Matkaani positiiviseksi johtajaksi

Tällä kirjoituksella päätän vuoropuhelun liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Vuoropuhelujen sarjassa olen käsitellyt positiivisen johtamisen eri ulottuvuuksia: humanististä ihmiskäsitystä positiivisen johtamisen perustana, luonteenvahvuuksia johtajana ja positiivisen johtamisen välineenä, tunteiden johtamista, vuorovaikutuksen ja dialogin johtamista, laajaa vahvuusnäkemystä ja siihen liittyviä aktiviteettejä johtamisessa sekä myönteisten käytänteiden edistämistä ja kehittämistä luokkahuoneessa PRIDE-teoriaan pohjautuen. Opintokokonaisuuden alussa asetin itselleni tavoitteen oppia tuntemaan paremmin omia vahvuuksiani johtajana. Se on alkanut omien vahvuuksien tunnistamisesta ja tunnustamalla ne kohdat, joihin minun kannattaa kiinnittää huomiota. Kirjoittamisen ja vuoropuhelun avulla olen tutkinut ja reflektoinut positiivisen johtamisen ulottuvuuksia, jotta tulen tietoisemmaksi omasta ajattelusta ja toiminnasta, jolloin voin niihin myös vaikuttaa. Tätä kirjoitusta lähestyn kuuden T-kirjaimen eli 6xT-mallin avulla. Malli on peräisin positiivisen johtamisen asiantuntija Lea Veivolta, ja mallin avulla tarkastelen positiivisena johtajana kehittymistä. Samalla kirjoitus toimii omana kehittymissuunnitelmanana jatkoa varten. 

Positiivisena johtajana kehittyminen alkaa omien vahvuuksien tunnistamisesta ja tunnustamalla kehittymisen kohdat

Opintokokonaisuuden aikana olen tullut tietoisemmaksi omista vahvuuksistani laajan vahvuusnäkemyksen avulla. Omat vahvuuteni olen koonnut tähän Oma voimakehäni-otsikon alle. Tavoitteeni kehittyä johtajana ja toimia esihenkilön roolissa vaatii edelleen sinnikkyyttä ja rinnalle ratkaisukeskeisyyttä. Olen valmis kohtaamaan haasteita ja etsimään uusia ratkaisuja, mutta tiedostan myös tarpeen huolehtia omasta jaksamisesta matkalla kohti tavoitetta. 

Oma voimakehäni

Kuvakaappaus sivulta www.popplet.com

Positiivisena johtajana minulla on selkeästi mietitty arvopohja, joka on myös eettisesti kestävä. Johtajuuteni pohjautuu ajatukseen, että jokaisessa ihmisessä on potentiaalia kasvaa ja kehittyä. Autan ja tuen ihmistä hänen tavoitteidensa saavuttamisessa. Kuuntelen, arvostan ja otan huomioon ihmisten näkemyksiä. Luokkatilanteessa se on oppilaiden palaute tai mielipide, tiimityössä tiimin jäsenten osallistuminen päätöksentekoon. Tilanteessa, jossa henkilöiden odotukset asian hoitamisesta eivät kohtaa, humanistinen ihmiskäsitys antaa minulle inhimillisen ja rakentavan lähtökohdan erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja konfliktin ratkaisemiseksi. Se korostaa vuorovaikutusta, toisen näkökulman ymmärtämistä ja ratkaisukeskeistä toimintaa. 

Positiivinen johtaja tutkii ja reflektoi omaa ajattelua ja toimintaa yksin ja muiden kanssa, jolloin niihin voi myös vaikuttaa 

Johtamisen näkökulmasta yksi kehittymiseni kohde voisi olla erilaisuuden huomioiminen haastavissa ja stressaavissa tilanteissa. Stressaantuneena oma toimintani voi muuttua suoraviivaisemmaksi ja hyökkäävämmäksi. Tämä on osittain ristiriidassa humanistisen ihmiskäsityksen kanssa, joka perustuu empatian ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Voisikin olla hyödyllistä jatkossa kehittää keinoja, jotka auttavat pitämään ihmiskäsityksen periaatteet vahvoina myös paineen alla. Tähän auttaa ainakin se, että pysähdyn kohtaamaan omat ajatukset ja tunteet sekä reflektoin omaa toimintaani, kirjoittamalla ja itseäni johtamalla, erityisesti tunteita johtamalla. Näistä haluan pitää kiinni jatkossakin toimimalla esimerkiksi seuraavasti: 

• Pysähdyn ja uskallan kohdata omat ajatukseni ja tunteeni. Mietin, mitä tilanteessa oikein tapahtui, millaisia ajatuksia ja tunteita tilanteessa heräsi. Kirjoitan ajatukseni muistiin.
• Olen rohkea ja otan asian puheeksi asianosaisten kanssa. Näissäkin tilanteissa muistan, mikä on keskustelun tavoite ja miten vaativissakin keskusteluissa voin rakentaa luottamusta. 
• Reflektoin omaa toimintaani ja pyydän palautetta.
• Esitän ideoita ja ratkaisuehdotuksia vastaaviin tilanteisiin. 

Huomaan myös toimineeni joidenkin ihmisten kanssa varovaisesti tai diplomaattisesti. Joissakin tilanteissa tämä voi olla hyödyllinen taito, mutta toisinaan se estää avoimen ja rehellisen dialogin syntymistä. Jatkossa pohdinkin, miten voisin olla  tilanteissa hieman suorempi ja avoimempi. 

Positiivinen johtaja etsii tukea ja etsii myös tietoa

Yksilöllinen reflektio toimii minulle hyvin, koska otan luontaisesti aikaa pohtia erilaisia asioita. Opintokokonaisuuden aikana kirjoittamani vuoropuhelut liittyen positiivisen johtamisen eri ulottuvuuksista ovat olleet eheyttäviä ja oivalluksia synnyttäviä kokemuksia. Kun olen jakanut kirjoituksiani myös Positiivisen johtamisen verkoston Facebook-ryhmässä ja muilla sosiaalisen median foorumeilla, olen saanut uusia näkökulmia sekä saanut kannustavaa ja hyvää palautetta. Hyvät keskustelut motivoivat ja innostavat jatkamaan omalla polulla eteenpäin. Suunnitelmani onkin jatkaa osallistumista Positiivisen johtamisen verkostossa, josta löydän myös ajankohtaista tietoa positiivisesta johtamisesta ja positiivisesta organisaatiotutkimuksesta. Luen myös aktiivisesti muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Verkoston aamukahveille olen myös yrittänyt osallistua, mutta useimmiten aikatauluni on samaan aikaan sidottu opetustyöhön. Olen kuitenkin kalenteroinut aikaa tallenteiden katsomiseen mahdollisuuksien mukaan. 

Positiivinen johtaja toimii, kokeilee ja soveltaa oppimaansa rohkeasti 

Positiivisena johtajana kehittyminen on alkanut omasta itsestä ja jatkuu tästä eteenpäinkin. Työtehtäväni ja toimintaympäristöni mahdollistavat sen, että koen voivani olla minä ja toimia osittain omalla voimakehälläni. Askolan kunnanjohtaja kirjoitti joulutervehdyksessään kunnan henkilöstön olevan hyvin kehittämismyönteistä ja joustavaa. Hän totesi myös, että mitä pienempi kuntaorganisaatio on kyseessä sitä monipuolisempia tehtäviä yleensä on tarjolla. Kirjoituksen jälkeen jäin miettimään, mitä tämä mahtaa tarkoittaa henkilöstölle, jolla tavoitteet ovat johtamisessa ja esihenkilötyössä. Miten työnantaja tukee henkilöstöä johtamisen kehittymispolulla?

Vahvuudet on otettu huomioon toimintaympäristöni hyvinvointisuunnitelman tavoitteissa, pedagogisen kehittämisen tavoitteissa ja mm. koulun arvoissa. Keväällä 2021 valitsimme luonteenvahvuuksista neljä yhteistä vahvuutta itsesäätely, rehellisyys ja reiluus sekä ryhmätyötaidot, joita on tavoitteena huomioida kaikessa koulun toiminnassa. Nämä vahvuudet täydentävät koulun opetussuunnitelmatyössä valittuja koulukohtaisia arvoja. Kun laadimme koululle hyvinvointiopetussuunnitelmaa, henkilöstön työn arvoiksi valittiin vastuullisuus, yhdenvertaisuus, turvallisuus, merkityksellisyys ja yhteisöllisyys. Lukuvuoden teemaa, siihen liittyviä asiakirjoja, toimintamalleja ja toimintaa tarkastellaan arvojen kautta. Arvot toteutuvat myös kohtaamisissa siten, että niissä kiinnitetään huomiota vahvuuksiin, nostetaan esille asioita Huomaa hyvä-periaatteella ja toimitaan ratkaisukeskeisesti. Olen ollut mukana tässä kehittämistyössä suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa työtä. 

Oman valvontaluokkani vahvuuspuu.
Puuhun olen kerännyt oppilaiden ystävällisyyden ja itsesäätelyn vahvuuksia syksyllä 2024.

Johtamiseni luokkahuoneessa toteuttaa hyvin positiivisen organisaation PRIDE-teorian periaatteita. Toiminnassani näkyy positiivisten käytänteiden, vahvuuksien tunnistaminen ja tunteiden huomioiminen. Kehityskohteina voisin entisestään lisätä oppilaiden osallistumista ja jakaa PRIDE-teorian periaatteita koko kouluyhteisön kanssa. Suunnitelma voisi olla esimerkiksi huomioida PRIDE-teorian osa-alueita kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä. Tämä työ vaatii rinnalle sinnikkyyttä ja oppimisen iloa. Johtajana se tarkoittaa tiedon jakamista työyhteisössä ja rohkaisemalla muita oppimaan, myös rohkeutta kohdata haasteita ja viestiä teorian periaatteista ja hyödystä selkeästi. Tässä työssä pohtisin myös, miten oppilaiden ja huoltajien osallisuus integroidaan systemaattisemmin koulun toiminnan kehittämiseen. 

Tähän kirjoitukseen tein valtavasti karsintaa, koska kirjoitettua tekstiä ja oman johtajuuden reflektointia on reilun vuoden aikana kertynyt paljon. On tärkeä pysähtyä vahvuuksien äärelle ja valita muutamia kehittymisen kohteita. Kehittymisen kohteita löytyy aina, mutta tähän valitsin sellaisia, jotka koin tärkeiksi nykyisessä tehtävässä. Opintokokonaisuuteen liittyvä vuoropuhelu päättyy tähän mutta reflektoida aion jatkossakin, ja kirjoittaa johtamisesta. 

Myönteisten käytänteiden edistäminen ja kehittäminen luokkahuoneessa

Tämä blogikirjoitus jatkaa vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä osallistujan teoreettista ymmärrystä ja valmiuksia hyödyntää ja soveltaa positiivisen johtamisen osaamista omassa työssä koulutusalan johtajana. Tässä blogikirjoituksessa keskityn oppimiseen, joka on monimutkainen prosessi ja vaatii sekä opettajalta että oppilaalta paljon työtä ja sitoutumista, ja oppimista tukeviin myönteisiin käytänteisiin, joita tarkastelen Sanna Wenströmin PRIDE-teorian näkökulmasta. Esimerkin olen ottanut kielten oppimisesta, jossa sitoutuminen ja yrittäminen ovat avainasemassa. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten voin edistää ja kehittää oppimista tukevia käytänteitä ja ehkäpä myös siten tukea oppilaita saavuttamaan parempia tuloksia? Tekstissä esiintyvät lainaukset olen koonnut eri opetusryhmien palautteista, joita käytän vuoropuhelun tukena. 

