Onko luokanvalvojan tehtävä jo oma professionsa?

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi keväällä 2023 aineistoa ja tiivistelmiä sitouttavan kouluyhteistyön kehittämistyöstä. Kehittämistyötä on koordinoinut opetus- ja kulttuuriminsteriö, ja sen tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä toimintakulttuuria kouluissa. Yksi tiivistelmistä keskittyy ansiokkaasti tarkastelemaan luokanohjaajan työtä yläkoulussa. Tiivistelmä kuvaa mm. luokanohjaajan laajaa työnkuvaa, yläkoulun luokanohjaajien kokemuksia työstä tukevista rakenteista, kouluun kiinnittymisen tukemisesta sekä poissaoloihin puuttumisesta. Ilmaisun selkeyden vuoksi mainittakoon, että luokanohjaajan tehtävästä käytetään myös käsitettä luokanvalvoja. Tässä kirjoituksessa käytän käsitettä luokanvalvoja, koska sitä käytetään omassa toimintaympäristössäni. 

Suoritin oman yläasteeni 90-luvulla. Silloin luokkaamme valvoi aineenopettaja ajoittain kovinkin vakaumuksellisin sanakääntein. Yläasteella en osallistunut kertaakaan arviointikeskusteluun, mutta tapasin luokanvalvojan kerran viikossa oppitunnilla ja lyhyellä tuokiolla, jossa käsittelimme jotain luokkaan liittyvää asiaa. Siinäpä tehtävä oppilaan silmin tarkasteltuna. Äitini muistaa osallistuneensa vanhempainiltaan, kun olin yläasteella. 

Luokanvalvojana olen toiminut itse 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Sain vastuulleni ensimmäisen valvontaluokan 26-vuotiaana ja tiedän, että jotkut opettajat vastaavat valvontaluokkansa kasvatuksellisista asioista jo nuorempina. Nuorella ja tehtävänsä vasta aloittavalla opettajalla voi olla ainoana työvälineenään elämänkokemus. Kuitenkin luokanvalvojan tehtävässä joutuu ottamaan kantaa isoihinkin kasvatuksellisiin asioihin, joihin oma elämäkokemus ei vielä riitä. Luokanvalvojan työn oppii tekemällä, joskus myös kantapään kautta. Heikkoutta ei ole tunnustaa kokemattomuuttaan eikä osaamattomuuttaan ja aina kannattaa konsultoida muita. Tämä olisi myötätuntoinen ohjeeni tänä päivänä nuorelle opettaja-minälleni. 

Luokanvalvojan työnkuvaan on tullut oppilashuollon painotus

Tarkastellessani ajanjaksoa 2000-luvun alusta 2020-luvulle on luokanvalvojan tehtävä muuttunut monin tavoin. Luokanvalvojan tehtäviin on kuulunut aina opetukseen liittyviä vastuita, mutta 2000-luvulla painotus on siirtynyt yhä vahvemmin oppilashuollollisiin tehtäviin. Luokanvalvojana olen entistä enemmän mukana valvontaluokkani oppilaiden hyvinvoinnin seuraamisessa ja tarvittaessa niihin puuttumisessa. Tähän on koulussamme työvälineenä esimerkiksi poissaoloihin puuttumisen malli ja koulun hyvinvointisuunnitelma, jonka tehtävänä on luoda yhteinen käsitys hyvinvoinnista ja vahvuuksista, mutta näiden lisäksi se ohjaa hyvinvointia lisäävien asiakirjojen tarkasteluun, päivittämiseen ja tuomiseen koko kouluyhteisän toiminnan keskiöön. Myös yksilökohtaiset keskustelut luokanvalvojan ja oppilaan välillä kuuluvat koulussamme luokanvalvojan tehtäviin. Luokanvalvojana vastaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukiasioista organisoimalla yksilökohtaisia opiskeluhuoltoryhmien tapaamisia ja tekemällä kirjaukset opiskelijahuoltolaissa säädettyihin asiakirjoihin. Joissakin tilanteissa toivoisin kuitenkin vielä selkeämpiä rajauksia luokanvalvojan ja yhteisöllisen oppilashuollon jäsenten vastuualueista ja rooleista. 

