sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Pätevästä erinomaiseksi-kirja tarjoaa työkaluja oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja oppivan yhteisön rakentamiseen

Tapio Lahteron ja Mikko Salosen kirja Pätevästä erinomaiseksi-Rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä on mainio kirja jokaiselle, joka on kiinnostunut koulutusjohtamisesta, koulun kehittämisestä ja rehtorin tehtävästä. Vaikka kirjan otsikko kuvaa rehtorin toimijuutta koulun toimintakulttuurissa, palvelee kirja myös apulaisrehtoreita, rehtoriksi aikovia, koulun johtoryhmän jäseniä, koulun kehittäjiä ja kaikkia, jotka osallistuvat koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Minulle tämä kirja tarjosi mahdollisuuden reflektoida omaa toimintaympäristöä ja johtajuutta kehittäjäopettajana, johtoryhmän jäsenenä sekä tiiminvetäjänä. Suoritin koulutusjohtamisen perusopinnot syksyllä 2021. Kirja jatkaa koulutusjohtamisen perusopintoihinkin kuuluvaa keskustelua laajasta pedagogisesta johtamisesta, ja miten sitä tulisi toteuttaa tasavertaisessa yhteistyössä rehtorien ja opettajien kesken, myös miten toimien koulujen johtamista voidaan edelleen kehittää. 

Kehittäjäopettajalla pedagoginen johtaminen  toteutuu oppilaiden oppimisprosessien johtamisena opetuksessa sekä opetuksen ja oman ammatillisen osaamisen säännöllisenä kehittämisenä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Usein tämä on oman työn itsenäistä suunnittelua, organisointia, aikatauluttamista, toteutusta ja arviointia mutta usein myös eri verkostoissa tapahtuvaa oppimista ja vuorovaikutusta oppilaiden, huoltajien ja kollegoiden kanssa eri ympäristöissä. Johtoryhmän jäsenenä ja tiiminvetäjänä meillä on koulussa jaettu vastuu johtaa koulun opetussuunnitelman mukaista koulutyötä sekä kehittää koulun toimintakulttuuria opetussuunnitelman toteutuminen ja oppiminen keskiössä. Rehtoreiden ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat laajentuneet, samoin on muuttunut opettajan työ ja vaatimukset työlle ovat lisääntyneet. Lahtero ja Salonen avaavat kirjassaan myös tätä erityisesti rehtoreiden näkökulmasta.

Kirjan punaisena lankana kulkee kysymys, miten toimii ja kehittyy ammatissaan rehtori, joka kykenee erinomaisella tavalla hoitamaan rehtorin ja koulun toimintakulttuurin kehittämistehtävän. Tähän kysymykseen vastataan tarkastelemalla rehtorin kehittymisen polkua suhteessa ympäristön haasteisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin sekä tarkastelemalla koulun toimintakulttuuria ja johtajuutta erilaisten silmälasien avulla. Erinomainen rehtori suoriutuu pedagogisen ja jaetun johtajuuden lisäksi hyvin myös kulttuurisesta ja symbolisesta johtamisesta. Nämä toivatkin uutta näkökulmaa myös oman johtajuuden ja ammatillisen roolin tarkasteluun. Millaisia merkityksiä ja mielikuvia sanat ja oma toiminta tuottaa ympäristössä? Mikä on tärkeää? Millaista todellisuutta esimerkiksi johtaminen, koulussa käytetty kieli ja materiaalit rakentavat? Kun johtamisessa toteutuu sekä kulttuurinen että symbolinen johtaminen pedagogisen johtamisen lisäksi, puhutaan laajasta pedagogisesta johtamisesta.  

Kirjan luettuani voin vielä todeta, että koulumme toimintakulttuuriin on onnistuttu rakentamaan muutosta ja oppivaa yhteisöä tukevia rakenteita, käytänteitä, toimintaa ja ajattelua. Esimerkiksi toimintamme lähtökohtana ovat yhdessä läpikäydyt arvot, jotka perustuvat opetussuunnitelman arvopohjaan, positiivisen pedagogiikkaan ja vahvuuksiin sekä työyhteisön yhdessä päättämiin toiminnan arvioihin. Oppivan yhteisön rakenteiden ja käytänteiden tavoitteena on erityisesti tänä lukuvuonna sen jäsenten hyvinvoinnin lisääntyminen. Oppivana yhteisönä ohjaamme myös toinen toisiamme tunnistamaan ja huomaamaan omia vahvuuksiamme, sanoittamaan toistemme vahvuuksia ja käyttämään niitä erilaisissa tilanteissa. Arvostavan ja toista kunnioittavan kohtaamisen tausta-ajatuksena on luottamus toisen kasvusta parhaaksi omaksi itsekseen. Oppivassa yhteisössä tämä koskettaa ihan jokaista. 