Luokkahuoneessa sitoutuminen oppimiseen näkyy monella tasolla

Esimerkkinä toimii ryhmä oppilaita, jotka opiskelevat B1-ruotsin oppimäärää yläkoulussa. Ryhmän osaamisen taso on ollut aikaisemmalla vuosiluokalla keskiarvoltaan tyydyttävä, nyt se on laskenut heikoksi. Tilannetta on yritetty korjata opetusta eriyttämällä, erilaisilla käytänteillä, yksilöllisellä tuella ja hyödyntämällä monipuolisia opetusmenetelmiä oppimisen tukena. Vastuun ottaminen omasta oppimisesta on jokaisella oppilaalla yksilöllinen, oppijaminäkuva joillakin melko heikko, motivaatio opiskella toista kotimaista kieltä useammalla alhainen ja tunnekokemus siitä kielteinen, esimerkiksi "Minusta ruotsi on tylsää, koska en osaa eikä oikein huvita osata." tai "Minusta ruotsi on ihan ok, mutta vähän turha aine, koska englannilla pärjää." tai "Minusta ruotsi on todella vaikeaa, koska kiinnostusta ei ole, koska en tule koskaan tarvitsemaan tätä kieltä.". Tällaisessa tilanteessa opettajakin, joka toimii luokassa pedagogisena johtajana, joutuu reflektoimaan omaa ajatteluaan, toimintaansa ja työtään sekä pohtimaan, miten ryhmän ja yksittäisten oppilaiden tilanteeseen voi vaikuttaa, jotta he suoriutuvat hyväksytysti peruskoulun B1-oppimäärästä, tai miten opettajana voin rakentaa oppimista edistävän kulttuurin luokkahuoneeseen. Kaiken kaikkiaan tilanne herättää huolta, ja on todettava, että huonosti menee. Vaipuuko opettaja surkeuteen vai kääntääkö tilanteen toiminnaksi? 

Oman ajattelun, tunteiden, asenteiden, arvojen ja ihmiskäsityksen tarkastelun motiivina on halu kehittyä ja tehdä parhaansa

Minulle opettajana ja pedagogisena johtajana oman ajattelun, tunteiden, asenteiden, arvojen ja ihmiskäsityksen tarkastelun motiivina on halu kehittyä ja sitoutua henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun (D eli Dynamic Leadership). Positiivisena johtajana nojaan humanistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on sisäisesti motivoitunut ja haluaa tehdä parhaansa työssä. Kun tilanne on huolestuttava ja opettajana olen jo kokeillut kaikenlaista, mutta oppilaiden osaamisen taso on laskeva, syntyy halu muuttaa totuttuja tapoja, oppia ja kokeilla uutta. PRIDE-teoriaa käytän tässä ennen kaikkea menetelmänä, jonka avulla voin edistää ja kehittää myönteistä  kulttuuria luokkahuoneessa hyödyntämällä positiivisen psykologian ja organisaation osa-alueita. Luokan myönteisellä ilmapiirillä sekä oppijan ja opettajan välisellä lämpimällä vuorovaikutuksella tiedän tutkitusti olevan keskeinen asema oppimisessa (kts. vopa). 

Myönteiset käytänteiden tavoitteena on edistää oppimista ja hyvinvointia 

Myönteiset käytänteet (P eli Positive Practices) ovat toimintatapoja, rutiineja, käytänteitä tai prosesseja, jotka edistävät PRIDE-teorian muita osa-alueita eli myönteistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja ihmissuhteita, erilaisten vahvuuksien tunnistamista, hyödyntämistä ja kehittämistä sekä myönteisiä tunteita ja ilmapiiriä. Myönteisten käytänteiden tavoitteena on luoda oppimisympäristö, joka edistää oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi selkeitä ja johdonmukaisia rutiineja, esimerkiksi jokaisen oppitunnin alussa kerron oppilaille oppitunnin tavoitteet ja aiheen: Mikä on oppimisen tavoite? Mitä aihetta käsitellään? Miten työskennellään ja miksi? Myönteiset käytänteet sisältävät säännöllistä positiivista palautetta ja oppilaiden onnistumisia nostetaan esille. Hyvä oppilastuntemus auttaa huomioimaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. 

Opettaja toimii esimerkkinä 

Luokkahuoneessa kiinnitän huomiota myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön (R eli Relationship Enhancement). Tämä alkaa omasta esimerkistä ja siitä, miten opettajana asetun vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa. Vuorovaikutus edellyttää kykyä ja halua kohdata oppilaiden akateemisia, sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita, esimerkiksi herkistymistä huomaamaan ja ennakoimaan sekä ryhmän että yksittäisten oppilaiden oppimiseen, vireystilaan ja tunnekokemuksiin liittyviä vaihteluita. Minulta tämä edellyttää luokkahuoneessa aktiivista oppilaiden työskentelyn seuraamista.

Joskus huomiota vaatii oppilaan epäasiallinen kielenkäyttö tai negatiivinen puhe oppiaineesta "V***u, mitä paskaa.", perustelua miksi siihen puututaan ja miten epäasiallinen kielenkäyttö vaikuttaa luokkahuoneessa ilmapiiriin ja motivaatioon (E eli Emotional Well-being eli myönteiset tunteet ja ilmapiiri). Oppilaita ohjataan toista kannustavaan yhteistyöhön ja tarvittaessa auttamaan toinen toisiaan. Puuttuminen tapahtuu kohtaamalla oppilas arvostavasti mutta jämäkästi rajoja asettaen. Samalla oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta omasta käytöksestä, miten tunteiden kanssa toimitaan vahingoittamatta muita ja ottamalla myös muut huomioon. 

Myönteisillä käytänteillä edistetään vuorovaikutusta

Kaikki eivät osallistu yhteiseen keskusteluun luokkahuoneessa. Usein paras vuoropuhelu syntyykin oppilaan kanssa kahden kesken tai pienemmässä ryhmässä. Palautteelle ja mielipiteelle annetaan tilaa vaikkapa kirjallisesti:

"Jatka samaan malliin, lisää Kahooteja sekä aika tehdä tehtäviä työkirjasta. Parityöskentelytkin ovat olleet mukavia. Opetuksesi on tehonnut ihan hyvin."

"Minusta ruotsi on kivaa, koska tunnit ovat hyviä ja tarvitsen ruotsia tulevaisuudessa."

"Minusta ruotsi on ihan mukavaa, koska tykkään ruotsin opiskelusta."

"Minusta ruotsi on mukavaa ja motivoivaa, koska pidän kielestä ja haluan olla siinä sujuva."

"Minusta ruotsi on todella mukava kieli, ja olen harkinnut aloittavani harjoittamaan ruotsia enemmän myös kotona, koska ruotsin kieltä saattaa tarvita vielä tulevaisuudessa vaikka mihin."

"Ruotsin tunnit ovat todella kivoja, ja olen mielelläni tunneillasi. Opetat ruotsia hyvin."

"Minusta ruotsi on hauskaa ja mielenkiintoista mutta hieman haastavaa, koska ruotsin kielioppi on vaikeaa ja vie aikaa opetella niitä."

"Minusta ruotsi on kiinnostavaa eikä liian vaikeaa, koska asiaa ei tule paljon kerralla ja asiaa käydään hyvin läpi."

"En osaa ruotsia, ja olis kiva, jos tunnilla ois joku muu tyyppi sun lisäks."

Myönteinen palaute voi vahvistaa oppilaan myönteistä minäkuvaa 

Monipuolisten opetusmenetelmien tavoitteena on tukea oppilaiden yksilöllisiä tapoja oppia ja mahdollistaa jokaisen oppilaan omien vahvuuksien käyttö (I eli Individual Attributes). Vahvuuksia tunnistetaan ja sanoitetaan mahdollisuuksien mukaan oppitunnin aikana suullisesti oppilaan kanssa ja/tai kirjallisella palautteella Wilmassa. Myönteisellä palautteella voin opettajana myös vahvistaa oppilaan minäkuvaa oppijana.  

Tonttu on lahja oppilaalta joulukuussa 2023. Varsinkin alkuun oppilaan minä-puhe oli toistuvasti kielteinen, kuten "olen paska" ja "olen niin huono". Vastavuoroisesti nostin esille hänen vahvuuksiaan, kuten uteliaisuutta ja suullista kielitaitoa. Hiljalleen negatiivinen minä-puhe väheni ja varovaisesti oppilas alkoi nähdä itsessään myös osaamista. Onnistumista edesauttoi oppilaan halu ja valmius asettua vuorovaikutukseen opettajan/aikuisen kanssa. 

Sanna Wenströmin PRIDE-teoria tarjoaa kattavan viitekehyksen tarkastella ja kehittää oppimista tukevia myönteisiä käytänteitä. Viitekehys sopii erityisen hyvin myös koko kouluyhteisön yhteiseen käyttöön, esimerkiksi kokouskäytänteiden tarkasteluun. Se toimii selkärankana opettajalle ja johtajalle kehittää työympäristöä oppimista ja hyvinvointia tukevaksi. Opettajalle viitekehys mahdollistaa myös positiivisena johtajana kehittymisen, joka alkaa itsestä, toteutuu vuorovaikutuksessa ja kehittyy reflektiossa.

Oppiminen edellyttää kuitenkin aina oppilaan omaa osallistumista, sitoutumista ja yrittämistä. Vaikka opettaja tekisi mitä vain, mutta oppilas ei sitoudu eikä edes yritä, jää oppiminen ohueksi ja näytöt heikoksi. Kielen oppiminen vaatii jatkuvaa harjoittelua, ja kieltä pitäisi harjoitella säännöllisesti sekä oppitunneilla että koulun ulkopuolella, esimerkiksi tekemällä kotitehtävät, katsomalla ruotsinkielisiä ohjelmia, lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja, seuraamalla ruotsinkielisiä kanavia sosiaalisessa mediassa tai keskustelemalla ruotsiksi perheen ja ystävien kanssa. Oppiminen vaatii myös vastuuta omasta oppimisesta: oppimistavoitteiden asettamista ja niiden seuraamista, itsenäistä opiskelua ja harjoittelua. Oppimiseen vaaditaan sekä opettajan että oppilaan sitoutuminen ja yrittäminen. Opettajan tehtävä on luoda motivoiva ja oppimista tukeva ympäristö, kun taas oppilaan tehtävänä on osallistua aktiivisesti ja harjoitella säännöllisesti.

Blogitekstin tukena on käytetty Sanna Wenströmin kirjaa Positiivinen johtaminen ja koulutuksen materiaalia. 

Miksi työtä on tärkeä muovata vahvuuksien suunnassa?

Tämä blogikirjoitus jatkaa vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Edellisissä kirjoituksissa olen käsitellyt johtamisen ihmiskäsitystä, luonteenvahvuuksia sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen johtamista. Tässä blogikirjoituksessa keskityn laajaan vahvuusnäkemykseen ja siihen, miten laaja-alaiset vahvuudet näyttäytyvät ja ilmenevät työssäni ja johtamisessani sekä miten voisin hyödyntää laajaa vahvuusnäkemystä ja siihen liittyviä aktiviteettejä johtamistyössäni. Blogikirjoituksessa pohdin myös, mitä uutta olen oppinut omista vahvuuksistani laajan vahvuusnäkemyksen avulla unohtamatta niiden vaikutusta hyvinvointiin.

