perjantai 3. tammikuuta 2020

Arviointimenetelmien monipuolistaminen on paitsi jokaisen opettajan myös koko kouluyhteisön vastuulla - Parikoe yksin tehtävän kokeen rinnalla

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi keväällä 2019 tulokset oppimisen ja osaamisen arvioinnista perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä erilaisia kehittämissuosituksia. Yksi arviointikäytänteitä koskeva kehittämissuositus oli arviointimenetelmien monipuolistaminen niin, että ne mahdollistavat osaamisen osoittamisen eri tavoin. Karvin tulosten mukaan opettajat käyttivät tyypillisimmin arvioinnissaan yksin tehtäviä kokeita ja mm. vuorovaikutteiset arviointimenetelmät olivat kokeita selvästi harvemmin käytössä (kts. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa). Opettajana tunnistin kuuluvani siihen joukkoon, joka oli käyttänyt oppilailla yksin tehtäviä kokeita. Arviointitulos kolahti! Ajatus parityönä tehtävästä kokeesta jäi hautumaan. 

Perusopetuslaki ja opetussuunnitelma normittavat opettajaa arvioimaan oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä monipuolisesti. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa (OPH 2014, 17). Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen (OPH 2014, 20). Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa (OPH 2014, 49). Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta (OPH 2014, 27). 

Parityönä tehty koe ohjaa oppilasta käyttämään hallitsemaansa tietoa vuorovaikutuksessa toisen oppilaan kanssa. Samalla koetilanne voi muodostua oppimistilanteeksi, kun vastauksista keskustellaan yhdessä. Keskustelussa korostuvat oppilaan vuorovaikutustaidot: suostunko yhteistyöhön, kuuntelenko toista, ilmaisenko itseäni selkeästi, uskallanko kertoa oman ehdotukseni ja mielipiteeni, keskustelenko rakentavasti ja toista arvostaen jne. Oppilaille on syytä kertoa etukäteen työskentelyn tavoitteista ja yhdessä miettiä hyvän vuorovaikutuksen piirteitä. Kun työskentelyn tavoitteet ovat kaikilla selvillä, voidaan niitä myös kokeen jälkeen arvioida itsenäisesti, toveriarvioinnilla ja yhdessä opettajan kanssa. 

Kokeilin parikoetta ensimmäisen kerran toukokuussa 2019 8. luokan saksan ryhmäni kanssa ja toistamiseen joulukuussa 2019 sekä 8. ja 9. luokan saksan ryhmieni kanssa. Tilanne oli suurimmalle osalle oppilaista uusi, ja molemmissa ryhmissä 0-2 oppilasta oli osallistunut parikokeeseen aikaisemmin alakoulussa. Arvioinnin lisäksi keskustelua käytiin oppilaiden kanssa siitä, miten työpari valitaan. Jos pari arvotaan, miten opettaja arvioi kunkin osaamista, jos toinen on selvästi osaavampi kielissä kuin toinen. Tässä kohtaa oppilaille täytyi avata työskentelyn tavoitteita tarkemmin ja painottaa, että oppiaineen osaamisen lisäksi arvioinnissa huomioidaan oppilaan työskentelyn taitoja: taitoa toimia yhdessä ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokeen tehtävät itsessään arvioitiin oppilaan vastausten perusteella. Jokainen oppilas sai vastauksistaan henkilökohtaisen arviointipalautteen, vaikka vastauksia oli mietitty yhdessä. 

Kuva: Sanna Wedman
Oppilaat vastasivat tehtäviin omalle vastauslomakkeelle. Tehtävät olin laatinut qr-koodien taakse. Koetilanne sujui opettajan näkökulmasta hyvin, vaikka haasteitakin ilmaantui. Yksi oppilas pyysi toistamiseen apua tehtäviin opettajalta mutta ohjasin hänet ystävällisesti takaisin parityöskentelyn äärelle ja keskustelemaan tehtävistä ja vastauksista oman työparin kanssa. Yksi työpari työskenteli koko kokeen itsenäisesti ja puhumatta kertaakaan tehtävistä tai vastauksista keskenään. Jälkimmäinen esimerkki jäi pohdituttamaan itseäni eniten, eli miten kannustaa oppilasta vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön toisen oppilaan kanssa hänen omista lähtökohdistaan ottaen samalla työparin huomioon. Mietin myös, jäikö työskentelyn arviointiin epäselvyyttä ja kuinka paljon oppilaita ohjasi kokemus yksin tehtävistä kokeista. Kokeen jälkeen jokainen oppilas kirjoitti palautteen kokeesta ja koetilanteesta qr-koodin takaa löytyvälle Google Forms-lomakkeelle. Palautteessa oppilaat vastasivat kysymyksiin, mikä kokeessa oli parasta, mitä muuttaisin kokeessa, mikä kokeessa oli helppoa ja mikä vaikeaa. 

Oppilaiden vastausten perusteella parikokeessa oli parasta se, että sai työskennellä parin kanssa ja pystyi yhdessä keksiä vastauksen, voi miettiä yhdessä parin kanssa, koe ei tuntunut liian vaikealta ja oli rento tehdä kaverin kanssa, sai varmistettua asian parilta, tekstin lukeminen ja itsestä kertominen saksaksi sekä qr-koodit. Muutosehdotukset olivat vähäisiä, esim. lisää tilaa kirjoittamiseen ja joku olisi halunnut ottaa luetun ymmärtämistehtävän pois ja tehdä kokeen ilman qr-koodeja. Kaikki arvokkaita palautteita! 

Karvin arviointikäytänteitä koskeva kehittämissuositus 1 ohjaa opettajia monipuolistamaan arviointimenetelmiä niin, että ne lisäävät oppimisprosessien läpinäkyvyyttä, mahdollistavat osaamisen osoittamisen eri tavoin ja kannustavat opiskelua. Arviointimenetelmien monipuolistaminen on paitsi jokaisen opettajan myös koko kouluyhteisön vastuulla.