ja näkökulmat nousevat kehittämistyössä vahvasti esiin ja mitkä jäävät vähemmälle huomiolle. 

Kokonaisuutta tarkastellessa ajattelen, että tiimimme on tehnyt valtavasti työtä kansainvälisyyden kehittämiseksi koulussamme. Siitä iso kiitos kaikille tiimimme jäsenille. Toiveeni on, että kansainvälisyyttä määrittelemme vielä koko koulun tasolla: Toteutammeko kansainvälisyyttä kolmella tasolla kuten olemme strategiaan kuvanneet? Onko se projekteja, monikielisyyttä ja kulttuurista moninaisuutta arjessa vai myös liikkuvuutta? Ja onko puhe kansainvälisyydestä innostunutta ja mahdollisuuksia korostava vai enemmän haasteisiin keskittyvää? Millaisia tarinoita ja esimerkkejä käytämme kuvaamaan koulun kansainvälisiä kokemuksia? Tuommeko esiin vahvuuksia ja onnistumisia vai painottuvatko haasteet ja epävarmuudet? 

Koulun kansainvälisyystoiminnan tarkastelu on koulun vuosisuunnitelman mukaista toiminnan arviointia ja toteutusta. Prosessissa on toteutettu jaettua johtajuutta ja oppilaiden osallisuutta osana koulun hyvinvointisuunnitelmaa.