Taustaa laajaan vahvuusnäkemykseen

Tutustuin laajaan vahvuusnäkemykseen ensimmäisen kerran keväällä 2022. Tuolloin suoritin VOIMAKEHÄ® -lisenssin, joka perustuu laajaan vahvuusnäkemykseen. Voimakehä on menetelmä ja työkalu, jossa tunnistetaan vahvuuksia kuudella eri osa-alueella: luonteenvahvuuksia, luontaista kyvykkyyttä, hankittuja taitoja ja osaamista, kiinnostuksen kohteita, arvoja sekä resursseja. Työkalua voi hyödyntää omien ja toisten vahvuuksien laaja-alaiseen tunnistamiseen, ohjaukseen, valmentamiseen ja johtamiseen toimintaympäristössä. Keväällä 2022 sovelsin voimakehää oman laaja-alaisen vahvuusprofiilin luomisessa hyödyntämällä erilaisia käytännön harjoituksia. 

Miten kuvailet omia laaja-alaisia vahvuuksiasi? Mitä kehittämisen tai huomion kohteita vahvuuksistasi nousee?

Luonteenvahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita olen käsitellyt aikaisemmissa blogikirjoituksissa Ihmiskäsitys määrittelee, millainen on hyvä johtaja  ja Mikä minussa on hyvin? Luonteenvahvuudet positiivisen johtamisen välineenä Tässä totean vain luonteenvahvuuksien olevan laaja-alaisten vahvuuksien ydintä ja yhteydessä muihin vahvuuksien osa-alueisiin. Luonteenvahvuuksia kuten oppimisen iloa ja uteliaisuutta hyödynnän mm. kiinnostusten kohteisiini johtamiseen ja turvallisuuteen. 

Arvot auttavat suuntaamaan toimintaa

Arvoja olen työstänyt tekemällä työarvojen kartoituksen. Kartoituksen mukaan erittäin tärkeiksi arvoiksi nousi 19 erilaista arvoa. Sijoitin kartoituksen arvot arvojen nelikenttään, jonka osa-alueet ovat työssäni välttämätön, työssäni tärkeä, työssäni kiva lisä ja työssäni ei niin tärkeä. Työssäni välttämättömiä arvoja kerääntyi kenttään yhdeksän ja näistä karsin itselleni viisi. Lisäsin listaan vielä reiluuden, vaikka se ei noussut kartoituksessa erikseen esille, mutta koen sen tärkeänä työssä ihmisten kanssa. Arvoja ei pidä mielestäni olla myöskään liikaa, jotta niihin on helpompi tukeutua. Arvoiksi on hyvä valita sellaisia, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja auttavat suuntaamaan toimintaa. Käyttämääni nelikenttää voi hyvin hyödyntää myös omassa työssä. 

Valitsemani kuusi arvoa löytyvät myös ydinvahvuuksistani. Esimerkiksi vaihtelevat työtehtävät tukevat uteliaisuutta ja autenttisuus luottamusta. Uskon, että näiden arvojen toteuttaminen työssä, itselle merkityksellisten asioiden parissa lisää myös hyvinvointia. 

Luontaisten kyvykkyyksien tunteminen lisää itsen ja muiden ymmärrystä

Luontaisten kyvykkyyksien eli temperamentin, lahjakkuuksien ja luontaisten ajattelutaipumuksien tunteminen lisäävät itsensä ja muiden ymmärrystä. Temperamenttipiirteet, kuten aktiivisuus, sinnikkyys, sopeutuminen ja lähestyminen ovat vahvuuksiani, luontaiset kyvykkyydet selittävät toimintaani erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa niiden avulla voi tarkastella erilaisia tilanteita ja odotuksia, lisäksi ne ovat väline, jonka avulla voi huomioida erilaisia ihmisiä. Luontaisten kyvykkyyksien tunnistaminen auttaa ja ohjaa myös kasvua ja taitojen kehittämistä.   

2021 tein analyysin luontaisista ajattelutaipumuksista. Analyysin perusteella tyylini on vihreä. Vuorovaikutustilanteissa luontainen tyylini on sovitteleva diplomaatti, joka käyttäytyy lähes aina fiksusti ja miellyttävästi. Analyysin mukaan oman ajattelutyylin tunnistaminen on itsensä tuntemisen ja kehittämisen hyvä lähtökohta. Esimerkiksi minulle on luontaista saada pohtia asioita rauhassa ja tarjota miettimisaikaa ennen vastauksen antamista. Joissakin tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös nopeaa reagointia ja tätä harjoittelen edelleen. 

Vahvuudet auttavat tunnistamaan kehittämisen kohteita ja poistamaan esteitä 

Taitojen ja osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen olen tehnyt osaamispyramidin, johon olen asetellut oman osaamisen yleisiin työelämätaitoihin, ammatilliseen osaamiseen ja erikoisosaamiseen. Yleiset työelämätaidot (oma-aloitteellisuus, vuorovaikutustaidot, digitaidot, organisointi taidot, ajanhallintataidot, tekstin tuottamisen taito, yhteistyötaidot, hyvinvointiosaaminen, muutosjoustavuus ja -osaaminen) oli melko helppo nimetä, kun mietin omaa opiskelu- ja työhistoriaa erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä. Sen sijaan ammatillisen osaamisen ja erityisosaamisen välillä koin haasteita ja jumiutumista. Nyt pohdin esimerkiksi sitä, ovatko koulutusjohtamisen perusopinnot ja tiimijohtamisen koulutus erityisosaamista rehtorin tehtävässä, kun rehtorin kelpoisuuteen vaaditaan Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto. Tämä opintokokonaisuus, joka antaa teoreettista pohjaa toteuttaa positiivista johtamista eri työkaluja hyödyntäen toimintaympäristössä, on taas mielestäni selkeästi erityisosaamista johtotehtävissä. 

Luonteenvahvuudet näyttävät olevan kytköksissä taitoihin ja osaamiseen: oppimisen ilo näkyy toiminnassani syvällisenä perehtymisenä monenlaisiin asioihin ja esteiden poistamisena, rehellisyys avoimuutena ja luottamuksensa toimiessa muiden kanssa, uteliaisuus kiinnostuksensa monenlaisiin asioihin. Johtamistaidot ovat kytköksissä omiin kiinnostuksiin ja oma temperamenttini ohjaa minua huomioimaan omaa herkkyyttäni haastavissa tilanteissa. 

Resurssien hyödyntäminen omassa työssä lisää innostusta ja hyvinvointia 

Valitsin tähän vielä kuvan, joka avaa ikkunan resursseihini minäpystyvyys, oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittymisen mahdollisuudet. Kuvassa katselen Ånderdalenin kansallispuiston maisemaa takana neljän päivän vaellus vaativassa maastossa. Luottavaisin mielin lähdin matkalle: selviän kyllä, osaan ja opin uutta. Lukuvuoden ensimmäisen kvartaalin olen aloittanut samoilla resursseilla. Rehtorin sijaisjärjestelyistä johtuen olen saanut rehtorille kuuluvaa vastuuta. Vastuullani on puuttumisen toimintamallit, erityisesti koskien oppilaiden toiminnan selvittelyä yhteistyössä vararehtorin, luokanvalvojien ja opiskeluhuollon kanssa ja niistä seuraavat keskustelut huoltajien kanssa, huoltajatapaamiset seuraamuksineen ja kurinpitoon liittyvät asiat, tarvittaessa viranomaisyhteistyö sosiaalipalveluiden, poliisin ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vastuullani on myös tiimien toiminnan tukeminen. Tällaisen lisävastuun ja haasteet olen ottanut kovin mielelläni vastaan!

Työnkuvan muotoilu on vaikuttanut siihen, että olen ollut havaittavan levollinen, luottavainen ja innostunut heti lukuvuoden alkumetreillä. Olen tehtävässä, jota pääsen toteuttamaan omalla osaamisella ja vahvuuksillani. Lisävastuun saaminen merkitsee minulle luottamuksen osoittamista. Ajatuksissani on kiitollisuus ja tunne siitä, että tekemälläni työllä on merkitystä ja siitä välitetään.

Miten laaja-alaiset vahvuudet näyttäytyvät ja ilmenevät johtamisessasi?

Johtamisessa laaja-alaiset vahvuuteni näkyvät työtehtävien suorittamisessa ja heijastavat arvojani. Reiluus, ihmissuhteiden vaaliminen, työtehtävien vaihtelevuus, oppiminen, luottamus ja tasapaino ohjaavat toimintaani. Näiden arvojen pohjalta pyrin rakentamaan toimintaympäristöön ilmapiirin, jossa oppilaat, opettajat, ohjaajat ja yhteistyökumppanit voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.

Yhteistyö vararehtorin, luokanvalvojien ja opiskeluhuollon kanssa vaatii myös kykyä olla aktiivinen, sinnikäs ja sopeutuva. Kyky lähestyä tilanteita avoimesti ja ratkaisukeskeisesti auttaa minua navigoimaan monimutkaisissa tilanteissa, joissa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Näin varmistamme, että oppilaan hyvinvointi ja turvallisuus ovat aina etusijalla.

Johtaminen ja johtajuus, hyvinvointi, turvallisuus ja kehittämistehtävät ovat kiinnostuksen kohteitani, jotka ohjaavat toimiani päivittäin. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten näitä teemoja voidaan käytännössä yhdistää koulun arkeen ja johtamiseen. Kyky nähdä kokonaisuus ja samalla keskittyä yksityiskohtiin on keskeinen vahvuuteni näissä prosesseissa.

Johtajuus vaatii jatkuvaa kehitystä, ja hyödynnän aktiivisesti omia johtamistaitojani eri tilanteissa. Nämä taidot ovat välttämättömiä silloin, kun käsitellään oppilaiden toimintaan liittyviä selvityksiä ja kurinpidollisia toimenpiteitä. Kyse ei ole pelkästään sääntöjen noudattamisesta, vaan oikeudenmukaisuuden ja kasvun mahdollistamisesta.

Resurssit, kuten minäpystyvyys, resilienssi, ja tärkeät ihmiset tukevat minua johtamistyössäni. Erityisesti minäpystyvyys – kyky luottaa omiin taitoihin – on ratkaiseva tekijä silloin, kun kohtaan haasteita. Samalla tiedostan, että ympärilläni on ihmisiä, joilta voin tarvittaessa saada tukea. Oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittymisen mahdollisuudet ovat keskeisiä voimavaroja, jotka auttavat minua jatkuvasti kehittymään johtajana ja tukemaan tiimien toimintaa.

Työelämä ja maailma ympärillämme on jatkuvassa muutoksessa. Ajatus siitä, että ei ole koskaan valmis, on kovin raadollinen. Laaja-alaiset vahvuudet auttavat ankkuroitumaan vahvuuksien varaan, reflektoimaan ja kehittämään itseä vahvuuksien kautta. Ajatuksissani tässä hetkessä ja ajassa on valmis ja paras mahdollinen versio itsestäni. Se riittää! 

Kirjoituksessa on hyödynnetty Sanna Wenströmin kirjoittamia kirjoja Positiivinen johtaminen - Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla ja Kaikilla vahvuuksilla - Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa sekä Liisa Keltokangas-Järvisen kirjaa Hyvät tyypit. 

Positiivinen johtaminen tunnustaa, hyödyntää ja mahdollistaa vuorovaikutuksen

Tämä blogikirjoitus jatkaa vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Edelliset kirjoitukset ovat käsitelleet ihmiskäsitystä, luonteenvahvuuksia ja tunteiden johtamista. Tämä kirjoitus keskittyy vuorovaikutuksen ja dialogin johtamiseen. Vuorovaikutustaidot sisältävät laajasti kaikenlaiset kommunikointitavat ja -strategiat ihmissuhteissa ja eri tilanteissa. Vuorovaikutustaitoja ovat mm. kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot, taito ylläpitää keskustelua, empatia, nonverbaali kommunikaatio, palautteen antaminen ja konfliktien ratkaisun taidot. Dialogitaidot keskittyvät erityisesti keskustelun laatuun. Tavoitteena on käydä avointa, rakentavaa ja tasavertaista keskustelua. Tämä edellyttää esimerkiksi kykyä kuunnella aktiivisesti ja puhua siten, että toisen näkökulma tulee aidosti kuulluksi. 