Kuva: Sanna Wedman
Luokka ryhmäytymässä elokuussa 2017.

Kolmiportainen tuki on lisännyt luokanvalvojan tehtäviä

Vuonna 2011 astui voimaan perusopetuslain muutokset kolmiportaisesta tuesta. Tämä on lisännyt yksilöllisen tuen tarpeen huomioimista perusopetuksessa. Luokanvalvojan odotetaan seuraavan tarkasti oppilaiden edistymistä, tunnistavan mahdolliset oppimisvaikeudet ja osallistuvan yksilöllisten tukitoimien suunnitteluun. Luokanvalvojana vastaan kirjauksista valvontaluokan oppilaiden pedagogisiin asiakirjoihin: yleisen tuen pedagogisiin asiakirjoihin, tehostetun tuen oppimisuunnitelmiin ja erityisen tuen asiakirjoihin. Tämä työ kestää useita tunteja, vaatii ajankäytön suunnittelua mutta erillistä korvausta tähän ei ole osoitettu. Tänä päivänä kolmiportaisen tuen asiakirjoja löytyy jokaiselta luokalta ja joskus vastaan voi tulla luokka, jossa lähes 50% oppilaista on pedagogiseen tukeen liittyviä päätöksiä. 

 Luokanvalvojan osaamiseen kuuluu huomioida monikulttuuriset ja -kieliset taustat

Luokanvalvojalta odotetaan monikulttuurisuuden huomioimista, kun monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Luokanvalvojan on entistä tärkeämpää huomioida erilaiset taustat ja tarpeet oppilaiden joukossa, osallistua palavereihin tarvittaessa tulkkipalvelua käyttäen sekä edistää inklusiivista oppimisympäristöä. Käytännössä tämä tarkoittaa toimenpiteitä, joilla luokanvalvoja voi omalta osalta tukea kaikkien oppilaiden osallistumista luokan yhteisiin asioihin huolimatta heidän yksilöllisistä eroista ja tarpeista. 

Luokanvalvoja joutuu rajaamaan työssään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä

2000-luvun alussa viestintään vanhempien kanssa ja oppilaiden seuraamiseen sekä heidän opetuksensa suunnitteluun käytettiin perinteistä paperista reissuvihkoa. Nyt samaan tarkoitukseen on luokanvalvojalla käytössä Wilma ja työkännykkä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on lisännyt viestinnän monikanavaisuutta. Opettaja on myös helpommin tavoitettavissa kuin aikaisemmin.

Luokanvalvoja tekee työtä vuorovaikutustaidot edellä

Luokanvalvojan tehtävissä on noussut entistä tärkeämmäksi osa-alueeksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, kun koulu pyrkii tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista kehitystä. 

Yhteistyö huoltajien kanssa on ollut tärkeää aina, mutta koko 2000-luvun huoltajien osallistuminen oppilaiden koulunkäyntiin on korostunut entisestään. Luokanvalvojan odotetaan pitävän säännöllisesti yhteyttä huoltajiin, jakavan tietoa oppilaiden edistymisestä ja tarvittaessa suunnittelevan yhteistyössä tukitoimia. Yhteistyön toimivuuden kannalta keskeistä on pystyä luomaan molemminpuolinen luottamuksellinen suhde, jossa oppilaan asia on ensisijainen. Kysyin valvontaluokkani huoltajilta vuonna 2017 edellisen kerran, millainen on hyvä yhteistyö huoltajan ja opettajan välillä. Silloin vastauksissa mainittiin, että hyvä yhteistyö on avointa, luottamuksellista ja nopeaa. Hyvässä yhteistyössä pidetään tilanteen tasalla ja viestitään tarvittaessa, yhteistyö on keskustelevaa, ongelmista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Hyvää yhteistyötä kuvataan myös välittömäksi, asiat ja ajatukset voidaan tuoda ja tuodaan sellaisena kuin ne hähdään ja koetaan. Kynnys yhteistyöhön on matala ja välitön, yhteistyö on reilua, kaikki osapuolet huomioon ottava. Kuunnellaan molempien (tai kaikkien) osapuolten näkemys asioihin. Helppo ottaa yhteyttä. 

