Työkalu oppimisen arvioinnin suunnitteluun

”Arviointiuudistuksen taustalla on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena.” Lainaus on Lapin Kansan pääkirjoituksesta 7.10.2016 ja seuraavasta linkistä pääsee lukemaan koko kirjoituksen: Kehityskeskustelut kouluun 

Uusi opetussuunnitelma velvoittaa opettajia oppimisen arviointiin. Koska oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä, tekevät nämä edellä mainitut normitukset oppimisen arvioinnista prosessiluontoisen. Miten prosessia pitäisi suunnitella? Miten tehdä prosessista konkreettista, oppilaslähtöistä ja näkyväksi tekevää sekä opettajalle itselleen, oppilaalle että huoltajalle?

Koska ainakin osa koulumme opettajista on kaivannut konkreettisen työkalun oppimisen arvioinnin suunnitteluun, olen valmistanut heille tehtäväpolun oppimisprosessin arviointiin. Tehtäväpolun taustalla on opetussuunnitelman perusteet:

”Oppimisen arviointi tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin.” (POPS 2014, 47)

”Oppimisen arviointi tulisi auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään, mitä heidän on tarkoitus oppia, mitä he ovat jo oppineet, miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. (POPS 2014, 51)

Opetussuunnitelma ei määrittele oppimisjakson pituutta. Olen itse lähtenyt suunnittelussa liikkeelle miettimällä tavoitteita koko lukuvuodelle. Tämän jälkeen olen jakanut lukuvuoden lyhyempiin oppimisjaksoihin: Opetussuunnitelma opettajan työvälineenä 

OPPIMISPROSESSIN SUUNNITTELU - TEHTÄVÄPOLKU

1. Valitse yksi luokkataso ja katso mitä tavoitteita luokkatasolle on asetettu.

2. Mieti sisältöjä oppilaslähtöisesti koko lukuvuoden osalta, joiden avulla tavoitteisiin päästään.  

Mitä tiedollisia tavoitteita?

Mitä taidollisia tavoitteita? (laaja-alainen osaaminen)

3. Pilko lukuvuosi oppimisjaksoksi/oppimisjaksoiksi eli päätä oppimisjakson pituus sekä yhdistä tavoitteet ja sisällöt järkeviksi kokonaisuuksiksi. 

4. Mitkä työvälineet ja arvioinnin muodot tukevat tavoitteisiin pääsemistä?

5. Tavoitteiden valitsemisen jälkeen keskustele tavoitteista oppilaiden kanssa.

6. Oppimisjakso alkaa. Opettaja toteuttaa oppimisjakson valitsemallaan tavalla.

7. Oppimisjakson jälkeen oppilas pohtii, miten hän on onnistunut jakson tavoitteissa.

8. Käy arviointikeskustelu oppilaan kanssa.

Viimeisin kohta herättänee eniten keskustelua. Opettajat lähtevät tässä kohtaa liikkeelle erilaisista lähtökohdista. Syytä olisikin varmasti käydä periaatteellinen keskustelu kouluyhteisön kesken, miten arviointikeskusteluja käydään, kuka käy, miten usein, miten keskustelut dokumentoidaan jne. 

   

Arvot auttavat ohjaamaan työtämme

"Työn suunnittelu jäsentyy paremmin, kun on selkeät tavoitteet, joihin pyritään, tai arvot, jotka ohjaavat." -Sanna Wedman, 11.3.2016

Arvokeskustelua voidaan pitää joskus vaikeana ja haastavana. Varsinkin työelämän hektisyydessä ja muutospaineessa keskustelu arvoista voidaan kokea ylimääräisenä ja irrallisena arjen konkretiasta. "On parempaakin tekemistä.", kirjoitti eräs kollegani työyhteisön kehittämisprosessin arviointipalautteeseen. Itse taas uskon vahvasti siihen, että itselle ja yhteisölle selkeästi määritellyt arvot auttavat ohjaamaan, suunnittelemaan ja tekemään sopivia valintoja. Turha höntyily jää pois. Tästä nyt konkreettisena esimerkkinä vaikkapa uuden opetussuunnitelman oppimiskäsitys ja kysymys, miten oppilaasta saadaan aktiivinen oppija. 