Positiivinen johtaja tarkastelee ja reflektoi omaa tapaansa johtaa ja olla vuorovaikutuksessa

- Positiivinen johtaminen korostaa vuorovaikutuksen johtamista. Johtajan on tärkeä tunnistaa oma tyylinsä johtaa ja olla vuorovaikutuksessa, huomioiden myös ihmisten erilaiset kyvyt ja erityispiirteet. Aloitetaan tästä. Miten kuvailet omaa tapaasi johtaa ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa? Haluaisin myös kuulla, miten otat huomioon ihmisten erilaisuuden vuorovaikutuksessa.   

Olen luonnostani ihmissuuntautunut ja vuorovaikutustilanteissa sovitteleva ja aktiivinen kuuntelija. Minulle on luontaista innostua, halu auttaa, joustaa ja ajatella positiivisesti. Kiinnitän työssä huomiota hyvään ilmapiiriin. Pohdin asioita mielelläni ensin rauhassa ja tarjoan miettimisaikaa ennen vastauksen antamista. Stressaantuneena voin muuttua suoraviivaisemmaksi ja hyökkäävämmäksi. Näistä lähtökohdista ponnistan ja olen opetellut keskustelemaan erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, myös verkostoissa erilaisten henkilöiden kanssa. Joidenkin persoonien kanssa voin toimia melko varovaisesti ja diplomaattisesti, toisten kanssa osaan suodattaa puheesta pois terävimmän kritiikin. Vuorovaikutustilanteissa olen mielestäni myös tunnetietoinen ja johdan tunteitani sekä  peilaan niitä vuorovaikutukseen. Tästä esimerkkinä edellinen keskustelu Miten voin vahvistaa tunneilmapiirin johtamista omassa työyhteisössä. 

- Kerrotko vielä, minkälaisia luonteenvahvuuksia sinulla on dialogiin. 

Oppimisen ilo ilmenee dialogissa siten, että olen avoin uusille näkökulmille ja valmis omaksumaan uutta tietoa. Haluan kuunnella toisia ja oppia heiltä mutta jaan myös omia ajatuksiani ja oppimiskokemuksiani avoimesti, esimerkiksi tässä nyt. Rehellisyys auttaa ilmaisemaan mielipiteitä ja tunteita avoimesti, mikä luo pohjaa syvällisemmälle keskustelulle ja yhteisymmärrykselle.

Huomaan olevani aika usein utelias, ja se ilmenee haluna ja kiinnostuksena tietää lisää toisen ajatuksista ja näkökulmista. Saatan myös kannustaa toista kyseenalaistamaan, tutkimaan ja etsimään uusia näkökulmia eri asioille. Dialogissa pyrin asettumaan toisen asemaan, kunnioittamaan toisen näkökulmaa ja tilanteesta riippuen ilmaisemaan kiintymystä ja välittämistä toisia kohtaan. Sinnikkyys vahvuutena auttaa minua pysymään keskustelussa mukana vaikeinakin hetkinä ja työstämään konflikteja rakentavasti. Haluan etsiä ratkaisuja erimielisyyksiin ja jatkaa keskustelua vaikeuksista huolimatta kohti yhteistä ymmärrystä. 

Kuva: pixabay.com

Positiivinen johtaminen tunnustaa vuorovaikutuksen merkityksen

- Olen huomannut sinun palaavan vuorovaikutusteemaan säännöllisesti. Kerrotko tarkemmin, mikä merkitys vuorovaikutuksella ja dialogilla on sinulle. 

Tosiaan, kalenterimerkintöjen perusteella olen pohtinut vuorovaikutusta ja dialogia opettajan työssä ensimmäisen kerran keväällä 2016. Tuolloin oivalsin, miten kannustava palaute, läsnäolo, kohtaaminen ja kuuntelu vaikuttavat myönteisesti innostumiseen ja motivoivat jatkamaan kehittämistyötä. Oivallusta edelsi aiheen puheeksi ottaminen kehityskeskustelussa. Esihenkilöni kysyi minulta tuolloin, miten innostus työssä säilyy. Hänellä on tällainen taito kylvää minussa ajatuksen siemeniä, jotka sitten lähtevät versomaan ja oivallan uutta. Tällainen keskustelu on hyvin energisoiva.

- Tuo kehityskeskustelu on ollut selvästi sinun oppimista ja ammatillista kehittymistä tukeva keskustelu. Olet myös kirjoittanut vuorovaikutuksen merkityksestä koulun kehittämisessä. Palaatko vielä tähän ja avaat, mikä merkitys vuorovaikutuksella on näkemyksesi mukaan erityisesti oppilaitoksen ja koulun näkökulmasta. 

Nykyisessä opetussuunnitelmassa vuorovaikutustaidot tuotiin aineen opetukseen uutena osa-alueena ja olen yrittänyt perehtyä siihen, mitä kaikkea termi pitää sisällään ja miten vuorovaikutustaitoja tulisi opettaa. Laskin joskus, että sana esiintyy opetussuunnitelmassa eri taivutusmuodoissaan jopa 594 kertaa. Vuorovaikutustaidot on mainittu yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista monissa työelämää koskevissa tutkimuksissa. Enpä siis ihmettele, että taitoja korostetaan myös opetussuunnitelmassa.

Oppilaitoksen ja koulun näkökulmasta vuorovaikutus edistää jäsenten oppimista ja hyvinvointia. Vuorovaikutustaidot ovat aivan keskeinen koulun aikuisten työväline, koska niin moni kasvatuksellinen ja opetuksellinen tilanne kiteytyy vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen onnistumiseen tarvitaan erilaisia taitoja. Dialogia tarvitaan erityisesti ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen ja yhteisymmärryksen saavuttamiseen. Mietin esimerkiksi tilannetta, jossa johtajan vastuulla on puuttua työyhteisössä ilmenneeseen konfliktiin. Tilannetta voi johtaa hyödyntämällä dialogitaitoja, jotta osapuolet voivat avoimesti ja rehellisesti ilmaista omat näkemyksensä ja tunteensa rakentaakseen yhteistä ymmärrystä. Dialogilla pyritään löytämään kompromisseja ja ratkaisuja, jotka ovat hyväksyttäviä kaikille osapuolille, ja lisäämään empatiaa. Kun ihmiset tuntevat, että heidän näkemyksensä ja tunteensa tulevat kuulluksi ja kunnioitetuksi, se vahvistaa heidän luottamustaan toisiinsa. Dialogin kautta voidaan vahvistaa suhteita ja vuorovaikutusta osapuolten välillä. Positiivinen ja rakentava vuorovaikutus ristiriitatilanteissa voi luoda perustan yhteistyölle ja vahvistaa koko työyhteisön tai tiimin yhteenkuuluvuutta. Samat ohjeet toimivat mielestäni myös yleisesti koulun kehittämis- ja uudistamistyössä. 

Positiivinen johtaminen mahdollistaa vuorovaikutuksen

- Tuossa olikin tosi monta perustelua, miksi vuorovaikutukseen ja dialogiin kannattaa kiinnittää huomiota ja taitoja kehittää. Vuorovaikutusta pidetään positiivisen johtamisen yhtenä työkaluna ja sen avulla voidaan jäsentää ja kehittää positiivista työyhteisöä. Nyt olisi vielä mielenkiintoista kuulla, miten johtajana voit kehittää dialogisuutta ja vuorovaikutusta työyhteisössä ja organisaatiossa.  

Ensimmäisenä tulee mieleeni myönteinen kieli ja viestintä eli kiinnittäisin huomiota vuorovaikutuksen laatuun. Tässä ajattelen johtajan toimivan esimerkkinä osoittamalla itse positiivisen vuorovaikutuksen ja dialogin merkitystä viestinnässä ja johtamisessa. Pohtisin myös, mitkä käytänteet ja rakenteet tukevat vuorovaikutusta työyhteisössä ja koulun toiminnassa, esimerkiksi suunnittelemalla henkilöstön ys-ajan käyttöä; kuinka usein tarvitaan yhteissuunnitteluaikaa eri tiimeille ja ryhmille. Tässä tärkeää on kuulla myös henkilöstöä eli pohtisin, miten henkilöstöä saisi osallistettua kokouksiin, palavereihin ja työpajoihin, kun niissä käsitellään toiminnan kehittämistä. Kehityskeskustelua suunnittelisin positiivisen johtamisen ja organisaation osa-alueiden kautta, esimerkiksi myönteinen vuorovaikutus, vahvuus- ja työntekijälähtöisyys ja myönteiset tunteet. Vapaamuotoisille keskusteluille pitäisi myös olla tilaa. Opetusuunnitelman mukaan koulutyö tulisi järjestää siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Eli, edellä luettelemiani asioita pohtisin myös oppilaiden, huoltajien ja muiden verkostojen kohdalla. Meillä onkin jo olemassa monenlaisia toimintamalleja ja käytänteitä näihin mutta varmasti niidenkin toimivuutta on syytä arvioida säännöllisesti.

Kirjoittamisessa on hyödynnetty koulutuksen luentomateriaalia ja kirjallisuutta, kuten Sanna Wenströmin kirjaa Positiivinen johtaminen - Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Tätä vuoropuhelua kirjoittaessa piti rajata paljon esimerkkejä ja asiaa pois, kun kävin aikaisempia kirjoituksia ja muistiinpanoja aiheesta läpi. Säännöllinen palaaminen (vuodesta 2016 alkaen vähintään kerran vuodessa) vuorovaikutukseen ja dialogiin on kuitenkin vaikuttanut siihen, että niitä on itsekin tietoisemmin kehittänyt ja ottanut käyttöön. Tämä koulutus taas on auttanut ymmärtämään vuorovaikutuksen ja dialogin merkitystä johtamiseen ja hyvinvointiin eri näkökulmista.

Miten voin vahvistaa tunneilmapiirin johtamista omassa työyhteisössä?

Tämä blogikirjoitus jatkaa vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Edelliset kirjoitukset ovat käsitelleet ihmiskäsitystä Ihmiskäsitys määrittelee, millainen on hyvä johtaja tai hyvä johdettava ja luonteenvahvuuksia. Tämä kirjoitus keskittyy tunteiden johtamiseen. Vuoropuhelussa on hyödynnetty KYARHEM-mallia. Malli muodostuu seitsemästä inhimillisestä perustarpeesta, joita jokainen ihminen haluaa: kiinnostus, ymmärrys, arvostus, reiluus, hallinta, edistys ja merkitys. Mallia voi käyttää, kun haluaa luoda aidon, syvän tunnetason yhteyden toiseen ihmiseen ja varmistaa, että hänellä on hyvät mahdollisuudet voida töissä hyvin. 

Tunteiden johtaminen alkaa omien tunteiden tunnistamisesta ja hallinnasta

Tunteiden merkitys omaan hyvinvointiin alkoi valjeta minulle tosiasiallisesti vasta joitakin vuosia sitten. Tähän johtivat sekä henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneet muutokset että työssä kokemani erilaiset tilanteet. Alkoi käänteentekevä ihmisenä kasvaminen. Tunteiden kohdalla se on tarkoittanut tietoisuutta omista tunteista eri tilanteissa, tarpeiden tunnistamista tunteiden taustalla ja sopivien keinojen löytämistä toimia tunteiden kanssa, säädellä tunteita erilaisissa tilanteissa ja vastata tarpeisiin. 

