Tämä blogikirjoitus jatkaa vuoropuhelua liittyen Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla-opintokokonaisuuteen. Edelliset kirjoitukset ovat käsitelleet ihmiskäsitystä, luonteenvahvuuksia ja tunteiden johtamista. Tämä kirjoitus keskittyy vuorovaikutuksen ja dialogin johtamiseen. Vuorovaikutustaidot sisältävät laajasti kaikenlaiset kommunikointitavat ja -strategiat ihmissuhteissa ja eri tilanteissa. Vuorovaikutustaitoja ovat mm. kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot, taito ylläpitää keskustelua, empatia, nonverbaali kommunikaatio, palautteen antaminen ja konfliktien ratkaisun taidot. Dialogitaidot keskittyvät erityisesti keskustelun laatuun. Tavoitteena on käydä avointa, rakentavaa ja tasavertaista keskustelua. Tämä edellyttää esimerkiksi kykyä kuunnella aktiivisesti ja puhua siten, että toisen näkökulma tulee aidosti kuulluksi.
Positiivinen johtaja tarkastelee ja reflektoi omaa tapaansa johtaa ja olla vuorovaikutuksessa
- Positiivinen johtaminen korostaa vuorovaikutuksen johtamista. Johtajan on tärkeä tunnistaa oma tyylinsä johtaa ja olla vuorovaikutuksessa, huomioiden myös ihmisten erilaiset kyvyt ja erityispiirteet. Aloitetaan tästä. Miten kuvailet omaa tapaasi johtaa ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa? Haluaisin myös kuulla, miten otat huomioon ihmisten erilaisuuden vuorovaikutuksessa.
Olen luonnostani ihmissuuntautunut ja vuorovaikutustilanteissa sovitteleva ja aktiivinen kuuntelija. Minulle on luontaista innostua, halu auttaa, joustaa ja ajatella positiivisesti. Kiinnitän työssä huomiota hyvään ilmapiiriin. Pohdin asioita mielelläni ensin rauhassa ja tarjoan miettimisaikaa ennen vastauksen antamista. Stressaantuneena voin muuttua suoraviivaisemmaksi ja hyökkäävämmäksi. Näistä lähtökohdista ponnistan ja olen opetellut keskustelemaan erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, myös verkostoissa erilaisten henkilöiden kanssa. Joidenkin persoonien kanssa voin toimia melko varovaisesti ja diplomaattisesti, toisten kanssa osaan suodattaa puheesta pois terävimmän kritiikin. Vuorovaikutustilanteissa olen mielestäni myös tunnetietoinen ja johdan tunteitani sekä peilaan niitä vuorovaikutukseen. Tästä esimerkkinä edellinen keskustelu Miten voin vahvistaa tunneilmapiirin johtamista omassa työyhteisössä.
- Kerrotko vielä, minkälaisia luonteenvahvuuksia sinulla on dialogiin.
Oppimisen ilo ilmenee dialogissa siten, että olen avoin uusille näkökulmille ja valmis omaksumaan uutta tietoa. Haluan kuunnella toisia ja oppia heiltä mutta jaan myös omia ajatuksiani ja oppimiskokemuksiani avoimesti, esimerkiksi tässä nyt. Rehellisyys auttaa ilmaisemaan mielipiteitä ja tunteita avoimesti, mikä luo pohjaa syvällisemmälle keskustelulle ja yhteisymmärrykselle.
Huomaan olevani aika usein utelias, ja se ilmenee haluna ja kiinnostuksena tietää lisää toisen ajatuksista ja näkökulmista. Saatan myös kannustaa toista kyseenalaistamaan, tutkimaan ja etsimään uusia näkökulmia eri asioille. Dialogissa pyrin asettumaan toisen asemaan, kunnioittamaan toisen näkökulmaa ja tilanteesta riippuen ilmaisemaan kiintymystä ja välittämistä toisia kohtaan. Sinnikkyys vahvuutena auttaa minua pysymään keskustelussa mukana vaikeinakin hetkinä ja työstämään konflikteja rakentavasti. Haluan etsiä ratkaisuja erimielisyyksiin ja jatkaa keskustelua vaikeuksista huolimatta kohti yhteistä ymmärrystä.
 |
| Kuva: pixabay.com |
Positiivinen johtaminen tunnustaa vuorovaikutuksen merkityksen
- Olen huomannut sinun palaavan vuorovaikutusteemaan säännöllisesti. Kerrotko tarkemmin, mikä merkitys vuorovaikutuksella ja dialogilla on sinulle.
Tosiaan, kalenterimerkintöjen perusteella olen pohtinut vuorovaikutusta ja dialogia opettajan työssä ensimmäisen kerran keväällä 2016. Tuolloin oivalsin, miten kannustava palaute, läsnäolo, kohtaaminen ja kuuntelu vaikuttavat myönteisesti innostumiseen ja motivoivat jatkamaan kehittämistyötä. Oivallusta edelsi aiheen puheeksi ottaminen kehityskeskustelussa. Esihenkilöni kysyi minulta tuolloin, miten innostus työssä säilyy. Hänellä on tällainen taito kylvää minussa ajatuksen siemeniä, jotka sitten lähtevät versomaan ja oivallan uutta. Tällainen keskustelu on hyvin energisoiva.