perjantai 10. kesäkuuta 2022

Vahvuuksien voima opettajan työssä

Blogini täyttää pian seitsemän vuotta. Sykäys kirjoittamiseen heräsi siitä muutoksen tuulesta, joka puhalsi opetussuunnitelmatyön äärellä syksystä 2013 alkaen. Blogin nimeksikin muotoutui lopulta Innostava muutos, tuulen mukaisesti. Itselleni muutos oli tervetullut ja innostavaa mutta huomasin pian, että kaikki eivät innostuneet yhtä lailla. Alun perin suunnittelin, että blogitekstit keskittyvät siihen kehittämistyöhön, jota teemme yhdessä opetussuunnitelman parissa koulussa. Isoja työhön liittyviä kokonaisuuksia olivat laaja-alainen osaaminen, monialalaiset oppimiskokonaisuudet ja arviointi. Pian kuitenkin huomasin, että tekstit käsittelevät myös omaa pohdintaa ja perehtymistä hyvin monenlaisiin asioihin. Reppuun on kertynyt osaamista opetushallinnosta, koulutusjohtamisesta ja -politiikasta, tiimiorganisaatiosta, samanaikaisopettajuudesta, positiivisesta pedagogiikasta ja luonteenvahvuuksista sekä laaja-alaisesta vahvuusnäkemyksestä. Lisäksi on iso pino luettua kirjallisuutta ja kirjoitettuja oppimistehtäviä. Työn ohessa opiskeleminen on ollut minulle piristysruiske, ei rasite. 

Tällaista voi olla opettajan arki, kun luonteenvahvuuksina ovat uteliaisuus ja oppimisen ilo. Uudet asiat ja kokemukset ovat kiinnostavia ja ne sysäävät eteenpäin oppimaan uutta. Uuden oppiminen motivoi ja energisoi. Opettajan työhön liittyy monia osattavia asioita ja erilaisia tilanteita. Tämä on mielestäni myös yksi opettajan työn parhaista puolista; yksikään päivä ei ole samanlainen ja mahdollisuus kiinnostua erilaisista asioista on suuri. Uteliaisuus ja oppimisen ilo ovat avanneet minulle uusia ovia ihmissuhteille, mahdollisuuksille ja haasteille erilaisissa uusissa tilanteissa, vaikkapa keskustelijana podcast-studiossa positiivisesta pedagogiikasta ja luonteenvahvuuksista. 

Kuva: Sanna Wedman
Podcast: Järkipuinti - Oppimisen asialla
6.6.2022
Luonteenvahvuuksienkin käyttö on säännöllistä tasapainon löytämistä. Jotta olen uskaltanut paljastaa oman ääneni ja ajatukseni muille, on uteliaisuus vaatinut rinnalleen rohkeutta. Itsesäätelyä ja rehellisyyttä olen tarvinnut tilanteissa, joissa olo on ollut ylikuormittunut. Ja myötätuntoa, kun olen epäonnistunut. Epäonnistumisten avulla olen oppinut, että harkitsevaisuus on myös monessa tilanteessa uteliaisuuden tuki. Sinnikkyys taas tukee oppimisen iloa negatiivisesta palautteesta huolimatta ja vastoinkäymisissä. Ja kun töitä tehdään yhdessä muiden ja monenlaisten ihmisten kanssa, tueksi tarvitaan sosiaalista älykkyyttä, vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötaitoja. Pidän siitä, että vahvuudet ohjaavat katsomaan yksilöä vahvuuksien kautta, sen sijaan että jokin asia olisi heikkous tai puute. Hyvän huomaaminen itsessä ja muissa on säännöllisen harjoituksen tulos!