Uusi päivitys lakiin lisännee entuudestaan luokanvalvojan tehtäviä

1.8.2023 voimaan astunut perusopetuslain 26 pykälän toinen momentti velvoittaa opetuksen järjestäjiä ennaltaehkäisemään perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti. Poissaolojen seuraamisessa ja niihin puuttumisessa luokanvalvojalla on keskeinen rooli. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Yhteisellä koulutiellä on sitovan kouluyhteistyön hankkeen tuloksena koottu keskeisimmät asiat raamiksi oppilaan läsnäolon vahvistamiseen ja poissaoloihin puuttumiseen. Raamissa on kuvattu yksilön ja yhteisön tasolla se, miten poissaoloja ehkäistään, miten puututaan kohdennettuihin poissaoloihin ja millä vahvoilla toimilla vahvistetaan oppilaan kouluun kiinnittymistä. Julkaisua lukiessa olen useaan kertaan pohtinut, miten paljon työtä lakimuutos lisää jo entuudestaan luokanvalvojan kovin laajaan ja moninaiseen tehtäväkenttään. Missä vaiheessa on aiheellista kysyä, onko luokanvalvojan tehtävä jo oma professionsa.   

Opettaja pyrkii työssään toimimaan ihmisyyttä kunnioittaen, totuudellisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja ottamaan vastuun perustehtävästä ja sen normistosta. Opettajan työ on myös välittämistä. On kuitenkin niin, että luokanvalvojan tehtäväkentän jatkuvasti laajentuessa opettaja kokee ristiriitaa kauniiden tavoitteiden ja arvojen välillä, jos tehtävään ei löydy riittävästi resursseja ja osaamista. Luokanvalvojan tehtävä on opettajan virkaan kuuluva erityistehtävä, josta ei yleensä voi kieltäytyä, jos rehtori niin määrää. Opettajien joukosta löytyy myös niitä, jotka eivät haluaisi ottaa vastuulleen omaa valvontaluokkaa työn kuormittavuuden vuoksi. 

Karvin julkaisussa on opettajilta kerätyn aineiston pohjalta useampia ehdotuksia siihen, miten he kehittäisivät luokanvalvojan roolia ja siihen tarjottavaa tukea. Edelleen opettajien osallisuutta ja sitoutumista luokanvalvojan tehtävään voidaan paikallisesti lisätä etukäteen suunnitellulla johtamisella ja luokanvalvojien ohjaamisella esimerkiksi luokanvalvojatiimeissä. 

Tämän kirjoituksen tavoitteena on ollut tarkastella luokanvalvojan tehtävän muutosta ja sen hallintaan edellyttämää hyvin laajaa ja moninaista osaamista. Olkoon tämä uudenvuoden tekoni. Opettajien ammattijärjestöltä toivon luokanvalvojan tehtävästä maksettavan korvauksen uudelleen tarkastelua. Tällä hetkellä luokanvalvojan tehtävästä maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti 1,4 vuosiviikkotunnin korvaus, kun keskimäärin luokanvalvojilla toimivilla opettajilla menee viikoittain yli kolme tuntia aikaa tähän liittyvien tehtävien hoitamiseen. Maailma muuttuu, opettajan työtehtävät sen mukana. Luokanvalvojan tehdystä työstä maksettava korvaus on arvostuksen osoitus opettajan tekemälle työlle. 