Tunnepäiväkirja tekee näkyväksi, miten paljon tunteita mahtuu yhteen päivään ja viikkoon. Tähän blogitekstiin olen kuitenkin valinnut kaksi tunnetta, joita haluan johtaa positiivisesti: turhautuminen ja innostunut. Turhautuminen tunteena on negatiivinen ja herää mm., kun tahtominen on estetty. Innostus on taas positiivinen ja herää, kun havaitsen uusia mahdollisuuksia. Positiivisessa johtamisessa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja totta. Negatiivisten tunteiden käsittelylle annetaan tilaa ja oikein käsiteltynä ne vapauttavat positiivista energiaa ja herättelevät positiivisia tunteita. Tavoitteena on autenttisen minän löytäminen, oikeudenmukaisuus ja halu palvella muita. Autenttinen johtaminen vaikuttaa lopulta koko työyhteisöön lisäten työtyytyväisyyttä ja vähentäen työntekijöiden kokemaa stressiä. 

Toisten tunteiden kohtaaminen, havaitseminen ja ymmärtäminen

Edellisessä keskustelussa luonteenvahvuuksista Mikä minussa on hyvin? havaitsin, että vaikutit jonkin verran turhautuneelta. Kertoisitko tarkemmin, mistä tuo turhautuminen kumpuaa. 

- Turhautuminen syntyy siitä, että en koe tulevani kuulluksi työtehtäviin ja omiin uratavoitteisiin (kiinnostukset) liittyvässä asiassa. Työssä minulle on tärkeä päästä kehittämään omaa ammatillista osaamista laaja-alaisesti. Toivon, että aihetta voisi käsitellä yhdessä miettien erilaisia ratkaisuja tilanteeseen, esimerkiksi millaisia johtamisen tehtäviä voisi räätälöidä nykyiseen työnkuvaan, voiko ylipäänsä tai löytyykö toimintaympäristöstä tehtäviä, joista voisin ottaa enemmän vastuuta perustehtävien lisäksi. Voihan toki olla, että en ole itse osannut riittävän selkeästi puhua aiheesta. Tunnistan myös tilanteita, joissa olisin voinut itse ilmaista asiani toiselle rakentavammin. 

Taidatkin olla tosi turhautunut! 

- Nyt, kun toteat noin, kyllä. Tunne on tuttu. Tästä esimerkkinä rekrytointi. Hain alkuvuodesta apulaisrehtorin virkapaikkoja eri paikkakunnilta. Minulla pitäisi olla vähintään 6 kk työkokemus tehtävästä, jotta pääsen rekrytoinnissa eteenpäin. Vaatii sinnikkyyttä ja tunnesäätelyä, että jaksaa tästäkin huolimatta pitää omista tavoitteista kiinni. Mietin myös jo seuraavaa lukuvuotta ja sitä, miten saan ylläpidettyä motivaation työssä. Onneksi on ainakin tämä koulutuskokonaisuus ja mahdollisuus osallistua siihen vielä koko ensi syyslukukauden ajan. 

On hyvä, että otit asian nyt puheeksi ja rohkeasti avasit turhautumisen syitä. Syysteemistä kokonaisuutta koulutusjohtamisen joustaviin ammatillisiin polkuihin jokaiselle yksilöllisen tuen kanssa ei meillä vielä ole. Tämä on asia, jota ollaan valtakunnallisesti kehittämässä. Sopiiko sinulle, että pohdin asiaa muutaman päivän ja selvitän, voiko tilanteeseesi vaikuttaa jotenkin. Palaan tähän myöhemmin. 

Samalla toivon, että muistat miten vastuullisesti ja esimerkillisesti hoidat omaa tehtävääsi. Johdat itseäsi hyvin, otat työtavoistasi vastuuta, kehität niitä ja toimit arvojen mukaisesti. Olet avoin muutoksille ja osaat huomioida tehtävässäsi kokonaisuuksia. Osaat johtaa tiimiä ja työryhmiä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti eteenpäin. Tuot rohkeasti esille ajatuksia ja mielipiteitäsi. Tunne- ja vuorovaikutustaidoissa olet edistynyt myös. Kohtaat kollegat, oppilaat ja huoltajat arvostavasti ja osaat huomata hyvää myös haastavissa tilanteissa sekä toimia niissä ratkaisukeskeisesti. Työpanoksesi koko koulun kehittämisessä on ollut arvokasta. Tälläkin hetkellä olet uudistamassa ja päivittämässä luokanvalvojan tehtävää työryhmän kanssa. Toivon, ettet lannistu haasteiden äärellä ja tavoittelet kärsivällisesti ja rohkeasti unelmiasi!

- Kiitos palautteesta. Ehdotuksesi sopii minulle hyvin. Hallitsen työtehtäväni tällä hetkellä hyvin ja uudet haasteet otan mielelläni vastaan, jos niitä on mahdollisuus saada. Koen myös kiitollisuutta, että koen tulleeni asiassa kuulluksi. Nyt tuntuu vähemmän turhautuneelta. Ymmärrän, että aina kaikkia toiveita ja tavoitteita ei voida toteuttaa. On tosi reilua, että asiasta on voinut nyt keskustella avoimesti. 

Hyvä. Huomaan, että olet myös innostunut työstäsi. Miten innostus ja motivaatio työssä mielestäsi säilyy? 

Kuva: mage.space AI

 Tunneilmaston johtaminen organisaatiossa on positiivisten tunnetilojen edistämistä ja negatiivisten tunteiden vähentämistä

- Tämä meidän keskustelumme lisää innostusta ja motivaatiota. Molempien käytös, oma esimerkki ja mahdollisuus tähän vuoropuheluun herättelee myönteisiä tunteita. Tässä vuoropuhelussa asetuimme molemmat aktiiviseen kuunteluun. Vuoropuhelussa oli mahdollisuus kohtaamiseen avoimesti ja empaattisesti, mikä herätti luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Sain palautetta rakentavasti, kannustusta ja tukea. Minulle tuli kokemus, että olimme molemmat läsnä, vuoropuhelusta välittyi välittäminen ja toisen auttaminen vaikeassa tilanteessa. Kun on mahdollisuus mielipiteiden ja ajatusten rakentamiseen turvallisesti, lisää sekin avoimempaa viestintää. 

Kehitettävää on vielä onnistumisten tunnistamisessa ja juhlimisessa. Meillä voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota yhdenvertaisesti saavutuksiin ja onnistumisiin, niin että jokainen saa tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Vapaamuotoisia tilanteita voisi olla enemmän, koska silloin mahdollistuu tutustuminen työkavereihin rennommassa ilmapiirissä. Kiitollinen voin olla edelleen siitä, että meillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen ja osallistua koulutuksiin, koska ne lisäävät työtyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön. 

Tästä vuoropuhelusta jäi hyvä olo. Se syntyi siitä, että osoitit olevasi minusta kiinnostunut, yritit aidosti ymmärtää, miltä minusta tuntuu ja mitä haluan, osoitit arvostavasti minua ja omaa tunnetilaani. Teit näkyväksi, että toimit reilusti minua kohtaan ja hallitsen tehtävääni sekä miten olen edistynyt eri asioiden kanssa. Sanoitit palautteen siten, että tekemälläni työllä on ollut merkitystä myös koko työyhteisön näkökulmasta. 

Kirjoittamisessa on hyödynnetty Sanna Wenströmin luentomateriaali ja Jarkko Rantasen kirjaa Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen. Tämä oli toistaiseki haastavin vuoropuhelu positiivisessa johtamisessa. Havaitsin, että asettumisessa tähän vuoropuheluun, omasta tunnekodista pitää olla tietoinen, jotta voi johtaa muiden tunteita. Toisten arvostaminen alkaa itsensä arvostamisesta. Miten vaikeaa onkin asettua kehumaan itseänsä! Tunneyhteyteen toisen kanssa pitää olla halua ja valmiutta. Helpommin sanottu kuin tehty!

La bella figura yksilöllisen ja yhteisöllisen kasvun tukena

Istun kiireettömänä italialaisessa kahvilassa. Seuraan ohikulkevia ihmisiä ja heidän tyylikkäitä asuvalintoja, huoliteltuja hiuksia, itsevarmaa kulkua ja rikasta elekieltä. -"Italialainen osaa näyttää kauniilta ja tyylikkäältä.", huomaan ajattelevani. Olen kuullut puhuttavan la bella figurasta ja nyt tässä istuessani huomaan janoavani parempaa ymmärrystä siihen, mistä kaikesta tässä silmiin avautuvassa kauneudessa ja tyylikkyydessä on kyse. 

Mitä la bella figura tarkoittaa?

Saan selville, että ilmaus la bella figura tarkoittaa kaunista kuvaa tai kaunista hahmoa. Ilmaisulla viitataan myös taidokkaaseen ja tyylikkääseen esiintymiseen; miten yksilö esittää itsensä ja miten hän vaikuttaa muihin antaen itsestään positiivisen ja viehättävän vaikutelman. La bella figuran sanotaan olevan tärkeä osa italialaista kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä. Sen vastakohta on la brutta figura, jolla viitataan henkilöön, joka tuo itsestä esille huonoimman puolen tai toimii hyvien käytöstapojen vastaisesti, esimerkiksi sanomalla toiselle jotain ilkeää. 

Miksi la bella figura on tärkeä osa italialaista kulttuuria? 

Täytyy olla olemassa jokin selitys sille, miksi italialaisessa yhteiskunnassa ulkonäön ja tyylin merkitys korostuvat. Englannin ja italian kielen lähteistä luen, että hyvä esiintyminen ja viehättävä ulkonäkö lisäävät sosiaalista arvostusta ja nähdään merkkinä hyvästä kasvatuksesta, kunnioituksesta muita kohtaan ja itsetunnosta. Hyvä ensivaikutelma voi helpottaa sosiaalista kanssakäymistä ja luoda positiivisia suhteita. La bella figura antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista omaa persoonallisuuttaan ja tyyliään. Kahvilassa istuessani huomaan, että tyylikäs pukeutuminen näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle. Kyse on varmasti myös kulttuurisesta perinnöstä, koska italialainen näyttää tyylikkäältä vauvasta vaariin. 

Tilanne, jossa la bella figura on tärkeä

Mieleeni palautuu tilanne, jossa osallistuin italialaisen perheen järjestämälle illalliselle. Mukana illallisella oli perheenjäseniä ja ystäviä. Illallisesta jäi hyvä vaikutelma. Perhe halusi varmastikin varmistaa, että koti on siisti ja tyylikkäästi sisustettu. Tilanteessa kiinnitettiin huomiota miellyttävään ja hienostuneeseen tunnelmaan, esimerkiksi huolellisella pöytäasettelulla, astioilla ja kukilla. 

Ruokatarjoilukin vaikutti huolellisesti suunnitellulta. Ateria ja tarjottava ruoka oli maukas ja esittävä. Sain kuulla, että perheen äiti oli valmistanut ruoan ja tarjolla oli alueelle perinteisiä italialaisia ruokia, jotka edustivat perheen ruoanlaittotaitoja ja perinteitä. Näytti myös siltä, että isäntäperhe kiinnitti huomiota omaan ulkonäköönsä ja käyttäytymiseensä. Tyylikäs pukeutuminen, kohtelias käytös, huomaavaisuus vieraita kohtaan osoitti arvostusta ja kunnioitusta vieraita kohtaan. 

Kuva: pixabay.com

Miten la bella figura eroaa suomalaisista käyttäytymisnormeista?

