Blogitekstiä on päivitetty 20.2.2023.
Nykyinen opetussuunnitelma lisäsi vieraiden kielten opetukseen opetuksen tavoitteita. Ruotsin B1-oppimäärässä niitä on yhdeksän vuosiluokilla 7-9. Tavoitteet 3 ja 4 ohjaavat opetusta kielenopiskelutaitojen oppimiseen. Tässä blogitekstissä keskityn tavoitteeseen 3, jossa oppilasta rohkaistaan asettamaan tavoitteita omalle kielenoppimiselle, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kohdekieltä ja arvioimaan oppimista itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta rakentavaan vuorovaikutukseen. Käytännössä näitä taitoja harjoitellaan eri viikkoina osana opetusta keskustelemalla, itse- ja vertaisarvioinnilla sekä tarvittaessa ohjaamalla ja sanallisella palautteella. Opettajalle kertyy tietoa esimerkiksi siitä, missä opiskelutavoissa oppilas onnistuu ja missä hän tarvitsee enemmän ohjausta ja tukea.
Opetussuunnitelman perusteiden luvun 6 mukaan itse- ja vertaisarviointi ovat osa formatiivista arviointia eivätkä vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan. B1-ruotsissa kielenopiskelutaidot on kuitenkin lisätty opetuksen tavoitteisiin, ja niissä oppilaan osaamista arvioidaan lukuvuoden päätteeksi tehtävää numeroarviointia.
 |
| Kuva: www.pixabay.com |
Kun opetussuunnitelma astui voimaan vuonna 2014, lähdin suunnittelemaan tavoitteen 3 pohjalta itsearviointitehtävän, jossa oppilaan osaamista arvioidaan kielenoppimistapojen käytössä, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä tavoitteessa asettaa kielenopiskelutavoitteita ja reflektoida niitä. Tehtävää suunnitellessa jouduin ensin miettimään ja listaamaan erilaisia kielen tunneilla käytettäviä oppimistapoja. Tässä hyödynsin verkostoa, esimerkiksi konsultoimalla muita kielenopettajia Facebook:n kielten opettajien ryhmissä. Vuonna 2022 Opetushallitus julkaisi päättöarvioinnin tukimateriaalin osaamisen arviointiin, mikä täydensi ja helpotti oman työn suunnittelua ja tekemistä.
Olen jakanut tehtävän kolmeen osioon: oppimistapoihin, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin sekä tavoitteen asettamiseen omalle kielenopiskelulle. Ensimmäisessä osiossa oppilas keskittyy tunnistamaan, mitä oppimistapoja hän käyttää ruotsin tunneilla, miten hän oppii parhaiten ruotsia sekä mitä kielenoppimistapoja hän käyttää itse eniten. Vastauksissa oppilaan pitää myös pystyä antamaan esimerkkejä ja perustelemaan, miksi hän käyttää niitä ja miksi ne auttavat häntä oppimaan ruotsia tehokkaimmin.
Kerro, miten opit parhaiten ruotsia?
"Opin parhaiten paritehtävillä ja peleillä. Kun teen paritehtäviä ja pelejä, saan muidenkin mielipiteitä, mitä jokin lause tarkoittaa tms. Paritehtävät ja pelit ovat myös hauskempia, joten se motivoi opiskelemaan."
"Opin parhaiten juttelemalla ja kuuntelemalla ruotsia. Pelit ja muut ovat myös tosi hyviä oppimistapoja itselleni. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat tavallaan myös hyviä, koska mun pitää keskittyä vähän enemmän kuin yleensä."
"Opin parhaiten kuuntelemalla ja sanojen katsominen on toiminut minulle hyvänä tapana oppia, myös muissa kielissä. Myös itse kirjoittaminen jättää melko vahvan muistijäljen."
"Opin ruotsia parhaiten pelaamalla tai ryhmätöillä. Parin kanssa videokeskustelussa oppii hyvin aiheeseen liittyviä sanoja. Noilla tavoilla ruotsin kielen sanoja toistetaan monesti, minkä avulla ne jäävät helposti mieleen."
Mitä kielenoppimistapoja käytät itse eniten? Anna esimerkkejä ja kerro, miksi käytät niitä ja miksi ne auttavat sinua oppimaan ruotsia tehokkaimmin?
"Käytän eniten pelejä ja muistiinpanoja. Pelit, esim. Kahoot tehostavat ruotsin kielen oppimistani, koska se on hauskaa ja siinä tulee vähän kilpailuhenkiseksi, mikä motivoi. Muistiinpanot taas tehostaa oppimistani, koska voin kirjoittaa asioita ylös niillä tavoin, joilla ymmärrän asian helpommin. Muistiinpanoja voi myös soveltaa."
"Eniten käytän muistikortteja ja sitä, että juttelen joskun perheenjäsenten kanssa ruotsia. Näin opin tuntemaan lauseen rakenteita kuuntelemalla ja sanoja pelaamalla muistipelejä."
"Katson vapaa-ajalla joitakin sarjoja ja elokuvia, jotka ovat ruotsinkielisiä. Se on hyvä tapa, koska sarjat aidosti kiinnostavat ja niihin on helppo keskittyä. Sanojen ja lauseiden toistuvuus ja puheen yhdistäminen tilanteisiin auttaa ymmärtämään ja muistamaan kieltä paremmin."