- Tuo kehityskeskustelu on ollut selvästi sinun oppimista ja ammatillista kehittymistä tukeva keskustelu. Olet myös kirjoittanut vuorovaikutuksen merkityksestä koulun kehittämisessä. Palaatko vielä tähän ja avaat, mikä merkitys vuorovaikutuksella on näkemyksesi mukaan erityisesti oppilaitoksen ja koulun näkökulmasta.
Nykyisessä opetussuunnitelmassa vuorovaikutustaidot tuotiin aineen opetukseen uutena osa-alueena ja olen yrittänyt perehtyä siihen, mitä kaikkea termi pitää sisällään ja miten vuorovaikutustaitoja tulisi opettaa. Laskin joskus, että sana esiintyy opetussuunnitelmassa eri taivutusmuodoissaan jopa 594 kertaa. Vuorovaikutustaidot on mainittu yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista monissa työelämää koskevissa tutkimuksissa. Enpä siis ihmettele, että taitoja korostetaan myös opetussuunnitelmassa.
Oppilaitoksen ja koulun näkökulmasta vuorovaikutus edistää jäsenten oppimista ja hyvinvointia. Vuorovaikutustaidot ovat aivan keskeinen koulun aikuisten työväline, koska niin moni kasvatuksellinen ja opetuksellinen tilanne kiteytyy vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen onnistumiseen tarvitaan erilaisia taitoja. Dialogia tarvitaan erityisesti ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen ja yhteisymmärryksen saavuttamiseen. Mietin esimerkiksi tilannetta, jossa johtajan vastuulla on puuttua työyhteisössä ilmenneeseen konfliktiin. Tilannetta voi johtaa hyödyntämällä dialogitaitoja, jotta osapuolet voivat avoimesti ja rehellisesti ilmaista omat näkemyksensä ja tunteensa rakentaakseen yhteistä ymmärrystä. Dialogilla pyritään löytämään kompromisseja ja ratkaisuja, jotka ovat hyväksyttäviä kaikille osapuolille, ja lisäämään empatiaa. Kun ihmiset tuntevat, että heidän näkemyksensä ja tunteensa tulevat kuulluksi ja kunnioitetuksi, se vahvistaa heidän luottamustaan toisiinsa. Dialogin kautta voidaan vahvistaa suhteita ja vuorovaikutusta osapuolten välillä. Positiivinen ja rakentava vuorovaikutus ristiriitatilanteissa voi luoda perustan yhteistyölle ja vahvistaa koko työyhteisön tai tiimin yhteenkuuluvuutta. Samat ohjeet toimivat mielestäni myös yleisesti koulun kehittämis- ja uudistamistyössä.
Positiivinen johtaminen mahdollistaa vuorovaikutuksen
- Tuossa olikin tosi monta perustelua, miksi vuorovaikutukseen ja dialogiin kannattaa kiinnittää huomiota ja taitoja kehittää. Vuorovaikutusta pidetään positiivisen johtamisen yhtenä työkaluna ja sen avulla voidaan jäsentää ja kehittää positiivista työyhteisöä. Nyt olisi vielä mielenkiintoista kuulla, miten johtajana voit kehittää dialogisuutta ja vuorovaikutusta työyhteisössä ja organisaatiossa.
Ensimmäisenä tulee mieleeni myönteinen kieli ja viestintä eli kiinnittäisin huomiota vuorovaikutuksen laatuun. Tässä ajattelen johtajan toimivan esimerkkinä osoittamalla itse positiivisen vuorovaikutuksen ja dialogin merkitystä viestinnässä ja johtamisessa. Pohtisin myös, mitkä käytänteet ja rakenteet tukevat vuorovaikutusta työyhteisössä ja koulun toiminnassa, esimerkiksi suunnittelemalla henkilöstön ys-ajan käyttöä; kuinka usein tarvitaan yhteissuunnitteluaikaa eri tiimeille ja ryhmille. Tässä tärkeää on kuulla myös henkilöstöä eli pohtisin, miten henkilöstöä saisi osallistettua kokouksiin, palavereihin ja työpajoihin, kun niissä käsitellään toiminnan kehittämistä. Kehityskeskustelua suunnittelisin positiivisen johtamisen ja organisaation osa-alueiden kautta, esimerkiksi myönteinen vuorovaikutus, vahvuus- ja työntekijälähtöisyys ja myönteiset tunteet. Vapaamuotoisille keskusteluille pitäisi myös olla tilaa. Opetusuunnitelman mukaan koulutyö tulisi järjestää siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Eli, edellä luettelemiani asioita pohtisin myös oppilaiden, huoltajien ja muiden verkostojen kohdalla. Meillä onkin jo olemassa monenlaisia toimintamalleja ja käytänteitä näihin mutta varmasti niidenkin toimivuutta on syytä arvioida säännöllisesti.
Kirjoittamisessa on hyödynnetty koulutuksen luentomateriaalia ja kirjallisuutta, kuten Sanna Wenströmin kirjaa Positiivinen johtaminen - Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Tätä vuoropuhelua kirjoittaessa piti rajata paljon esimerkkejä ja asiaa pois, kun kävin aikaisempia kirjoituksia ja muistiinpanoja aiheesta läpi. Säännöllinen palaaminen (vuodesta 2016 alkaen vähintään kerran vuodessa) vuorovaikutukseen ja dialogiin on kuitenkin vaikuttanut siihen, että niitä on itsekin tietoisemmin kehittänyt ja ottanut käyttöön. Tämä koulutus taas on auttanut ymmärtämään vuorovaikutuksen ja dialogin merkitystä johtamiseen ja hyvinvointiin eri näkökulmista.