Paaston alkua edeltävä karnevaali on saksalaisten suuri kansanjuhla. Monessa Saksan kaupungissa on karnevaaliyhdistys, joissa treenataan pitkin vuotta tansseja ja orkesterimusiikkia, ommellaan pukuja ja rakennetaan mitä mielikuvituksellisimpia ajoneuvoja. Suosittuja karnevaalikohteita Saksassa ovat Köln, Mainz ja Düsseldorf.
Karnevaalikausi alkaa Saksassa virallisesti 11.11. kello 11:11, joka on osa karnevaalikulttuurin perinteitä. Päivämäärä ja aika antavat juhlille pitkän ajanjakson ennen karnevaalin huipennusta helmikuun puolivälin-maaliskuun alkupuolen tienoilla. Karnevaalikauden päättää Rosenmontag (ruusumaanantai) ja Fastnachstdienstag (laskiaistiistai). Saman viikon Aschermittwoch (tuhkakeskiviikko) aloittaa 40 päivän mittaisen paastonajan ja pääsiäisen odotuksen.
Karnevaaleja on käsitelty saksan kielen tunneilla aikaisemminkin, esimerkiksi tiedonhaku- ja sanastotehtävillä, mutta tänä vuonna olen laatinut tehtäväkokonaisuuden, jota opettaja voi halutessaan käyttää myös arvioinnissa. Tehtävä on laadittu opetussuunnitelman B2-kielen tavoitteen ja osaamisen kriteerien mukaisesti. Yhtenä oppimisen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan Saksan kielialueen kulttuureita ja elämänmuotoja. Laatimani tehtävä myös auttaa oppilasta ymmärtämään Saksan karnevaalin monipuolisuutta ja merkitystä. Lisäksi se kannustaa oppilasta hankkimaan tietoa eri lähteistä ja muodostamaan omia näkemyksiään karnevaalin luonteesta.
Osaat antaa esimerkkejä Saksan karnevaalijuhlasta.
Osaamisen 5 riittää, että oppilas osaa antaa esimerkkejä Saksan karnevaalijuhlasta: paraatit, kulkueet, naamiaisasut, musiikki, ruoka ja juoma, erilaiset tapahtumat ja aktiviteetit.
Osaat tunnistaa Saksan karnevaaleihin liittyviä päiviä ja niihin liittyviä perinteitä.
Tehtävänä on kertoa, mikä on Weiberfastnacht, Rosenmontag ja Fastnachtsdienstag ja mitä näinä päivinä tapahtuu.
Weiberfastnacht tarkoittaa naisten karnevaalipäivää. Se on osa Saksan karnevaalikauden perinteitä ja sitä juhlitaan laskiaissunnuntaita edeltävänä torstaina. Weiberfastnacht on karnevaalikauden alkamispäivä. Päivän yksi tunnetuimmista perinteistä on se, että naiset saavat leikata miesten kravatit poikki. Tämä symboloi tilapäistä vallan siirtoa naisille. Päivän viettoon kuuluu myös vilkas juhlinta ja juhlien järjestäminen eri puolilla kaupunkeja, kts. esimerkki Weiberfastnacht 2024.
Rosenmontag tarkoittaa ruusumaanantaita. Se on Saksan karnevaalikauden keskeinen päivä, ja sitä vietetään laskiaistiistaita edeltävänä päivänä, kts. esimerkki Der Rosenmontagszug in Düsseldorf.
Rosenmontag on karnevaalikauden huipentuma, jolloin karnevaalikaupungit täyttyvät värikkäistä paraateista, musiikista, tanssista ja iloisista juhlijoista. Rosenmontagin paraatit ovat suuria ja värikkäitä, ja paraateissa nähdään valtavia karnevaalivaunuja, jotka on koristeltu erilaisilla teemoilla ja pukuhahmoilla. Paraateissa nähdään myös paljon musiikkia, tanssia ja iloista tunnelmaa.
 |
| Kuva: pixabay.com |
Fastnachtsdienstag tarkoittaa laskiaistiistaita ja se on Saksan karnevaalikauden viimeinen päivä, jolloin ihmiset vielä kerran juhlivat ja pitävät hauskaa ennen paastokauden alkua. Tiistain aikana saatetaan järjestää erilaisia tapahtumia, kuten pienempiä paraateja, musiikkitapahtumia tai ulkoilmatapahtumia, kts. esimerkki Fastnachtsdienstag in Weinheim.
