Vahvuuksien voima opettajan työssä

Blogini täyttää pian seitsemän vuotta. Sykäys kirjoittamiseen heräsi siitä muutoksen tuulesta, joka puhalsi opetussuunnitelmatyön äärellä syksystä 2013 alkaen. Blogin nimeksikin muotoutui lopulta Innostava muutos, tuulen mukaisesti. Itselleni muutos oli tervetullut ja innostavaa mutta huomasin pian, että kaikki eivät innostuneet yhtä lailla. Alun perin suunnittelin, että blogitekstit keskittyvät siihen kehittämistyöhön, jota teemme yhdessä opetussuunnitelman parissa koulussa. Isoja työhön liittyviä kokonaisuuksia olivat laaja-alainen osaaminen, monialalaiset oppimiskokonaisuudet ja arviointi. Pian kuitenkin huomasin, että tekstit käsittelevät myös omaa pohdintaa ja perehtymistä hyvin monenlaisiin asioihin. Reppuun on kertynyt osaamista opetushallinnosta, koulutusjohtamisesta ja -politiikasta, tiimiorganisaatiosta, samanaikaisopettajuudesta, positiivisesta pedagogiikasta ja luonteenvahvuuksista sekä laaja-alaisesta vahvuusnäkemyksestä. Lisäksi on iso pino luettua kirjallisuutta ja kirjoitettuja oppimistehtäviä. Työn ohessa opiskeleminen on ollut minulle piristysruiske, ei rasite. 

Tällaista voi olla opettajan arki, kun luonteenvahvuuksina ovat uteliaisuus ja oppimisen ilo. Uudet asiat ja kokemukset ovat kiinnostavia ja ne sysäävät eteenpäin oppimaan uutta. Uuden oppiminen motivoi ja energisoi. Opettajan työhön liittyy monia osattavia asioita ja erilaisia tilanteita. Tämä on mielestäni myös yksi opettajan työn parhaista puolista; yksikään päivä ei ole samanlainen ja mahdollisuus kiinnostua erilaisista asioista on suuri. Uteliaisuus ja oppimisen ilo ovat avanneet minulle uusia ovia ihmissuhteille, mahdollisuuksille ja haasteille erilaisissa uusissa tilanteissa, vaikkapa keskustelijana podcast-studiossa positiivisesta pedagogiikasta ja luonteenvahvuuksista. 

Kuva: Sanna Wedman
Podcast: Järkipuinti - Oppimisen asialla
6.6.2022

Luonteenvahvuuksienkin käyttö on säännöllistä tasapainon löytämistä. Jotta olen uskaltanut paljastaa oman ääneni ja ajatukseni muille, on uteliaisuus vaatinut rinnalleen rohkeutta. Itsesäätelyä ja rehellisyyttä olen tarvinnut tilanteissa, joissa olo on ollut ylikuormittunut. Ja myötätuntoa, kun olen epäonnistunut. Epäonnistumisten avulla olen oppinut, että harkitsevaisuus on myös monessa tilanteessa uteliaisuuden tuki. Sinnikkyys taas tukee oppimisen iloa negatiivisesta palautteesta huolimatta ja vastoinkäymisissä. Ja kun töitä tehdään yhdessä muiden ja monenlaisten ihmisten kanssa, tueksi tarvitaan sosiaalista älykkyyttä, vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötaitoja. Pidän siitä, että vahvuudet ohjaavat katsomaan yksilöä vahvuuksien kautta, sen sijaan että jokin asia olisi heikkous tai puute. Hyvän huomaaminen itsessä ja muissa on säännöllisen harjoituksen tulos!

Podcast-studiossa meiltä keskustelijoilta kysyttiin, mitä nostaisimme vahvuuskeskeisyyden määritelmistä keskeisimpinä esiin. Minulle luonteenvahvuudet liittyvät olennaisesti ihmisenä kasvamiseen ja itsensä toteuttamiseen. Ne toimivat oivana työvälineenä oppilaiden kohtaamisessa, ohjaamisessa ja vuorovaikutustilanteissa erilaisissa tilanteissa. Opettajan työssä luonteenvahvuudet vahvistavat kykyä kohdata muutoksia ja haastavia tilanteita. Tämä on yksi keskeinen voimavara onnelliseen ja hyvinvoivaan arkeen. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin teemoista kuulet lisää Järkipuinti-podcastistä: Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet Jakso julkaistaan viikon 24 alussa. Vieraana podcastissä on myös Kirkkonummen Kantvikin koulun rehtori Jouni Koponen ja haastattelijana Aki Luostarinen. Järkipuinti-podcast sarja käsittelee opetuskentän ajankohtaisia teemoja eri näkökulmista. Rohkeus ohjasi minua tässäkin uuden uskaltamiseen.