Oppimiskäsityksen työstäminen työyhteisössämme on aloitettu vastaamalla kyselyyn, johon pääsee tästä linkistä: Opetuskäytänteiden rakentuminen - Oppimiskäsitys. Vastausprosentti oli 56. Kiitos kaikille osallistuneille sekä kiitos upeista vastauksista, jotka olen koonnut tähän tiivistetysti. 

Opetussuunnitelman mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän asettaa tavoitteita, suunnittelee ja arvioi oppimistaan, on motivoitunut, vastuullinen ja sinnikäs. Oppilas on myös vuorovaikutteinen toimija. Hän toimii vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden kanssa, opettajan, muiden aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa eri oppimisympäristöissä. 

Oppiminen nähdään vuorovaikutteisena, yksilöllisenä ja yhteisöllisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina, taitojen hankkimisena. Oppiminen on tavoitteellista sekä monimuotoista. 

Opettajien vastausten perusteella uuden opetussuunnitelman mukaista oppimiskäsitystä on mahdollista toteuttaa omassa koulussa seuraavilla tavoilla:

-Vedetään yhtä köyttä.

-Toivotaan työmalleja ja käytänteitä opetusarkeen.

-Työtä ja aikaa oman opetuksen kehittämiseen. 

-Hyvää ja kannustavaa johtajuutta. 

-Kannustava ja empaattinen ilmapiiri.

-Oppilaan oma tahto ja halu oppia ja kehittyä. 

-Keskinäistä ja tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. 

-Oman osaamisen ja ideoiden jakaminen muille. 

-Annetaan riittävästi aikaa. 

-Oppilaille on annettava mahdollisuus osallistua enemmän oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin sekä koulun toiminnan kehittämiseen. 

-Rohkeutta uudistua. 

Jos vastaukset tiivistäisi seinätauluun, se voisi näyttää tältä: 

Uuden opetussuunnitelman yhtenä jalona tasona on ajatus oppivasta yhteisöstä. Me aikuiset mallinnamme lapsille ja nuorille, millaisessa toimintakulttuurissa toimimme. Oppiva yhteisö ei toimi, jollei ole yhteisymmärrystä toimintaa ohjaavista arvioista eikä työn suunnittelu jäsenny ilman selkeitä tavoitteita, joihin pyritään. 

Opetussuunnitelma opettajan työvälineenä

Opetussuunnitelman sanotaan olevan opettajan tärkein työväline. Mutta kuinka monessa työyhteisössä tämän tärkeän työvälineen toteutumista arvioidaan lukuvuosittain? Opettajan tulisi tiedostaa omassa opetuksen suunnittelussaan, millä tavalla oppiaineen tavoitteet, sisällöt ja arviointi toteutuvat oppiaineen opetuksessa ja oppimisessa. Ei siis pitäisi mennä oppikirja vaan opetussuunnitelma edellä.

Olen purkanut tähän blogikirjoitukseen 7. luokan B1-ruotsin tavoitteisiin kuuluvat sisällöt oppilaita varten. Koska arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen, olen ottanut purkuvaiheessa punaiseksi langaksi Tavoitteiden arviointi huomioi koko oppimisprosessin.  

T1 KASVU KULTTUURISEEN MONINAISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN

- Opettelet ruotsin kielen ääntämistä (å, e ja ä, o, g, u, sk ja sj, b ja p ja k).

- Opettelet kielen rakenteita (aakkoset, lukusanat, persoonapronominit, kysymyssanat, päälauseen sanajärjestys, omistuspronominit minun, sinun, hänen, preesens, kieltosanat, kellonajat, substantiivin yksikkö ja monikko, adjektiivit, prepositiot ja apuverbit).