Tuossa edellisessä tilanteessa on mielestäni samaistumispintaa myös suomalaisiin tapoihin ja käyttäytymiseen; halutaan, että koti on siisti, mietitään tarjottavia ruokia ja huomioidaan vieraat omalla käyttäytymisellä. Italialaisessa kulttuurissa ulkonäkö ja tyyli saavat kokemukseni mukaan kuitenkin suuremman huomion. Italialaiset voivat panostaa paljon aikaa ja vaivaa vaatteisiin, hiuksiin ja ulkonäköön, kun taas Suomessa vaatetus saattaa olla enemmän käytännöllinen tai persoonaton. Monet suomalaiset käyttävät vaatteensa myös ns. loppuun. 

Kommunikointi on tärkeää italialaisessa kulttuurissa. Illallisella perheen nonna (isoäiti) ihmetteli ääneen suomalaisen hiljaisuutta (tähän vaikutti myös kielitaito). Suomalaisen näkökulmasta italialaiset kommunikoivat paljon ja käyttävät vilkasta elekieltä. Suomessa saa olla hyväksytysti välillä hiljaakin ja elekieli on vähäisempää tai hillitympää. 

Italialaisessa kulttuurissa korostetaan sosiaalista kanssakäymistä ja vieraanvaraisuutta. Italialainen tuntee hyvin naapurinsa, kun taas suomalainen arvostaa omaa ja toisen rauhaa antamalla tilaa ja kunnioittamalla naapurin yksityisyyttä. Naapureita ei Suomessa edes välttämättä tunneta. Italiassa naapurit voivat tietää toistensa asioista hyvinkin paljon. 

Perhe on keskeinen instituutio italialaisessa kulttuurissa. La bella figura voi liittyä myös perheen maineen ylläpitämiseen ja kunnioittamiseen yhteisössä. Perheenjäsenten odotetaan usein heijastavan positiivista kuvaa perheestään ja huolehtivan siitä, että heidän käyttäytymisensä ja ulkonäkönsä edistävät perheen hyvää mainetta. 

La bella figuran tärkeys 

La bella figura katsotaan tärkeäksi sosiaalisten suhteiden rakentamisessa ja silloin tavoitteena on antaa itsestä hyvä ensivaikutelma ja esiintyä tyylikkäästi. Se voi olla tärkeä myös ammatillisen menestymisen kannalta ja vaikuttaa siihen, miten henkilöä arvioidaan ja millaisia mahdollisuuksia hänelle avautuu urallaan. La bella figura merkitsee joillekin ihmisille tapaa ilmaista persoonallisuuttaan tai tyyliään. 

Toisaalta la bella figura ei ole välttämättä ensisijainen arvo ja prioriteetti kaikille, ja ihmiset saattavat arvostaa enemmän sisäistä kauneutta, henkilökohtaista kasvua tai muita elämänalueita. 

Mitä voimme oppia la bella figurasta? 

Nyt kun tiedämme melko monta asiaa la bella figurasta, voimme kysyä, mitä tästä kaikesta voi oppia. Kuvitteellisessa tarinassa oppilas toimii koulun sääntöjen vastaisesti ja koulun aikuinen tähän puuttuu. Miten ratkaiset tilanteen säilyttäen samalla la bella figuran? Ehkäpä huomaat, että toimintasi tilanteessa ei ollut sopivaa. Pysähdyt ja jäät selvittämään tilannetta koulun aikuisen kanssa ja muiden kanssa, jotka osallistuivat tilanteeseen. Ymmärrät, mikä vaikutus omalla käyttäytymisellä ja toiminnalla on muihin ja kouluyhteisöön. Pyrit selvittämään tilanteen keskustelemalla asiallisesti ja toimimalla jatkossa toisin. Samalla harjoittelet itsesi ilmaisua, ehkäpä tunnistat omia tarpeita ja miltä itsestä ja toisesta tilanteessa tuntuu. Annat tilanteessa itsestäsi hyvän kuvan huolimatta siitä, että aikaisempi toiminta jätti parantamisen varaa. Toimimalla empaattisesti, kohteliaasti ja ottaen toiset huomioon rakennat omalta osaltasi hyvää ilmapiiriä ja suhteita muihin ihmisiin. Vaikka la bella figura tässä tilanteessa on henkilökohtainen ominaisuus, se voi myös edistää yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja toistemme menestystä. Näin koko kouluyhteisö voi paremmin ja luo myönteisemmän vaikutelman ulospäin. 

Lopuksi on todettava vielä, että erilaisten kulttuurien kohtaaminen arjessa kannattaa, koska ne tarjoavat mahdollisuuden oppia toinen toisiltamme. Joskus on tärkeä pysähtyä kuuntelemaan ja kohtaamaan ymmärtääksemme erilaista ajattelua sen sijaan, että näemme pelkkää toimintaa tai tekoja. Kulttuurinen osaaminen auttaa oppimaan paljon myös itsestämme ja omasta kulttuurista. Kulttuurinen ymmärrys helpottaa omaa olemista ja lisää empatiaa yhteiskunnassa. Vastakkaisten mielipiteiden kuuleminen voi auttaa meitä kehittämään omaa ajatteluamme ja löytämään itselle keskeisiä arvoja. Itse arvostan ihmisen sisäistä kauneutta; miten yksilö ajattelee itsestä ja muista tai miten kohtelee itseänsä ja muita. Huoliteltu tyylikäs ulkonäkö on silmänruokaa tai kuten Italialainen sanoisi Anche l'occhio vuole la sua parte. Suomeksi tämä tarkoittaa tyytyväistä silmää.  

Mikä minussa on hyvin? Luonteenvahvuudet positiivisen johtamisen ja hyvinvoinnin välineenä

Tämä blogikirjoitus jatkaa vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Edellinen aiheeseen liittyvä kirjoitus on julkaistu tammikuussa 2024, ja se käsitteli ihmiskäsitystä Ihmiskäsitys määrittelee, millainen on hyvä johtaja ja johdettava. Tämä kirjoitus keskittyy luonteenvahvuuksiin, jotka pohjautuvat universaaleihin hyveisiin, joilla on psykologista sisältöä ja kasvatuksellisia pyrkimyksiä. 

Taustaa vuoropuhelulle

Kalenterimerkintöjen mukaan olen tutustunut luonteenvahvuuksiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tämän jälkeen luonteenvahvuudet ovat kulkeneet mukanani monella eri tavalla. Ne ovat olleet eri koulutuksien, webinaarien ja lukemieni kirjojen pääteemoja, niitä on käsitelty työyhteisössä eri tavoin ja ne ovat työväline hyvän huomaamisessa itsessä ja muissa.  

Kesällä 2022 suoritin Voimakehä-lisenssivalmennuksen, jossa luonteenvahvuudet ovat laajan vahvuusnäkemyksen ydintä. Tuolloin VIA-vahvuuskartoitus nosti ydinvahvuuksikseni rehellisyyden, oppimisen ilon, rakkauden, reiluuden ja uteliaisuuden. Nämä vahvuudet ovat osa minua, niiden käyttö tuntuu helpolta ja vaivattomalta ja olen saanut niiden käytöstä energiaa. Ydinvahvuuksia pohdin tuolloin tavoitteellisesti ja rehellisesti opetus- ja kasvatusalan ammattilaisena reflektoiden omia tunteita, ajatuksia ja toimintaa työssäni, mikä antoi vahvuuksille suuremman merkityksen. 

Tätä koulutusta varten tein kartoituksen uudelleen, koska edellisestä kerrasta oli aikaa enemmän kuin neljä kuukautta. Ydinvahvuudet ovat lähes samat: oppimisen ilo, rehellisyys, rakkaus, sinnikkyys ja uteliaisuus. Sinnikkyys on noussut listalla viiden joukkoon, ja ajattelen sen johtuvan tämänhetkisestä työtilanteesta. Koulutuksen yhtenä tavoitteenani on oppia tunnistamaan omia luonteenvahvuuksia johtajana ja oppia hyödyntämään luonteenvahvuuksia positiivisen johtamisen välineenä. 

Vahvuustyöskentely voimaannuttaa ja lisää myönteisiä tunteita

Oppimisen ilo (love of learning) ja uteliaisuus (curiosity)

Oppiminen on minulle ilo ja uuden oppiminen energisoi. Joskus energian virta kehossa tuntuu kuin olisin vahvempi ja voimakkaampi. Oppimisen ilo ilmenee kohdallani perehtymisenä syvällisemmin eri aihealueisiin ja antamalla mahdollisuuksia uusille asioille ja kokemuksille. Oppimisen ilon edistäminen on minulle tärkeää. Työssä opettajana se näkyy esimerkiksi tunnistamalla ja sanoittamalla sekä hyödyntämällä vahvuuksia antamalla myönteistä palautetta ja luomalla onnistumisen edellytyksiä. Miten voin hyödyntää tätä ydinvahvuutta johtamisessa? 

- Tämä on kyllä totta. Huomaan sinun perehtyneen moneen eri aiheeseen, esimerkkinä mieleeni tulee ajankohtaisesti luokanvalvojan tehtäväkuva, sen päivittäminen ja uudistaminen koulussamme sekä siihen liittyvät julkaisut (Karvin julkaisu Luokanohjaajuus vaatii opettajilta monenlaista osaamista ja OKM:n julkaisu Yhteisellä koulutiellä), joihin olet viitannut muutamissa puheenvuoroissa. Oppimisen iloa hyödynnät tässä johtajana haluamalla pysyä mukana kehityksessä ja hyödyntämällä uutta tietoa soveltaen sitä tiedon jakamiseen ja johtamalla työryhmää. Näiden ohella sovellat hankkimaasi tietoa ja taitoa jatkuvasti paisuvaan luokanvalvojan tehtäväkuvaan, mikä hyödyttää työryhmää ja ongelmanratkaisua. 

Eräs henkilö on joskus sanonut minulle, että ajattelen "outside of the box". Liittyykö tämä jotenkin ydinvahvuuteeni? 

- Kyllä, koska oppimisen ilo stimuloi uusiutumista, uusien ideoiden keksimistä sekä erilaisten lähestymistapojen kokeilua. Lisäksi olet johtajana näkyvästi sitoutunut henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. Itsensä kehittäminen oma-aloitteisella oppimisella, mentoroinnilla, harjoitusohjelmilla ja formaaleilla koulutuksilla kuten koulutusjohtamisen perusopinnot ja tämä Johda paremmin kasvatus- ja opetusalalla parantavat kykyäsi johtaa ja vaikuttaa johtamiseen. Oppimisen iloa hyödynnät johtamisessa olemalla esimerkkinä ja vahvistamalla kulttuuria, jossa uteliaisuutta, kokeilua ja kasvua arvostetaan. Takaiskut ja virheet eivät kaada sinua, koska ne ovat mahdollisuus kasvuun ja oppimiseen. 

Kuva: mage.space AI

Kiitos. Tuohon uteliaisuuteen voisin vielä lisätä, että se ilmenee kiinnostumisena moniin asioihin ja haluna tietää niistä lisää. Olen mielelläni monessa mukana ja otan vastaan uusia haasteita. Verkostoista ja uusista kontakteista saan usein uusia näkökulmia ja ajatuksia. Palaset ikäänkuin loksahtavat tuolloin paikoilleen. 

Vahvuuksien alueella toimiminen tuottaa kokemuksia autenttisuudesta, omana itsenään toimimisesta, minän eheydestä ja itsensä toteuttamisesta

Rehellisyys (honesty)

Minulle on tärkeää saada olla oma itseni ja arvostan sitä myös muissa. Työssä uskon täten edistäväni autenttisuutta ja monimuotoisuutta omalla esimerkillä. Ajatusten, tunteiden ja tekojen tarkastelu rehellisesti on minulle myös tärkeää. Tämä vaikuttaa siihen, että olen tietoisempi vahvuuksistani ja kehittymisen kohteistani. Miten rehellisyys ilmenee minussa johtajana?