Podcast-studiossa meiltä keskustelijoilta kysyttiin, mitä nostaisimme vahvuuskeskeisyyden määritelmistä keskeisimpinä esiin. Minulle luonteenvahvuudet liittyvät olennaisesti ihmisenä kasvamiseen ja itsensä toteuttamiseen. Ne toimivat oivana työvälineenä oppilaiden kohtaamisessa, ohjaamisessa ja vuorovaikutustilanteissa erilaisissa tilanteissa. Opettajan työssä luonteenvahvuudet vahvistavat kykyä kohdata muutoksia ja haastavia tilanteita. Tämä on yksi keskeinen voimavara onnelliseen ja hyvinvoivaan arkeen. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin teemoista kuulet lisää Järkipuinti-podcastistä: Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet Jakso julkaistaan viikon 24 alussa. Vieraana podcastissä on myös Kirkkonummen Kantvikin koulun rehtori Jouni Koponen ja haastattelijana Aki Luostarinen. Järkipuinti-podcast sarja käsittelee opetuskentän ajankohtaisia teemoja eri näkökulmista. Rohkeus ohjasi minua tässäkin uuden uskaltamiseen. 

tiistai 26. huhtikuuta 2022

Työn resursseja tunnistamalla saatiin vahvuudet esille

Meillä toteutettiin henkilökunnan hyvinvointikysely maaliskuussa 2022. Kyselyn tavoitteena oli aktivoida henkilökunta miettimään työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja osallistumaan veso-koulutuksen suunnitteluun. Vastaajista 94,7% kokee työssään kuormitusta. Kuormitusta aiheuttavat mm. työpäivän hektisyys, kiire ja ajanpuute sekä haastavat oppilasasiat. Oppilaat auttavat tosin myös tukemaan henkilökuntaa työssä, myös mielekäs ja merkityksellinen työ, mukava työyhteisö, asioiden jakaminen pienemmissä ryhmissä, esihenkilön tuki, asioiden jakaminen työyhteisössä, yhteistyö oppilashuollon kanssa, riittävä aika työn tekemiseen, erityisopettajien ja avustajien määrän lisääntyminen, selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välillä sekä kollegat ja heidän kanssa ajatusten vaihtaminen tukevat henkilökuntaa työssä. Kaiken kaikkiaan 36,8% ja 47,4% vastaajista kokee työn joko usein tai melko usein mielekkäänä. 

Kyselyssä käsiteltyjen aiheiden perusteella vastaajilla oli myös mahdollisuus ehdottaa tärkeitä asioita ja teemoja käsiteltäväksi koulutuksessa. Tärkeiksi teemoiksi nousivat mm. työssä jaksaminen, työn rytmittäminen, toinen toistemme auttaminen, yhteiset pelisäännöt ja vahvuudet. Täten lisättiin henkilökunnan kokemusta osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Vahvuuksien tunnistaminen ja hyvinvointi valittiin lopulta myös koulutuksen yhdeksi punaiseksi langaksi. Lisäksi esille nostettuja teemoja haluttiin lähestyä ratkaisukeskeisesti ja suunnaten ajatuksia sekä tavoitteisiin että toimenpiteisiin. Työkalu tähän löytyi Sanna Wenströmin Positiivinen johtaminen-kirjasta. Työnimeksi valittiin työn resurssit. 

Wenströmin mukaan resurssien tunnistamisella voidaan vastata työn vaatimuksiin, auttaa työhön liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, saada aikaan henkilökohtaista kasvua, oppimista ja kehittymistä, mahdollistaa työssä suoriutuminen, tyydyttää perustarpeita sekä auttaa ylläpitämään työn imua myös tilanteissa, kun työn vaatimukset ovat suuria. Työn resursseja lähestyimme jäsentämällä ne viiteen työpisteeseen, joissa jokainen pysähtyi oman ryhmänsä kanssa pohtimaan vastauksia kahteen kysymykseen:

  • Millaiset listalla mainitut resurssit vahvistavat innostusta ja hyvinvointia?
  • Millaisia ideoita tai ratkaisuja sinulla on listalla mainittujen resurssien parantamiseksi?   

Työn resurssit jäsennettynä viiteen eri työpisteeseen. Työpisteet tekevät näkyväksi työyhteisön hyviä asioita ja ideoita arjen edelleen parantamiseksi. Henkilökunnan vastaukset löytyvät lisäksi koottuna Prezi-esitykseksi työn resursseista. 