-  Opettelet havainnoimaan, miten sama asia esitetään eri kielissä (vrt. suomi ja englanti).

- Tutustut tilanteisiin, joissa ruotsin kieltä käytetään.

- Tutustut ruotsinkieliseen kulttuuriin Suomessa ja Ruotsissa.

Arvosanan 8 osaaminen

Osaat tehdä havaintojesi perusteella johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiäsi sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Tunnet ruotsin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.

T3 KIELTENOPISKELUTAIDOT  

- Asetat tavoitteita omalle oppimiselle. 

- Opettelet hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia ruotsin kieltä.

- Opettelet arvioimaan oppimistasi itsenäisesti ja yhteistyössä opettajan ja luokkatoverin kanssa.

- Opettelet vuorovaikutustaitoja.

 Arvosanan 8 osaaminen 

Osaat asettaa omia kielenopiskelutavoitteita ja arvioida opiskeltutapojasi. Osaat toimia vuorovaikutuksessa toisia kannustaen. 

KEHITTYVÄ KIELITAITO - Teemat

Tervehdykset ja voinnista kertominen

Esittäytyminen

Perhe

Vapaa-aika ja harrastukset

Koulu ja luokkatoverit

Vaatteet

Koti ja asuminen

Ruoka

Musiikki

T5 Opettelet ruotsin kieltä suullisesti parin kanssa ja ryhmässä.

Arvosanan 8 osaaminen

Osaat selviytyä monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

·         T8 Opettelet lukemaan erilaisia ruotsinkielisiä tekstejä.

Arvosanan 8 osaaminen

Ymmärrät yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidastettua puhetta asiayhteyden tukemana. Pystyt löytämään tarvitsemasi yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

·         T9 Opettelet kirjoittamaan erilaisia ruotsinkielisiä tekstejä.

Arvosanan 8 osaaminen

Osaat rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauseenrakenteita ja pystyt kertomaan arkisista ja itsellesi tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. Äännät harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

Tämän listauksen lisäksi olen purkanut laaja-alaisen osaamisen taidot oppilaille nähtäväksi. Lähtökohtaisesti olen pohtinut, millaisia taitoja vieraan kielen oppitunneilla harjoitellaan, mitä tulevaisuuden taitoja voimme oppitunneilla harjoitella sekä mitä työkaluja, tapoja ja metodeja koulussamme käytössä olevilla resursseilla on mahdollisuus toteuttaa. Myös työyhteisössämme sovittu listaus Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia oppilaalla toivotaan olevan? on ollut ohjaavana tekijänä suunnittelussa. 