Saksan tunnilla analysoitiin, mikä on Weihnachtsmannin ja Nikolauksen ero

Joulua edeltävään aikaan liittyy kouluissa monia vuoden kiertoon liittyviä perinteitä ja tapahtumia. Joka vuosi toteutettavat perinteet ja tapahtumat tukevat mm. oppilaiden kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen ja tietoisuuteen. Perinteitä ovat mm. Martin ja Lucian päivän yhteisölliset päivänavaukset tai kauneimmat joululaulut. Perinteitä myös muovataan tarvittaessa ajan henkeen sopiviksi. 

Tapahtumien lisäksi oppilaiden kulttuurista osaamista lisätään eri oppiaineiden opetuksessa, tavoitteissa ja sisällöissä. Saksan tunneilla jouluun liittyviä teemoja ovat Martin päivä sekä tutustuminen saksan kielialueen joulun ilmiöihin ja perinteisiin. Samalla tunnistetaan myös omia joulun viettoon liittyviä perinteitä ja tapoja. Suomessa ja Saksassa jouluperinteet vaihtelevat alueellisesti ja perhekohtaisesti mutta Saksassa jouluperinteisiin vaikuttaa myös se, ollaanko alun perin katolisella vai protestanttisella alueella.

Minulle joulu on ennen kaikkea yhteisöllinen juhla. Jouluun valmistaudutaan yhdessä läheisten kanssa ja kokoonnutaan yhteen viettämään vuoden yhtä odotetuimmista juhlista. Valmistautumiseen liittyy monia perinteitä, kuten kodin sisustaminen joulukoristeilla, pikkujoulut, pipareiden ja torttujen leipominen, joulukorttien askartelu, joulumusiikin kuuntelu, adventtikynttilöiden sytyttäminen, kuusen hakeminen omasta metsästä ja joulukalenteri. Joulun viettoon kuuluvat erilaiset perinteiset jouluohjelmat, riisipuuro, kuusen koristelu, käynti hautausmaalla, joulusauna, juhlava ja runsas jouluateria ja lahjojen avaaminen. Lapsena joulun taikaa lisäsivät myös tarinat ikkunan takaa kurkkivista tontuista ja joulupukki. Joissakin perheissä pelataan lautapelejä ja luetaan jouluaattona Uuden testamentin Luukkaan evankeliumia.  

Kielten opetuksessa kulttuurinen osaaminen arvioidaan omana tavoitteena. Osaamisen näyttö voi olla esimerkiksi tehtävä, jossa oppilas tutustuu saksan kielialueen joulun viettoon ja perinteisiin. Tehtävä laaditaan siten, että oppilas pystyy osoittamaan osaamistaan arvosanasta 5 arvosanaan 10, ja tehtävät on johdettu opetussuunnitelman tavoitteen kriteereistä 5, 7, 8 ja 9. Osaamisen näyttöön vaikuttaa tavoitteen sisällä myös työskentely eli, miten vastuullisesti ja sitoutuneesti oppilas pystyy etenemään ja edistymään tehtävissä ja käyttääkö hän aikansa oppitunneilla opiskeluun vai johonkin muuhun. Jokin muu on esimerkiksi tarpeeton juttelu vierustoverin kanssa. 

Osaat antaa esimerkkejä Saksan kielialueen joulusta ja perinteistä

Tehtävänä voi olla saksalaisten jouluruokien nimeäminen, esimerkiksi hanhi, karppi, makkara, perunasalaatti, joulupiparit ja -keksit, der Spekulatius ja Stollen.  

Jouluna Saksassa syödään yleensä hanhea tai karppia joulukinkun sijaan. Joissakin perheissä joulun ja joulun pyhien ruokina ovat makkara, perunasalaatti, fondue tai raclette. Myös joulupiparit ja -keksit ja Stollen ovat saksalaisia jouluruokia. 