Kuvat: Sanna Wedman

Työyhteisömme huomaa onnistumisia ja antaa niistä hyvää ja kannustavaa palautetta. Toisaalta toivotaan enemmän palautetta ja aikaa reflektoinnille, myös pysähtymistä onnistumisten äärelle. Sitä tämäkin blogikirjoitus kaiketi pyrkii tavoittelemaan, pysähtymistä. Työn resurssit synnyttivät paljon hyvää keskustelua ja antoivat työryhmälle onnistumisen kokemuksen. Samalla ne suuntaavat ajatuksia tulevaan ja siihen, miten saamme arkea kehitettyä vieläkin paremmaksi. 

keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Yle Areenan dokumentti Neuschwansteinin linnasta oppimisen tukena saksan kielen opetuksessa

Yle Areenassa esitettävä historiallinen dokumentti Neuschwanstein, linnan tarina johdattaa katsojan pienelle matkalle yhteen Saksan suosituimmista linnoista ja kuningas Ludvig II elämään. Samalla dokumentti tarjoaa koettavaa Saksan arkkitehtuurista, ympäristöstä ja erilaisista tarinoista. Pandemian keskellä tämä oli kovin mieluinen matka. Samalla opettaja sai napattua uutta materiaalia käyttöön saksan kielen oppitunneille. Tässä blogitekstissä onkin mukana ohjelmasta valmistamani tehtävä, johon löytyy linkki tekstin loppupäästä. 

Dokumentin ja siitä valmistamani tehtävän taustalla ovat opetussuunnitelma ja vieraan kielen B2-opetuksen tavoite auttaa oppilasta tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin. Tavoite antaa väljyyttä suunnitella ja toteuttaa erilaisia kulttuurisia kokonaisuuksia opetuksessa. Saksa on tunnettu uljaista linnoista ja ne ovatkin suosittuja nähtävyyksiä Saksassa. Matkoilla saksankielisissä maissa ja opintomatkojen aikana olen päässyt itse tutustumaan joihinkin upeisiin linnoihin paikan päällä, mutta Neuschwansteinin linnaan tutustuin tarkemmin vasta nyt dokumentin myötä. Joidenkin internetlähteiden mukaan linnaa pidetään maailman kauneimpana linnana ja sen korkealle kohoavat satumaiset tornit ovat toimineet Walt Disneyn Prinsessa Ruususen linnan esikuvana. 

Lähde: www.pixabay.com

Neuschwansteinin linnan vieressä on Baijerin kuninkaan Ludvig II toinen lapsuudenaikainen linna Hohenschwangau. Noustessaan valtaan nuorena Ludvig II rakennutti itselleen Neuschwansteinin. Linna oli ajalleen poikkeuksellinen, kuten oli kuningaskin. Neuschwansteinin linna sijaitsee keskellä maaseutua, jota Alpit reunustavat. Linnan viereiseen Alppijärveen, Alpensee liittyy kuninkaan mysteerinen kuolema. Näitä aiheita käsittelee myös dokumentti. 

Dokumentista nousee esille keskeistä sanastoa. Tehtävässä onkin mukana yksi sanastotehtävä, jota voisi hyvin vielä laajentaa tutustumalla esimerkiksi saksan kielen linnasanastoon: portti, torni, muuri jne. Dokumentin ohella voi myös tutustua muihin Saksan suosittuihin linnoihin: Burgen und Schlösser in Deutschland ja Da sind die schönsten Burgen und Schlösser in Deutschland. Tiedon etsiminen eri medialähteistä harjoittaa samalla oppilaiden medialukutaitoa; taitoa käyttää ja lukea eri mediasisältöjä oppimisen tukena. Tästä pääsee tutustumaan tarkemmin tehtävän kysymyksiin Neuschwanstein, linnan tarina.

"Jännä fiilis ajella sinne, kun yhtäkkiä linna kohoaa korkealla maalaismaisemassa. Linnalle vievät valkoisten hevosten vetämät kärryt, autolla ei pääse." 

Dokumentista sai paljon lisätietoa linnasta ja kuninkaasta. Se mahdollistaa myös tutustumisen Saksan kielialueeseen ja kulttuuriin. Itseäni dokumentissa kosketti mm. alueen nimistössä esiintyvä sana Schwan, jota pidetään puhtauden vertauskuvana. Joutsen oli Ludvig II:lle rakas eläinhahmo. Vanhan tarinan mukaan ihminen syntyy uudelleen joutsenena, jos hän menee puhtaana veteen helluntaina. Kuningas Ludvig II:n kuolinpäivä 13.6.1886 oli helluntaisunnuntai.