YLEISET TYÖSKENTELYTAIDOT

-Toimiminen ohjeiden mukaan

-Vastuu omasta työskentelystä

-Itseohjautuvuus

-Sinnikkyys

-Vastuu omasta oppimisesta

-Itsenäistä työskentelyä

-Parin kanssa ja pienessä ryhmässä toimimista

-Isossa ryhmässä toimimista

KIELEN OPPIMISEN TAIDOT

-Sanaston opettelu

-Ruotsin kielen opettelu suullisesti parin kanssa ja ryhmässä

-Erilaisten tekstien lukeminen ruotsin kielellä

-Erilaisten tekstien kirjoittaminen ruotsin kielellä 

-Tavoitteiden asettaminen omalle oppimiselle

-Itsearviointia ja toveriarviointia

-Monipuoliset tavat ja välineet oppia ruotsin kieltä

SOSIAALISET TAIDOT JA TUNNETAIDOT

-Hyvät tavat ja ystävällisyys

-Kuuntelun taidot

-Taitoa ilmaista itseänsä

-Vuorovaikutustaitoja toisia kannustaen

AJATTELUN TAIDOT

-Tiedon arviointi

-Itselle merkityksellisen tiedon rakentaminen

Listaukset on tarkoitus laittaa esille luokan seinälle, jolloin niihin voidaan tarvittaessa palata lukuvuoden aikana. Listauksia on myös tarkoitus käyttää oppilaiden itsearvioinnin tukena oppimisjakson alussa ja lopussa. Opettajan tehtäväksi jää vielä miettiä, mitä sisältöjä kustakin tavoitteesta sisällytetään kuhunkin oppimisjaksoon, miten laaja-alaisuus huomioidaan ja mitkä arviointitavat tukevat oppimisprosessia. Mainittakoon, että koulumme perusopetuksen opetussuunnitelmassa on paikallisesti päätetty, että opintojen aikaisen ohjaavan ja kannustavan arvioinnin osuus tulee olla vähintään yhtä suuri kuin oppimisen lopputuloksen osuus arvosanan määräytyessä. 

Opetussuunnitelmalähtöisyydestä ovat muuten kirjoittaneet myös Kaivokselan koulun rehtori Satu Ollila Oppikirja vangitsi opettajan ja erityisasiantuntija Leena Pöntynen Oppikirja edellä opsiin perä eellä puuhun. 

Miten innostus työhön säilyy?

Lukuvuosi 2015-2016 ja kirjallinen opetussuunnitelmatyö alkavat olla takanapäin. Olisi surullista ajatella, että yhdessä eletty, koettu ja kirjoitettu uusi opetussuunnitelma oli nyt tässä. Parhaimmillaan yhdessä koettu on ollut ammatillista yhdessä oppimista ja ihmiseltä ihmiselle kohtaamista.

Minulle esitettiin kehityskeskustelussa tärkeä ja mielenkiintoinen kysymys: Miten säilytän innostuksen opetussuunnitelmatyöhön myös ensi lukuvuonna? Motivaatio oman työn tai yhteisön kehittämiselle voi syntyä niinkin pieneltä tuntuvista seikoista kuin mahdollisuudesta tai kannustavasta palautteesta. Riittävät haasteet ja niistä selviytymiset ruokkivat innostusta. Enpä olisi vielä syksyllä uskonut, että uuden digitaalisen oppimisalustan käyttöönotto ja ammatillinen verkostoituminen sosiaalisessa mediassa olisivat näin vahvasti yhdessä imaisseet mukaansa. Oman oppimisen seuraaminen on vain valtavan mielenkiintoista ja innostavaa.

Kannustavat sanat ovat motivoineet yrittämään ja antamaan itsestä entistä enemmän. Luottavassa ja kannustavassa ilmapiirissä on ollut hyvä työskennellä. Innostavaa on ollut myös se, että joku on kuunnellut, kysellyt ja kommentoinut. Toisen ihmisen aito läsnäolo, kohtaaminen ihmiseltä ihmiselle on korvaamaton.

Matkaan on mahtunut monenlaista oivallusta, kokeilua ja mielipidettä. Kiitos kuluneesta lukuvuodesta! Innolla odotan tulevaa ja uusia haasteita.

Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia oppilaalla toivotaan olevan?

Työyhteisömme opetuskäytänteiden rakentumisen toinen porras on valmis. Listaukseen, johon olemme päätyneet, on käytetty aikaa kaiken kaikkiaan kolme työpalaveria. Mielestäni tämä osoittaa sen, kuinka ison asian äärellä olemme olleet. 

Kysymykseen, mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia oppilaalla toivotaan olevan, tuli pitkä listaus, jonka purkaminen vei myös aikaa. Purkamisessa on käytetty apuna kysymyksiä kuten, mitä kullakin termillä tarkoitetaan käytännössä, miten minä opettajana opetan tätä asiaa. Esimerkiksi mitä globaalitietoisuus tai käden taidot tarkoittavat omassa oppiaineessa?