"Kuuntelemalla esim. nauhalta tai muiden puheesta sanat jäävät paremmin mieleen. Myös kuvien avulla kieli jää paremmin mieleen, siksi elokuvat ja videot ovat opiskelussani hyvä apu. Niisttä yhdistyvät kielen kuuleminen ja kuvallinen muisti. Näiden lisäksi pelit ja ryhmätoiminta auttaa kielen opiskelussa, sillä kieli esiintyy vuorovaikutuksen ohella, ja kieltä puhuu ja kuuntelee."
Omaa osaamista pitää täsmentää myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa. Oppilas antaa esimerkkejä tavoista toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa. Vastauksessa pitää huomioida puhekumppanin ikä, tausta, tunnetila, kulttuurinen tausta tai jokin muu asia.
"Nuorempien kanssa pitää olla selkeämpi. Huonotuulisten kanssa pitää olla varovaisempi sanojen suhteen. Kulttuurien takia voi olla eroja ja joutua selventämään joskus itseään. Vanhempien ihmisten kanssa pitää olla kunnioittava, kuunteleva, rauhallinen, jämpti."
"Kohteliaasti ja rauhallisesti keskustelemalla saadaan usein paras vuorovaikutus aikaiseksi. Toisen kuunteleminen ja kehonkieli ovat tärkeitä tilanteen sujuvuuden kannalta. Jos toinen tai molemmat osapuolet suhtautuvat negatiivisesti keskusteluun, on siitä vaikea saada rakentavaa. Toisen tunteet ja kokemukset on hyvä ottaa huomioon."
"Vuorovaikutus ei ole rakentavaa, jos keskustelussa ei tervehditä, vastata tai osoiteta kiinnostusta pikkusanoja käyttämällä."
Kerro esimerkki oikeasta tai kuvitellusta tilanteesta, jossa vuorovaikutus, esimerkiksi keskustelutilanteessa, on ollut tai ei ole ollut rakentavaa. Perustele, miksi ja mitä olisi voinut tehdä tilanteessa toisin?
"Esimerkiksi tilanne, jossa yksi tai useampi osapuoli ei kuuntele toisiaan. Olisin voinut kuunnella tai lähteä muualle, kunnes muut kuuntelee. Tämä sen takia, että jos ei kuunnella toisia, ei ymmärretä ja sitten tulee useampi väärinymmärrys, ja ei päästä mihinkään."
"Ostin Ruotsissa ruokaa ja puhuin kahvilassa ruotsia. Myyjä alkoi puhumaan minulle englantia, vaikka olisin pärjännyt ruotsilla. Tilanne ei olisi voinut omasta puolestani muuttua paremmaksi, mutta myyjä olisi voinut jatkaa keskustelua kanssani ruotsiksi."
Oppilas miettii tehtäväkokonaisuudessa myös omaa oppimisen tavoitetta ruotsin kielen opiskelussa, vaikka sitä ei kriteerien mukaan arvioidakaan. Vastaukset tekevät kuitenkin näkyväksi oppilaiden ajattelua ja tavoitteita, lisäksi opettaja voi saada palautetta opetustyön suunnitteluun ja toteutukseen. Todella monella oppilaalla oppimisen tavoite liittyy sujuvan ruotsin kielen puhumiseen, taitoon vuorovaikuttaa normaaleissa arjen tilanteissa ja perusasioiden hyvin oppimiseen. Osa oppilaista toivoo myös, että kielen osaaminen avaisia ovia työelämässä. Tavoitteita on mahdollista saavuttaa mm. käyttämällä, lukemalla ja kuuntelemalla kieltä aktiivisesti, suhtautumalla kieleen ja sen opiskeluun positiivisesti, opiskelemalla sanastoa useammin ja harjoittelemalla muitakin sanoja, joita ei välttämättä ole jo sanastossa. Myös keskustelua tai sen seuraamista ruotsiksi voisi lisätä viikottaisiin opiskelun tai vapaa-ajan toimintoihin.
Tehtäväkokonaisuus tuo näkyväksi monipuoliset tavat oppia kieltä ja ohjaa oppilaita ajattelun taitojen äärelle. Kielenopiskelutaitoja makustellaan pienempinä välipaloina oppilaiden kanssa pitkin lukuvuotta erilaisissa tilanteissa, mutta 9.-luokkalaisille olen teettänyt tämän laajemman tehtäväkokonaisuuden. Näin toimimalla oppilaan osaaminen dokumentoituu sekä kirjallisessa että sähköisessä muodossa paperille ja esimerkiksi Wilmaan.
Syyslukukaudella 2020 mietin, oliko tämä sitä, mitä kielenopiskelutaitojen arvioinnilla haettiin. Blogitekstin otsikkokin oli mietinnän mukainen: Miten osaamista kielenopiskelutaidoissa pitäisi dokumentoida käytännössä? Väliin on mahtunut paljon kokeilua ja työtapojen muokkausta. Opetushallituksen tukimateriaali toi lisätukea työhön. Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla, millaisia arviointikäytänteitä muut kielenopettajat käyttävät kielenopiskelutaitojen arviointiin.