Tunnistat Saksan joulun kulttuurisia ilmiöitä ja perinteitä

Oppilaan tehtävänä on tunnistaa, mitä päivää vietetään Saksassa 6.12. ja mitä tapoja päivän viettoon kuuluu, tai mitä Saksassa juhlitaan loppiaisena. 

6.12. Saksassa vietetään Nikolauksen päivää eli Nikolaustag. Päivää ennen Nikolauksen päivää lapset puhdistavat jonkinlaisen kengän tai lautasen ja laittavat sen oven ulkopuolelle toivoen, että kenkä tai lautanen olisi täynnä makeista aamulla. 

Saksassa loppiaisena juhlitaan kolmea kuningasta. Silloin lapset pukeutuvat kolmeksi kuninkaaksi etenkin katolisen kirkon vaikutusalueella. Lapset kulkevat talosta toiseen keräämässä rahaa kirkolliseen keräykseen. 

Osaat antaa esimerkin Saksan kielialueen jouluun tai perinteisiin liittyvästä asiasta, joka poikkeaa Suomesta.

Suomessa 6.12. vietetään itsenäisyyspäivää mutta Saksassa samana päivänä muistetaan Pyhää Nikolausta ja vietetään Nikolauksen päivää.

Suomessa loppiainen päättää joulunvieton. Loppiaiseen ei oikein liity perinteitä Suomessa mutta monessa kodissa joulukuusi riisutaan koristeista ja valmistaudutaan tulevaan arkeen. Loppiainen on Suomessa kirkollinen vapaapäivä. Luterilaisessa kirkossa loppiaisena muistellaan itämaan tietäjiä. Saksassa loppiaisena juhlitaan kolmea kuningasta ja loppiaista pidetään ja juhlitaan kirkollisena juhlana. 

Osaat kuvailla tarkemmin Saksan kielialueen joulun viettoa ja perinteitä

Tehtävänä voisi olla Saksan joulun vieton ja perinteiden kuvailu tarkemmin.

Saksan joulun viettoon kuuluu joulukuusi. Joulukuusi koristellaan hyvin samalla tavalla Saksassa kuin Suomessakin. Joulutähden sijasta latvaan voidaan kiinnittää enkeli. Lahjat tuo joulupukki eli der Weihnachtsmann tai Etelä-Saksassa kristuslapsi eli das Kristkind. Katoliset saksalaiset menevät keskiyön messuun jouluyönä, mutta protestantit menevät joulukirkkoon yleensä jouluaattona niin kuin Suomessakin. Joulupäivänä perheet usein pysyvät kotona, mutta vierailevat sukulaisilla tapaninpäivänä. Myös monessa suomalaisessa perheessä vieraillaan sukulaisten luona joulupyhien aikana. 

Osaat vertailla Saksan kielialueen ja Suomen joulun erityispiirteitä. Osaat kertoa, miten Saksan kielialueen joulun vietto ja perinteet eroavat Suomen vastaavista kulttuuripiirteistä

Oppilas voi vastauksessaan vertailla esimerkiksi Saksan ja Suomen 6.12. päivän viettoa tai joulun jouluruokia ja joulun viettoon kuuluvia perinteitä. 

Suomessa itsenäisyyspäivä on juhla- ja vapaapäivä. Silloin muistellaan sotavuosia, järjestetään paraateja eri puolilla Suomea, sytytetään kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle illalla, katsotaan Tuntematonta sotilasta ja Linnan juhlia televisiosta. Tunnelma on harras. Itsenäisyyspäivä on myös liputuspäivä. 

Saksassa 6.12. vietetään Nikolauksen päivää ja se on katolinen juhla. Silloin muistellaan Pyhää Nikolausta, joka on katolisen kirkon ja lasten suojelupyhimys sekä monelle lapselle saksalainen joulupukki. Nikolauksen päivä on arkipäivä Saksassa.   