Paikallisen laaja-alaisen osaamisen painopisteiksi koulumme kunnassa on valittu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Monilukutaito (L4) sekä Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5). Yhteisesti laaditun listauksen lisäksi olemme huomioineet keskusteluissa paikallisen painotuksen pohtimalla ryhmissä kysymyksiä, mitä tietoja ja taitoja valitut laaja-alaisen osaamisen osa-alueet edellyttävät, millä tavalla niiden tavoitteet toteutuvat oppiaineen opetuksessa ja oppimisessa, tavoitteissa, sisällöissä ja arvioinnissa. Keskustelujen lopputuloksena syntyi seuraava listaus:

Keskustelumme ydin kohdassa Taitoa rakentaa itselle merkityksellistä tietoa oli oppilaan oivallus/ajatus oppiaineen linkittymisestä omaan elämään. Henkilökohtaisesti koen tämän kohdan listauksen haastavimpana kohtana. Miten lisään oppilaan omakohtaista merkitystä ruotsin kielen opiskeluun? 

Yhteisesti laaditun listauksen on tarkoitus ohjata koulun opetus- ja kasvatustyötä. Se on myös ripustettu näkyvälle paikalle opettajainhuoneen seinälle.

Tavoitteet ja arviointi eivät lankea kuin manulle illallinen

Olen valinnut tämän blogikirjoituksen tekstiksi jonkin verran provosoivan otsikon. Valinnan perusteluna on odotus siitä, että opetussuunnitelmakoulutukset antaisivat jokaisen oppiaineen osalta valmiit mallit siihen, miten arviointia toteutetaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Ne on kuitenkin jokaisen koulutuksen päätteeksi jätetty avattaviksi ja työstettäviksi paikallisesti. Opettaja toivoisi kuitenkin tässäkin asiassa konkreettisia ohjeistuksia ja esimerkkejä, miten oppiaineen tavoitteet on avattu ja miten arviointia on tarkoitus toteuttaa suhteessa tavoitteisiin. Miten opettaja voi arvioida oppilaan oppimista?

Koulussamme vieraili arviointikouluttajana ylöjärveläinen opetuspäällikkö Tarja Suhonen, joka on ammatiltaan myös äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Tarja Suhonen on tehnyt yhteistyötä opettaja ja rehtori Leena Pöntysen kanssa, joka tällä hetkellä toimii Kuntaliitossa perusopetuksen erityisasiantuntijana. Tarjalta ja Leenalta löytyy mielestäni tähän mennessä paras konkreettinen esimerkki siitä, miten tavoitteet ja niiden arviointi tulisi huomioida opetustyötä suunnitellessa: Tavoitteiden arviointi huomioi koko oppimisprosessin. Tarjan vierailun innoittamana lähdin suunnittelemaan oman oppiaineeni opetusta uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Olen tähän blogikirjoitukseen ottanut esimerkiksi yhden 7. luokan B1-ruotsin tavoitteen. Miten tavoitteen 1 arviointi huomioi koko oppimisprosessin? Ja miten teen sen näkyväksi sekä oppilaalle että huoltajalle?

T1 (paikallinen tavoite: Kielitiedon perusteiden läpikäyminen ja havainnollistaminen, miten samat asiat esitetään niin ruotsin kielessä kuin muissa koulussa opetettavissa kielissä. Tutustutaan ruotsin kieliseen kulttuuriin sekä Suomessa että Ruotsissa. Havainnollistetaan arkipäivän tilanteita, joissa ruotsin kieltä voi käyttää, esimerkiksi kahvilassa asiointi.)

Opetussuunnitelmatekstissä on paljon käsitteistöä, jotka vaativat avaamista. Miten kielitieto pitäisi ymmärtää? Opetushallituksen ylläpitämässä verkkopalvelussa (www.edu.fi) kielitiedolla tarkoitetaan tietoa kielen rakenteista ja niiden luomista merkityksistä, kielen variaatiosta, käytöstä ja siihen liittyvistä normeista sekä kielen suhteesta kulttuuriin, identiteetteihin ja muihin kieliin. Kielitieto on siis laajempi käsite kuin kielioppi, jolla on perinteisesti tarkoitettu vain kielen rakenteen kuvausta.