- Sinuun voi luottaa. Se, että olet luotettava sanoissa ja teoissa, rakentaa vahvempia ihmissuhteita ja mahdollistaa avoimemman kommunikaation ja yhteistyön. Johtajuutesi rakentuu näkyvästi moraalisten ja eettisten periaatteiden noudattamiseen, ja se näkyy mm. arvopohjaisena työskentelynä. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Martin ja Lucian päivän yhteisölliset päivänavaukset, jolloin teit näkyväksi, miten koulun arvot toteutuvat päivien vietossa, kts. Lucian päivän vietto tuo esille koulun arvoja. Tällainen läpinäkyvä viestintä luo uskottavuutta ja tekee helpommaksi visioiden ja päämäärien saavuttamisen. 

Vahvuuksien tunnistaminen voi parantaa ihmissuhteita ja vähentää konflikteja

Rakkaus (love)

Rakkaus vahvuutena ilmenee minussa aitona kohtaamisena ja kiinnostuksena toista ihmistä kohtaan sekä auttamisena. Moni on kertonut minulle, että he kokevat tulevansa kuulluksi, kun keskustelevat kanssani. Olen huomannut, että rakkauden rinnalle tarvitaan usein tukivahvuuksiksi esimerkiksi arviointikykyä, harkitsevaisuutta ja näkökulmanottokykyä, jotka auttavat käyttämään rakkauden luonteenvahvuutta sopivasti. 

- Totta. Kyllä rakkaus vahvuutena heijastuu sinussa myös johtamisessa. Osoitat empaattisuudella ja myötätunnolla, että työyhteisön jäsenten hyvinvoinnilla on merkitystä. Ihmisten kanssa ja ihmisiä varten työskentely on sinulle tärkeää. Osoitat esimerkiksi tiimin jäseniä kohtaan arvostusta huomioimalla heidän työpanoksensa ja hyödyntämällä erilaisia näkökulmia ratkaisuja tehdessä. Rakkaus vahvuutena rakentaa luottamusta ja yhteyttä, mikä luo psykologista turvallisuutta. Tuolloin ideoiden jakaminen, riskien ottaminen ja yhteistyö tuntuvat turvallisemmalta. Aivan kuin Dream Team! Olen huomannut sinun toimivan haastavissa tilanteissa ratkaisukeskeisesti. 

Tuntiessaan itsensä kyvykkääksi, osaavaksi ja pystyväksi luottaa itseensä paremmin myös haasteiden koittaessa

Sinnikkyys (perseverance)

Sinnikkyys nousi listalla viiden ydinvahvuuden joukkoon. Tulkitsen sen johtuvan tämän hetkisestä työtilanteesta. Tavoitteeni on kehittyä ammatillisesti ja päästä tekemään kasvatus- ja opetusalan hallinnollisia ja johtamiseen liittyviä tehtäviä, esimerkiksi toimia virka-apulaisrehtorina tai rehtorina. Myös erilaiset kehittämistehtävät kiinnostavat minua. Tehtävään vaadittava tutkinto minulla on, myös muuta osaamista. Tuttavapiirissäni on henkilöitä, jotka ovat kannustaneet minua menemään uralla eteenpäin. 

Haasteena on kuitenkin se, että esimerkiksi apulaisrehtorin virkatehtävään vaaditaan usein vähintään 6 kk työkokemus, jotta pääsee rekrytoinnissa eteenpäin. Paikoista voi olla kova kilpailu ja itse hakuprosessi on melko vaativa, kuten tehtäväkin. Rekrytoinnin toisessa ja kolmannessa vaiheessa on kysymyksiä videoineen ja psykologiset testit. Nykyisessä työympäristössäni en näe tehtäviä, jotka vastaisivat tuohon vaatimukseen tai tavoitteisiini. Vaikuttaa siltä, että johtamistehtävissä annetaan lähtökohtaisesti suuri painoarvo kokemukselle. Mietin, mitä erilaisia ratkaisuja tilanteeseen voisi olla?

- Vaatii sinnikkyyttä mennä kohti tavoitteita ja miettiä erilaisia ratkaisuja tilanteeseen siitä huolimatta, että olet haasteen edessä. Voin yrittää tukea sinua tavoitteen saavuttamisessa ohjauksella, palautteella ja tukemalla sinua. Toivottavasti ne auttavat sinua ylläpitämään motivaatiota. Voimme esimerkiksi miettiä yhdessä, mitä kaikkea olet saanut aikaan tähän mennessä. Listauksesta voi olla hyötyä tavoitteen saavuttamisessa. Muistathan matkallasi myös nauttia saavutuksistasi ja huolehtia omasta jaksamisesta. Uskoa ja tsemppiä, kyllä me yhdessä onnistumme: haaveet, osaamiset ja niiden tarpeet löytävät toisensa! 

Tässä blogikirjoituksessa keskittyminen omien vahvuuksien sanoittamiseen ja käyttämällä luonteenvahvuuksia positiivisen johtamisen välineenä on ollut voimaannuttavaa ja herätti samalla monia myönteisiä tunteita. Myös itseänsä voi johtaa positiivisesti, mikä on mielestäni tärkeä taito. 

Huomaamalla hyvää itsessä ja toisissa voimme yhdessä rakentaa hyvinvoivaa työyhteisöä. Tämä vaatii kuitenkin toistuvaa harjoittelua, sillä opettajakuntana emme ole välttämättä tottuneet saamaan toisiltamme ja antamaan toisillemme kovinkaan paljon vahvuusperustaista palautetta. Työelämäkin taitaa tällä hetkellä antaa enemmän painoarvoa kokemukselle ja osaamiselle.  

Lähteinä kirjoittamisessa on käytetty Sanna Wenströmin Positiivisen johtamisen- ja Kaikilla vahvuuksilla-kirjoja sekä opintomateriaalia. 

Tehtävä Saksan karnevaaleista ohjasi oppilaat tutustumaan karnevaalien eri osa-alueisiin ja keräämään tietoa eri lähteistä

Paaston alkua edeltävä karnevaali on saksalaisten suuri kansanjuhla. Monessa Saksan kaupungissa on karnevaaliyhdistys, joissa treenataan pitkin vuotta tansseja ja orkesterimusiikkia, ommellaan pukuja ja rakennetaan mitä mielikuvituksellisimpia ajoneuvoja. Suosittuja karnevaalikohteita Saksassa ovat Köln, Mainz ja Düsseldorf. 

Karnevaalikausi alkaa Saksassa virallisesti 11.11. kello 11:11, joka on osa karnevaalikulttuurin perinteitä. Päivämäärä ja aika antavat juhlille pitkän ajanjakson ennen karnevaalin huipennusta helmikuun puolivälin-maaliskuun alkupuolen tienoilla. Karnevaalikauden päättää Rosenmontag (ruusumaanantai) ja Fastnachstdienstag (laskiaistiistai). Saman viikon Aschermittwoch (tuhkakeskiviikko) aloittaa 40 päivän mittaisen paastonajan ja pääsiäisen odotuksen. 

Karnevaaleja on käsitelty saksan kielen tunneilla aikaisemminkin, esimerkiksi tiedonhaku- ja sanastotehtävillä, mutta tänä vuonna olen laatinut tehtäväkokonaisuuden, jota opettaja voi halutessaan käyttää myös arvioinnissa. Tehtävä on laadittu opetussuunnitelman B2-kielen tavoitteen ja osaamisen kriteerien mukaisesti. Yhtenä oppimisen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan Saksan kielialueen kulttuureita ja elämänmuotoja. Laatimani tehtävä myös auttaa oppilasta ymmärtämään Saksan karnevaalin monipuolisuutta ja merkitystä. Lisäksi se kannustaa oppilasta hankkimaan tietoa eri lähteistä ja muodostamaan omia näkemyksiään karnevaalin luonteesta. 

Osaat antaa esimerkkejä Saksan karnevaalijuhlasta.

Osaamisen 5 riittää, että oppilas osaa antaa esimerkkejä Saksan karnevaalijuhlasta: paraatit, kulkueet, naamiaisasut, musiikki, ruoka ja juoma, erilaiset tapahtumat ja aktiviteetit. 

Osaat tunnistaa Saksan karnevaaleihin liittyviä päiviä ja niihin liittyviä perinteitä. 

Tehtävänä on kertoa, mikä on Weiberfastnacht, Rosenmontag ja Fastnachtsdienstag ja mitä näinä päivinä tapahtuu. 

Weiberfastnacht tarkoittaa naisten karnevaalipäivää. Se on osa Saksan karnevaalikauden perinteitä ja sitä juhlitaan laskiaissunnuntaita edeltävänä torstaina. Weiberfastnacht on karnevaalikauden alkamispäivä. Päivän yksi tunnetuimmista perinteistä on se, että naiset saavat leikata miesten kravatit poikki. Tämä symboloi tilapäistä vallan siirtoa naisille. Päivän viettoon kuuluu myös vilkas juhlinta ja juhlien järjestäminen eri puolilla kaupunkeja, kts. esimerkki Weiberfastnacht 2024.

Rosenmontag tarkoittaa ruusumaanantaita. Se on Saksan karnevaalikauden keskeinen päivä, ja sitä vietetään laskiaistiistaita edeltävänä päivänä, kts. esimerkki Der Rosenmontagszug in Düsseldorf.

Rosenmontag on karnevaalikauden huipentuma, jolloin karnevaalikaupungit täyttyvät värikkäistä paraateista, musiikista, tanssista ja iloisista juhlijoista. Rosenmontagin paraatit ovat suuria ja värikkäitä, ja paraateissa nähdään valtavia karnevaalivaunuja, jotka on koristeltu erilaisilla teemoilla ja pukuhahmoilla. Paraateissa nähdään myös paljon musiikkia, tanssia ja iloista tunnelmaa. 

Kuva: pixabay.com

Fastnachtsdienstag tarkoittaa laskiaistiistaita ja se on Saksan karnevaalikauden viimeinen päivä, jolloin ihmiset vielä kerran juhlivat ja pitävät hauskaa ennen paastokauden alkua. Tiistain aikana saatetaan järjestää erilaisia tapahtumia, kuten pienempiä paraateja, musiikkitapahtumia tai ulkoilmatapahtumia, kts. esimerkki Fastnachtsdienstag in Weinheim.

Osaat antaa esimerkin Saksan kielialueen laskiaisen vietosta tai perinteisiin liittyvästä asiasta, joka poikkeaa Suomesta

Esimerkkivastaus voisi kertoa, että Saksassa laskiaisen viettoon kuuluu karnevaalit, Suomessa laskiaisen viettoon kuuluvat mäenlasku ja laskiaispulla. 

Osaat kuvailla tarkemmin Saksan karnevaaleihin liittyviä perinteitä ja tapoja

Paraatit ja kulkueet ovat keskeisimpiä karnevaaliperinteitä. Paraateissa ja kulkueissa nähdään valtavia karnevaalivaunuja, musiikkia, tanssia ja pukuhahmoja. 

Naamiaisasut kuuluvat olennaisesti karnevaaleihin. Asuilla on monia perinteisiä rooleja, kuten prinssit, prinsessat, pirut, enkelit tai eläinhahmot. Düsseldorfin karnevaalitapahtuman yksi tunnettu hahmo on Hoppeditz. 

Paraateissa ja kulkueissa osallistujat heittelevät usein katsojille makeisia ja muita pieniä lahjoja. Paikalliset herkut, kuten grillimakkarat, munkit, olut, viini ja muut herkut kuuluvat karnevaalitunnelmaan. 