lauantai 29. tammikuuta 2022

Kielten markkinointi on valinnaisen kielen opettajalle kovin tuttua työtä

Blogitekstiä on päivitetty 7.2.2023

Kielten oppimisen sekä monikielisen ja kielitaidon merkityksen markkinointi on valinnaisen kielen opettajalle kovin tuttua työtä. Markkinointi on opetuksen kehittämistä, monipuolisten opiskelutapojen hyödyntämistä, päivänavauksia ja yhteisöllisiä aamuhetkiä, jolloin puhe ja musiikki tavoittavat koko kouluyhteisön. Lukuvuoden aikana opettaja voi myös tehdä kielisuihkutusta ja toimia sosiaalisen median vaikuttajana julkaisemalla kielen opetukseen liittyviä päivityksiä koulun sosiaalisen median kanavilla. Erilaiset hankkeet ja opintoretket ulkomaille pyrkivät myös vahvistamaan monikielistä kouluyhteisöä ja vieraiden kielten asemaa. Tunnelma tiivistyy joka lukuvuosi tammi-helmikuussa, jolloin oppilaat tekevät valintoja seuraavaa lukuvuotta varten. Samalla opettajaa jännittää, miten markkinointi vaikuttaa oppilaiden valintoihin ja saadaanko valinnoista muodostettua riittävän suuria opetusryhmiä, jotta niitä voidaan ylipäätään toteuttaa. 

Julkaisu koulun Instagram-tilillä 9/2021

Tällaista on ollut valinnaisen kielen opettajan työ koko 2000-luku. Perusopetuksen kieltenopetukseen ja kielivalintoihin vaikuttavat monet tekijät ja syitä sille, miksi esimerkiksi yläkoulun valinnaisia kieliä ei valita, voidaan tarkastella mm. koulutuspoliittisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, ikäluokkien pienenemisestä, sosioekonomisista tekijöistä tai opiskelumotivaatiosta. Opettaja pysyy ilmiöiden mukana hankkimalla ajankohtaisen tiedon ja lukemalla tilannekatsauksia kielivalinnoista niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Itselleni yksi tärkeimmistä julkaisuista on toiminut Opetushallituksen tilannekatsaus Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa vuodelta 2011. Sieltä olen parhaani mukaan imenyt kaikki vinkit, joita voin opettajana käyttää valinnaisten kielten ja kielitaidon merkityksen markkinointiin.

Keskeisimmistä viesteistä 2000-luvun kieltenopetuksen edistämisessä on ollut se, että kielivalintojen toteutuminen ja monipuolistaminen edellyttävät useiden tahojen yhteistyötä. Se, miten yhteistyö sitten konkretisoituu, vaihtelee kunnittain; toisissa tuetaan kielitarjontaa yhteisillä koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, kuten tuntikehyksellä ja  hankkeilla; toisissa ei riitä resurssit, joten yksittäinen opettaja voi kokea jäävänsä melko yksin kamppaillessaan kielivalintoihin vaikuttavien tekijöiden ja ilmiöiden parissa. Ja resursseilla viittaan tässä aikaan, henkilöstöön, työaikaan ja talouteen kunnan eri koulutuspoliittisilla tasoilla. 

Lannistuminen ja surkuttelu eivät opettajaa auta! Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi opettaja voi pyrkiä vaikuttamaan oppilaiden kielivalintoihin yhteistyössä huoltajien kanssa tiedottamalla koulun kielitarjonnasta, kielitaidon merkityksestä ja valintojen vaikutuksista koulunkäyntiin. Käytäntönämme on ollut esimerkiksi lähettää oppilaille ja huoltajille Wilma-viesti, jossa on kerrottu kielitarjonnasta, mikä merkitys on monipuolisella kielitaidolla ja miksi B2-ranskaa ja saksaa kannattaa opiskella. Lisäksi välituntialueella voi seurata diasarjaa näyttöpäätteeltä Miksi opiskella saksaa? Lukuvuonna 2022-2023 olemme tehneet oman sivuston Kielivalinnat Askolan koulussa valinnaisten kielten markkinointiin yhteistyössä lukion kanssa. 

Tänäkin lukuvuonna mietin, miten suuri vaikutus ja merkitys yksittäisen tai kahden opettajan markkinoinnilla on oppilaan lopulliseen kielivalintaan. Toistaiseksi B2-saksan ryhmät ovat toteutuneet joka lukuvuosi. Tätä voinee tarkastella jopa jonkinlaisena työvoittona.