Olen purkanut seuraavaksi tavoitteen 1 oppilaan näkökulmasta:

- Oppilas hyödyntää kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena.

- Oppilas tekee johtopäätöksiä, miten eri kielissä ilmaistaan samankaltaisia asioita.

- Oppilas havaitsee, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on. 

Jotta oppilaat tietävät, mitä sisältöjä heidän on tarkoitus opiskella, aion vielä purkaa tavoitteet konkreettisempaan muotoon, ts. mitä tavoitteisiin kuuluvia sisältöalueita opiskellaan ja kuinka pitkä on oppimisjakso. Tästä on tarkoitus tehdä lista ja laittaa se riippumaan luokan seinälle. Tavoitteet käydään läpi myös yhdessä oppilaiden kanssa ennen oppimisjakson alkamista sekä käytetään itsearvioinnin tukena oppimisjakson alussa ja päätteeksi.

Oppimisjaksoa suunnitellessa tulisi huomioida myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Millaiset laaja-alaisen osaamiset taidot tukevat tavoitteen 1 sisältöjä (L1 ja L4)? Millaisia taitoja oppimisjaksolla tavoitellaan? Teemana voisi olla ainakin itsetuntemus ja maailmakatsomukset, tulevaisuuden taitoina oppimaan oppiminen, itsereflektio, itselle merkityksellisen tiedon rakentaminen sekä ryhmätyötaidot. Työkaluina TVT ja monipuoliset materiaalit. Myös taidollisista tavoitteista on tarkoitus tehdä listaus luokan seinälle ja käyttää niitä itsearvioinnin tukena.

Kaikista haastavimpana osa-alueena oppimisjakson suunnittelussa pidän arvioinnin avaamista oppilaalle. Mitä konkreettisia tietoja ja taitoja oppilaalla pitäisi olla muilta kuin arvosanan 8 osaamisen osalta. Olen kokeillut seuraavaksi, miten Bloomin taksonomia-taulu toimii tavoitteen 1 arvioinnissa [1]:

5                    Näytä, että tiedät.

6                    Näytä, että ymmärrät.

7                    Näytä, että pystyt käyttämään oppimaasi.

8                    Näytä, että pystyt löytämään olennaiset asiat.

9                    Näytä, että pystyt luomaan ajatuksia tai kokonaisuuksia.

10                  Näytä, että pystyt arvioimaan ideoita, tietoa, menettelyjä ja ratkaisuja. 

Taulu on toistaiseksi hyvin pelkistetyssä muodossa ja vaatisi tarkempaa avaamista ruotsin tavoitteen 1 osalta. Koen, että tavoitteen 1 arvosankriteerien laatiminen helpottaa sekä opettajan arviointityötä että oppilaan oppimisen arviointia. Onko arviointikriteerejä kuitenkaan tarkoitus laatia? Ja tuleeko tästä ainejärjestöiltä lisäohjeistuksia? 

---

[1] Najat Ouakrim-Soivio: Oppimisen ja osaamisen arviointi

Millaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia toivotaan koulusta lähtevällä oppilaalla olevan?

”Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.” Edellä olevat lauseet ovat suora lainaus Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (OPH 2014, 24). Prosessi Opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemalli, jossa mielestäni ollaan juuri kasvatuksellisen ja pedagogisen toimintakulttuurin ytimessä, herättää erinäisiä ajatuksia sen mielekkyydestä ja merkityksestä työyhteisössämme. Itselleni prosessi kolahti heti ensi lukemalla. Päämääränä on kuitenkin lopulta sekä yhtenäisempi ja yhteisöllisempi toimintakulttuuri sekä laaja-alaisuuden huomioiminen, erityisesti siinä tulevaisuuden taitojen edistäminen.