Osaat antaa esimerkin Saksan kielialueen laskiaisen vietosta tai perinteisiin liittyvästä asiasta, joka poikkeaa Suomesta
Esimerkkivastaus voisi kertoa, että Saksassa laskiaisen viettoon kuuluu karnevaalit, Suomessa laskiaisen viettoon kuuluvat mäenlasku ja laskiaispulla.
Osaat kuvailla tarkemmin Saksan karnevaaleihin liittyviä perinteitä ja tapoja
Paraatit ja kulkueet ovat keskeisimpiä karnevaaliperinteitä. Paraateissa ja kulkueissa nähdään valtavia karnevaalivaunuja, musiikkia, tanssia ja pukuhahmoja.
Naamiaisasut kuuluvat olennaisesti karnevaaleihin. Asuilla on monia perinteisiä rooleja, kuten prinssit, prinsessat, pirut, enkelit tai eläinhahmot. Düsseldorfin karnevaalitapahtuman yksi tunnettu hahmo on Hoppeditz.
Paraateissa ja kulkueissa osallistujat heittelevät usein katsojille makeisia ja muita pieniä lahjoja. Paikalliset herkut, kuten grillimakkarat, munkit, olut, viini ja muut herkut kuuluvat karnevaalitunnelmaan.
Osaat vertailla Saksan kielialueen ja Suomen laskiaisen erityispiirteitä. Osaat kertoa, miten Saksan kielialueen laskiaisen vietto ja perinteet eroavat vastaavista Suomen kulttuuripiirteistä.
Saksassa laskiaisen aikaan liittyy vahvasti karnevaalikauden juhlinta. Suomessa taas laskiaisen aikaan keskitytään usein hiihtoloman viettoon ja ulkoiluaktiviteetteihin, kuten lasketteluun ja hiihtämiseen.
Suomessa laskiaisena ei vietetä karnevaalia samalla tavalla kuin Saksassa, joten naamiaisasut ja karnevaalihumun puuttuminen ovat suuria eroja laskiaisen vietossa. Suomalaisilla on kuitenkin omat perinteet kuten mäenlasku, pulkkailu ja laskiaispullan leipominen ja syöminen.
Laskiaisen aikaan Suomessa syödään laskiaispullia ja Saksassa Berliner-munkkeja. Saksassa Berliner-munkki on täytetty hillolla, kuten aprikoosihillolla tai vadelmahillolla, laskiaispulla Suomessa yleensä mantelimassalla tai hillolla.
Karnevaalikausi Saksassa kestää useita päiviä, kun taas Suomessa laskiaisen vietto keskittyy enemmän yhteen päivään tai viikonloppuun.
Osaat analysoida, millaisia ruokia ja juomia tarjoillaan Saksan karnevaaleilla
Saksan karnevaaleissa suosittu herkku on grillimakkarat (Bratwurst). Niitä voi nauttia erilaisten kastikkeiden ja leivän kanssa.
Makeat munkit (Berliner Pfannkuchen) ovat yksi perinteinen herkku Saksan karnevaalikauden aikana. Ne ovat pehmeitä leivonnaisia, jotka ovat täytetty hillolla tai kermalla ja usein kuorrutettu tomusokerilla. Myös karnevaalilimpunat kuten Krapfen tai Faschingkrapfen ovat suosittuja herkkuja.
Karnevaalin tyypillisimmät juomat ovat olut (Bier), omenaviiniglögi (Apfelwein Glühwein), joka on mausteista ja makeaa lämmintä juomaa, sekä erilaiset hauskoilla tai juhlatunnelmaan sopivilla nimillä varustetut juomat, kuten Narrilog tai Karnevalskölsch.
Tehtävän suorittaminen ohjaa oppilaan tutustumaan Saksan karnevaalin eri osa-alueisiin ja keräämään tietoa eri lähteistä, kuten verkkosivustoilta ja videoista. Kulttuurisen osaamisen lisäksi tehtävä harjoituttaa oppilaan kriittistä tiedonhankintaa ja pyrkii siirtämään oppimisen vastuuta oppilaalle ja vähentämään opettajan vastuuta tiedonjakana. Täten opettajan rooli tehtävän toteutuksessa on enemmän oppilaan toiminnan ja työskentelyn ohjauksessa sekä mahdollisten oppimisen haasteiden ja oppilaan vahvuuksien tunnistamisessa. Oppilaan aktiivisuuden ansiosta saimme kaikki tietää mm., että Düsseldorfin karnevaalihahmo Hoppeditz herätetään joka vuosi samaan aikaan (11.11.). Tuhkakeskiviikkona hänen elämänsä on ohi ja Düsseldorfin asukkaat polttavat hänet ja jättävät hyvästi hänelle äänekkäin valitushuudoin.