Saksassa jouluaattona syödään hanhea, karppia, usein myös makkaraa ja perunasalaattia. Suomessa silloin syödään esimerkiksi kinkkua, lohta ja erilaisia laatikoita. Suomessa jouluun kuuluu myös joulupuuro. Monessa suomalaisessa kodissa jouluun kuuluu joulusauna. Makkara ja perunasalaatti on taas monessa suomalaisessa perheessä perinteinen uudenvuoden ruoka. 

Osaat analysoida ja arvioida Saksan kielialueen kulttuurisia ilmiöitä

Osaamista tehtävässä oppilas voi osoittaa analysoimalla, mikä on Weihnachtsmannin ja Nikolauksen ero. Tehtävässä oppilas soveltaa aikaisemmin hankkimaansa tietoa ja tuottaa siitä oman ajattelun varassa tehtävänannon mukaisen vastauksen. Vastauksessa pitää tulla esille ainakin hahmojen ilmestymisen ajankohta, liittyminen kristillisyyteen, tehtävä ja pukeutuminen.     

Der Weihnachtsmann eli joulupukki tuo kaikille lahjoja jouluaattona ja usein hän tuo lahjat salaa. Weihnachtsmann voi esiintyä monilla eri tavoilla eri alueilla Saksassa. Varsinkin Etelä-Saksassa häntä kutsutaan myös nimellä Christkind, ja hän esiintyy enkelimäisessä asussa. Nikolaus on katolisen kirkon ja lasten suojelupyhimys, ja hän tuo lapsille makeisia ja pieniä lahjoja joulukuun 6. päivänä. Joulupukilla on usein punainen puku, valkoinen parta ja punainen hattu, kun taas Nikolaus pukeutuu piispan asuun, ja hänellä on usein sauva sekä kirja, johon on kirjoitettu lasten kiltteydestä tai laittomuuksista. 

Kuva: www.pixabay.com

Tehtäväkokonaisuus osoittaa, että arvioitava tehtävä perustuu opetussuunnitelman B2-saksan opetuksen tavoitteeseen. Oppimisen tavoitteet, arviointi ja tehtävät käsitellään oppilaiden kanssa aina yhdessä läpi ennen työskentelyn aloittamista. Lisäksi opettaja joutuu myös melko usein perustelemaan oppilaille, miksi opiskeltava asia on tärkeä. Jouluteemasta ei saksan opetuksessa järjestetä erillistä koetta vaan arviointi pohjautuu oppilaiden tehtävässä oppituntien aikana tuottamiin vastauksiin. Tehtävien vastaukset käydään yhdessä läpi tehtävän palautuksen yhteydessä. Samalla tästä saa melko luontevan jatkon yhdistää jouluteema myös yhteen B2-ranskan lukijoiden kanssa. Sekä ranskan että saksan lukijat kertovat toisilleen, mitä he ovat oppineet ja tietävät Ranskan ja Saksan joulusta. Lopuksi harjoittelemme toivottamaan toisillemme hyvää joulua ja uutta vuotta molemmilla kielillä. 

Gute Weihnachten und ein gutes neues Jahr!

Joyeux Noël et bonne annèe! 

Lucian päivän vietto tuo esille koulun arvoja

Merkityksellisyys

Lucian päivän 13.12. vietto on monelle rakas ja tärkeä perinne. Ruotsin kielen opettajalle päivän vietto merkitsee myös positiivisen mielikuvan edistämistä ruotsin kielestä ja kulttuurista omassa yhteisössä. Osa kouluista on kuitenkin syystä ja toisesta luopunut Lucian päivän perinteestä: Koulussa voi olla samassa kuussa paljon muita tapahtumia, resurssit eivät riitä järjestämään tapahtumaa tai perinteestä on päätetty luopua kristillisen sisällön vuoksi. Minulle Lucian päivän vietto liittyy kiinteästi Askolan kouluun. Musiikin opettajan johdolla koko koulu hiljentyy kynttilän äärelle kuulemaan Lucian legendaa, laulua ja päivän sanomaa.