Osaat vertailla Saksan kielialueen ja Suomen laskiaisen erityispiirteitä. Osaat kertoa, miten Saksan kielialueen laskiaisen vietto ja perinteet eroavat vastaavista Suomen kulttuuripiirteistä.

Saksassa laskiaisen aikaan liittyy vahvasti karnevaalikauden juhlinta. Suomessa taas laskiaisen aikaan keskitytään usein hiihtoloman viettoon ja ulkoiluaktiviteetteihin, kuten lasketteluun ja hiihtämiseen. 

Suomessa laskiaisena ei vietetä karnevaalia samalla tavalla kuin Saksassa, joten naamiaisasut ja karnevaalihumun puuttuminen ovat suuria eroja laskiaisen vietossa. Suomalaisilla on kuitenkin omat perinteet kuten mäenlasku, pulkkailu ja laskiaispullan leipominen ja syöminen. 

Laskiaisen aikaan Suomessa syödään laskiaispullia ja Saksassa Berliner-munkkeja. Saksassa Berliner-munkki on täytetty hillolla, kuten aprikoosihillolla tai vadelmahillolla, laskiaispulla Suomessa yleensä mantelimassalla tai hillolla. 

Karnevaalikausi Saksassa kestää useita päiviä, kun taas Suomessa laskiaisen vietto keskittyy enemmän yhteen päivään tai viikonloppuun. 

Osaat analysoida, millaisia ruokia ja juomia tarjoillaan Saksan karnevaaleilla

Saksan karnevaaleissa suosittu herkku on grillimakkarat (Bratwurst). Niitä voi nauttia erilaisten kastikkeiden ja leivän kanssa. 

Makeat munkit (Berliner Pfannkuchen) ovat yksi perinteinen herkku Saksan karnevaalikauden aikana. Ne ovat pehmeitä leivonnaisia, jotka ovat täytetty hillolla tai kermalla ja usein kuorrutettu tomusokerilla. Myös karnevaalilimpunat kuten Krapfen tai Faschingkrapfen ovat suosittuja herkkuja. 

Karnevaalin tyypillisimmät juomat ovat olut (Bier), omenaviiniglögi (Apfelwein Glühwein), joka on mausteista ja makeaa lämmintä juomaa, sekä erilaiset hauskoilla tai juhlatunnelmaan sopivilla nimillä varustetut juomat, kuten Narrilog tai Karnevalskölsch. 

Tehtävän suorittaminen ohjaa oppilaan tutustumaan Saksan karnevaalin eri osa-alueisiin ja keräämään tietoa eri lähteistä, kuten verkkosivustoilta ja videoista. Kulttuurisen osaamisen lisäksi tehtävä harjoituttaa oppilaan kriittistä tiedonhankintaa ja pyrkii siirtämään oppimisen vastuuta oppilaalle ja vähentämään opettajan vastuuta tiedonjakana. Täten opettajan rooli tehtävän toteutuksessa on enemmän oppilaan toiminnan ja työskentelyn ohjauksessa sekä mahdollisten oppimisen haasteiden ja oppilaan vahvuuksien tunnistamisessa. Oppilaan aktiivisuuden ansiosta saimme kaikki tietää mm., että Düsseldorfin karnevaalihahmo Hoppeditz herätetään joka vuosi samaan aikaan (11.11.). Tuhkakeskiviikkona hänen elämänsä on ohi ja Düsseldorfin asukkaat polttavat hänet ja jättävät hyvästi hänelle äänekkäin valitushuudoin.     

Ihmiskäsitys määrittelee, millainen on hyvä johtaja tai hyvä johdettava

Tämä blogikirjoitus on vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä osallistujan teoreettista ymmärrystä ja valmiuksia hyödyntää ja soveltaa positiivisen johtamisen osaamista omassa työssä koulutusalan johtajana. Koulutuksessa on mukana opetustoimen johtajia, rehtoreita, esihenkilöitä ja kehittäjiä. Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta ja valmennuksen toteuttaa Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Svenska folkskolans vänner-yhdistyksen kanssa. 

Taustaa vuoropuhelulle

Kiinnostukset ovat ohjanneet minua nykyiseen ammattiin. Olen ollut kiinnostunut kielistä, kulttuureista ja kansainvälisyydestä sekä ihmisten kanssa työskentelystä niin kauan kuin muistan. Pääsin opiskelemaan germaanista filologiaa Oulun yliopistoon ja ohjauduin aineenopettajakoulutukseen. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2004 alkaen. AVO-testin mukaan olen itselleni soveltuvalla alalla, koska kieltenopettaja oli TOP-10 ammattien kärkipäässä. 

Sittemmin kiinnostuksen kohteet ovat laajentuneet ja painottuneet enemmän uuden oppimiseen. Tällä hetkellä minua kiinnostavat ammatillisesti erityisesti johtaminen, hyvinvointi, turvallisuus ja erilaiset kehittämistehtävät. Noin kolme vuotta sitten sain ajatusteni kaveriksi kysymyksen: "Voisiko minusta tulla johtaja tai rehtori?" Kaverini muistuttaa minua olemassaolostaan säännöllisesti. Se on ollut aika paljon muilta piilossa, joskus olen paljastanut sen valituille. Nyt päätin kuitenkin, että kerron tästä kaveruudesta, osittain ihan vain sen vuoksi, että otan käyttööni positiivisen johtamisen työkaluja. 

Kuva: pixabay.com 

 Positiivinen johtaminen nojaa humanistiseen ihmiskäsitykseen

Humanistiseen ihmiskäsitykseen nojaava johtaja arvostaa jokaisen työntekijän ainutlaatuisia vahvuuksia, kykyjä ja näkemyksiä. Yksilöiden erilaisuus nähdään voimavarana, ja johtaja pyrkii luomaan työympäristön, jossa jokainen voi kukoistaa omalla tavallaan. Ihmiskäsityksen määrittely on tärkeää, koska se suuntaa ajatteluamme ja toimintaamme sekä odotuksia muiden ihmisten toiminnan suhteen. Se vaikuttaa myös vastauksiin, millainen on hyvä johtaja tai millainen on hyvä johdettava. 

Positiivinen johtaminen ilmenee yksilön kunnioittamisena

Tuota ajatusteni kaveria haluankin tässä johtaa positiivisesti. Katsotaanpa. Mietit voisiko sinusta tulla johtaja tai rehtori. Onpa mielenkiintoista, että olet kiinnostunut johtamisesta ja rehtorin tehtävästä. Olen huomannut, että olet perehtynyt aiheeseen jo melko paljon lukemalla, opiskelemalla ja pohtimalla omaa johtamista ja johtajuutta. Olet selvästi kiinnostunut laaja-alaisesti monesta opetus- ja kasvatusalan aiheesta, kannat vastuuta vaativissakin tilanteissa ja tarkastelet asioita monesta eri näkökulmasta. Toiseksi on arvokasta, että olet ollut innostuneesti mukana kehittämässä koulun toimintakulttuuria. Olet toiminut jo pitkään opetus- ja kasvatusalalla, joten sinut tuntien ymmärrän hyvin, että johtajan ja rehtorin työ kiinnostaa sinua. Sopiiko sinulle, että lähdemme yhdessä miettimään sinulle askelia tavoitteesi saavuttamiseksi. 

Positiivinen johtaminen ilmenee kehityksen tukemisena

Olet jo suorittanut Opetushallinnon tutkinnon, joka on rehtorin työhön vaadittavaa osaamista. Lisäksi olet suorittanut koulutusjohtamisen perusopinnot, mikä auttaa sinua hahmottamaan rehtorin laaja-alaista johtamisen kenttää ja antaa työkaluja johtaa erilaisia tilanteita. Positiivisen johtamisen koulutus vahvistaa johtamisosaamistasi. Voisimme yhdessä miettiä mm. sitä, miten hankkimasi osaaminen on auttanut ja tukenut sinua tähän mennessä opettajan ja tiiminvetäjän tehtävässä? Mitä johtamisosaamista sinulla jo on? Ja voinko minä tukea sinua vielä jotenkin muuten matkallasi kohti tavoitetta? 

Positiivinen johtaminen ilmenee osallisuuden ja vuorovaikutuksen mahdollistajana

Kyllä. Olen edelleen kiinnostunut ja halukas tietämään, millä perusteilla ja osaamisella henkilöitä valitaan johtajan ja rehtorin tehtävään. Olen osallistunut useita kertoja keskusteluihin, joissa eri kommenteista nousee hyvän johtajan odotuksia ja määritelmiä. Sama asia toistuu myös keskusteluissa siitä, mitä opettajalta odotetaan ja millainen on hyvä opettaja. Ymmärrän kyllä, että asiaa tarkastellaan aina myös kontekstisidonnaisesti. Tarvitsen varmastikin hieman tukea siihen, että osaan sanoittaa oman osaamiseni, vahvuudet ja kehittymisen kohteeni johtajana. Uskon, että vahvuuksiin tukeutuva johtaja voi paremmin ja on onnellisempi. Arvostan avointa keskustelua ja osallistumista esimerkiksi päätöksentekoon. Tiedän kokemuksesta, että kun työntekijää kuunnellaan, heidän näkemystään arvostetaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka koskevat heitä itseään, hyvinvointi työssä lisääntyy. 

Positiivinen johtaminen ilmenee luottamuksen rakentamisena ja vuorovaikutuksen ylläpitäjänä

Positiivinen johtaja luo avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa työntekijä voi tuntea olonsa turvalliseksi ja ilmaista mielipiteensä ja jakaa ajatuksiaan. Jos vuorovaikutuksessa syntyy konflikteja, niitä voidaan käsitellä rakentavasti, korostaen yhteistyötä ja ongelmanratkaisua. 

Positiivinen johtaminen ilmenee hyvinvoinnin johtamisena

Johtajan ja rehtorin tehtävää on hyvä pohtia myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Mitkä sisäiset ja ulkoiset resurssit tukevat sinua, mitkä vahvuudet sinussa ja erilaiset käytännön ratkaisut tukevat omaa työssä jaksamista sekä tasapainoa työn ja yksityiselämän välillä, jos saisit lisää vastuuta työssäsi. Voimme palata näihin vielä myöhemmin uudelleen, esimerkiksi kehityskeskustelussa. Toivon myös sinulta palautetta, olenko onnistunut auttamaan sinua työssäsi ja tavoitteessasi. Palautetta toivon sinulta esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin: Millaista johtamista ja tukea toivot? Mitä voisin jatkossa tehdä toisin? Ymmärrän kyllä, että aikani seurata edistymistäsi on rajallinen. 

Ajatusteni kaveria on tässä kirjoituksessa lähestytty nojaamalla humanistiseen ihmiskäsitykseen. Opintokokonaisuuden aikana organisaation toimintakulttuuria on verrattu jäävuoreen, jossa on erilaisia näkyviä tiedostettuja (strategia, käytänteet jne.)  ja tiedostamattomia elementtejä kuten erilaiset odotukset, tulkinnat ja kokemukset. Sanna Wenströmin mukaan positiivisen johtamisen ja organisoinnin ulottaminen läpileikkaavasti pintatasolta syvätasoille edellyttää kaikkien tasojen tarkastelua. Tämä puolestaan taas edellyttää vuorovaikutuksen, tunteiden ja positiivisen organisaation eri osa-alueiden hyödyntämistä toiminnassa. Yksi lähtökohta on tarkastella yksilöiden vahvuuksia. Vahvuuslähtöinen johtaminen tukee yksilön hyvinvointia ja kukoistusta työssä. 

Kirjoituksen lähdemateriaalina on käytetty koulutusmateriaalia ja Sanna Wenströmin kirjaa Positiivinen johtaminen, Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Tekstin kirjoittaminen oli voimaannuttava kokemus.