Kun koulumme yhteinen ammatillinen arvoperusta on luotu, pystyimme siirtymään tieto- ja ihmiskäsityksen pohdintaan. Mitkä ovat ne tiedot ja taidot, jotka koulusta lähtevällä oppilaalla toivotaan olevan. Tätä pääkysymystä lähestyimme valmistelevilla kysymyksillä Millaista tieto on? Kuinka se rakentuu? ja Millainen on tiedon merkitys maailmassa? Vastausta pääkysymykseen pystyi lähestymään oman tietokäsityksen ja opetussuunnitelman perusteiden luvun 3.3. (OPH 2014, 17) avulla.

Samalla kertaa pohdittavana oli kysymys Millaisia ominaisuuksia koulusta lähtevällä oppilaalla toivotaan olevan. Jokainen työyhteisömme jäsen sai ennakkoon pohdittavaksi omaa ihmiskäsitystään kysymyksillä Mitä ovat hyvä ja paha ihmisessä? Mitkä ovat ihmisyyden peruselementit? ja Millainen ihminen on? Vastauksista keskusteltiin myös ryhmissä. Ryhmäkeskusteluja pidettiin yleensä hyvinä, vaikka kysymykset koettiin haastavina. Keskustelujen tulokset koottiin lopuksi voimapaperista valmistettuun paperinukkeen. 

Lopullinen yhdessä sovittu listaus tavoiteltavista tiedoista, taidoista ja ominaisuuksista sovitaan seuraavassa palaverissa. Tämäkin listaus on tarkoitus laittaa näkyvälle paikalle. 

Opetuksen arvot kriittisen analyysin jälkeen

Marraskuussa 2015 työyhteisössämme käsiteltiin opetuksen arvoja. Tavoitteeksi asetettiin listaus opetuksen arvoista, joihin koko henkilöstö pystyisi sitoutumaan. Toiseksi työyhteisömme aloitti Opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemallin työstämisen, jossa ensimmäisenä portaana on pohtia arvopohjaa, johon ammatillinen toimintamme koulun arjessa pohjautuu. Mihin olemme oikein ryhtyneet?

Opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemallin keskiössä on koulun toimintakulttuurin kehittäminen sekä oppiminen, esimerkiksi mitkä ovat ne tiedot ja taidot, jotka oppilaalla tulisi olla peruskoulun päättövaiheessa. Miten tähän tavoitteeseen päästään? Vertauksena opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemallista käytin lähtemistä matkalle, jota voisi kuvitella astumisena laivaan. Matkan päämääränä on laaja-alaisuuden huomioiminen. Koulun toimintakulttuuri on meri, joka kantaa laivaa ja vie sitä uusiin maisemiin. Matka lähtöpisteestä päämäärään on tiedossa, mutta matkan varrella voi tulla vastaan yllätyksiä. Selväpiirteinen matka voi muuttua löytöretkeksi. Esteiden voittaminen opettaa. Perille pääsy ja onnistuminen tuntuvat makeammilta, jos matkalla on koettu vastuksia. Onko näin, sen aika näyttää. Usko on kuitenkin vahva. 

Marraskuussa opetuksen arvoiksi nousi yllä olevia termejä. Kriittistä keskustelua käytiin mm. siitä, onko tasa-arvoisuus hyvä termi koulumaailman arvopohjaksi. Mitä tasa-arvoisuudella ymmärretään? Miten se näkyy koulun arjessa? Voiko huumori olla opetuksen arvo? Jos ekologisuus on arvo, toteutuuko se tällä hetkellä koulussamme. Entä tulevaisuudessa? Miten positiivisuus näkyy koulun arjessa? Entäpä se, että oppilas on yksilö.

Kriittisen analyysin jälkeen päädyimme kolmeen yhteisesti hyväksyttyyn arvoon: yhdenvertaisuus, vastuullisuus ja rehellisyys. Lopullinen listaus on ripustettu näkyvälle paikalle.