Yhteisöllisyys

Lucian päivän perinteet vaihtelevat eri kouluissa ja alueilla, ja niitä on voitu muuttaa ajan myötä. Askolan koulussa Lucian päivän vietto ylettyy kalenterimerkintöjen mukaan ainakin vuoteen 1998. Perinteenä on ollut, että Lucioina toimivat 9. luokan tytöt. He pukeutuvat valkoisiin kaapuihin, käyttävät kruunuja ja kantavat kynttilöitä kädessään Lucia-kulkueessa. Kulkue saapuu lopulta koko koululle suunnattuun salitilaisuuteen ja yhteisölliseen päivänavaukseen. Päivänavauksen jälkeen Lucia-kulkue on jatkanut matkaansa koulun lähellä sijaitsevaan palvelukeskukseen. Vierailun palvelukeskuksessa on tosin nyttemmin korona lopettanut. 

Kuva: www.pixabay.com

Lucioina nähdään myös alakoulun oppilaita. Koko koululle suunnatuissa salitilaisuuksissa voidaan kuulla rehtorin ja oppilaiden puheita ja eri versioita Lucian tarinasta. Koulun ruokalassa tarjoillaan pipareita ja oppilaat leipovat Lucian päivän pullia lussekatter. Paikallisena perinteenä lauletaan myös Tre pepparkaksgubbar-laulua, ja laulun aikana heilutellaan pahvisia piparkakku-ukkoja. Tre pepparkaksgubbar-laulu on perinne erityisesti Ruotsissa, jossa laulua lauletaan usein Lucian päivän ja joulun välillä. Laulun sanat vaihtelevat hieman versiosta toiseen, mutta yleensä se kuvaa kolmea piparkakku-ukkoa, jotka syntyvät uunista ja sitten syödään. Laulussa on iloista tunnelmaa, kts. Tre pepparkaksgubbar.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena 

Lucian päivän vietto edistää opetussuunnitelman mukaista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista. Kulttuurinen osaaminen näkyy koulussamme mm. Lucian päivän juhlaperinteen tuntemisena, sen ymmärtämisenä ja siihen osallistumisensa. Lucian päivän vietto on vuodenkiertoon liittyvä perinteikäs juhla, joka yhdistää koulun jäseniä ja vahvistaa kouluyhteisön sidoksia. Lucian päivän juhlaan ja salitilaisuuteen liittyvä tapakulttuuri, perinteet ja toimintatavat ovat keskeisesti osa kansallista sivistystämme. 

Minulle Lucian päivän vietto merkitsee yhteisöllistä valon juhlaa keskellä talven pimeyttä ja yhteistä pohjoismaista kulttuuriperinnön ylläpitoa. Päivän vietto on monelle varsin odotettu tapahtuma. Se herättää lämpimän tunteen yhteydestä menneisyyteen ja perinteisiin, kun voi mielessään palata hyvään hetkeen ja tunnelmaan. Päivän vietto kuuluu olennaisena osana ruotsin opiskeluun. 

Turvallisuus ja vastuullisuus

Opetussuunnitelman ohjaamana ja osana koulun hyvinvointityötä korostamme koulussa ja Lucian päivän juhlassa hyvien tapojen ja tilaisuuden luonteen mukaista käyttäytymistä ja toimintaa, tilaisuudessa ja siinä esiintyvien henkilöiden kunnioittamista ja toisten huomioon ottamista. Ennen tilaisuutta oppilaiden kanssa käsitellään huolellisesti, miten tilaisuudessa käyttäydytään ja toimitaan. 

Yhdenvertaisuus

Edelleen Opetushallituksen ja säädösten ohjaamina koulussamme järjestetään vaihtoehtoinen päivänavaus oppilaille, jotka eivät esimerkiksi vakaumuksensa vuoksi osallistu koko koululle suunnattuun salitilaisuuteen. Vaihtoehtoisessa päivänavauksessa käsitellään valoa ja sen merkitystä eri kulttuureissa.