sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Kansainvälisyysteemapäivä tekee näkyväksi työn monia hedelmiä

Kansainvälisyysteemapäivä tuli koulun vuosikelloon kansainvälisyyshankkeen mukana. Hanketta rahoittaa Opetushallitus ja sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Teemapäivää onkin suunniteltu ja valmisteltu pitkin syyslukukautta ensin peruskoulun ja lukion kv-koordinaattoreiden yhteisissä tapaamisissa ja sen jälkeen omassa koulussa esimerkiksi koulun oman kv-tiimin kanssa. Teemapäiviä koulussa on toteutettu iät ja ajat mutta tässä koulussa kv-teemapäivä on ollut ensimmäinen oman työjaksoni aikana. 

Teemapäivä järjestettiin yhteistyössä Askolan lukion kanssa, ja peruskoulun puolelta kohderyhmäksi valittiin 9. luokan oppilaat. Teemapäivän aikana haluttiin lisätä oppilaiden tietoa kansainvälisyydestä ja sen tuomista mahdollisuuksista, kuten opiskelusta. Tällä haluttiin vastata nuorten toiveeseen saada tietoa erilaisista vaihtomahdollisuuksista ja reiteistä kansainvälisiin kokemuksiin. Nuorten toiveita kuultiin Suomi Areenassa heinäkuussa 2021 Opetushallituksen järjestämässä keskustelussa  Kansainvälisyys kuuluu kaikille - vai kuuluuko? Lisäksi päivän kantavaksi kysymykseksi valittiin: Miksi kansainvälisyys on tärkeää? Se poimittiin 9.-luokkalaisille valmistetusta Google Forms-kyselystä, jolla haluttiin osallistaa oppilaat teemapäivän suunnitteluun. 

9.-luokkalaisille suunniteltiin teemapäivää varten erillinen lukujärjestys, johon oli merkitty päivän aikataulu, luokkatilat, tuntien teemat, siirtymät, ruokailu ja välitunnit. Päivän aikana pidettiin erilaisia kansainvälisyyttä esitteleviä pajoja. 

Oppilaat vastasivat työvihon kysymyksiin ja tehtäviin jokaisesta pajasta ja tunnista. 1.-2. tunneilla oppilaat kiersivät pajat 1-4: Lions Club, Erasmus-vaihto, Kahoot ja Maailmalle.net 



Lions Club Porvoon nuorisovaihdosta vastaava Leena Kuismanen kertoi 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille kansainvälisistä vaihtomahdollisuuksista. 

Askolan koulun ohjaaja Elina Saarnio kertoi 9.-luokkalaisille työ- ja Erasmus-vaihdosta Espanjassa. 


Monninkylän Careeriassa vieraillut Peter Vesterbacka kertoi 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille mm., miksi maailmalle kannatta lähteä ja kieliä opiskella.





Uusimaa-lehti julkaisi kirjoituksen Peterin vierailusta Askolassa seuraavalla viikolla.







 
Teresa Nurmioja Maailmanvaihto ry:stä osallistui kansainvälisyysteemapäivään kertomalla vapaahtoistyöstä Nepalissa. Vierailussa Teresa näytti PowerPoint-esityksen Maailmanvaihdon vapaaehtoisohjelmista ja niissä oppimisesta sekä kertoi omasta vapaaehtoistyökokemuksestaan. 

Teemapäivän viimeisellä oppitunnilla 9.-luokkalaiset olivat kiipelissä ulkomailla. Tehtävänä oli ratkoa erilaisia pulmatilanteita, joita ulkomailla voi sattua. Pulmatilanteita ratkottiin ryhmissä, ja samalla harjoiteltiin myös ryhmässä työskentelyn taitoja. 


Vaikka lukuvuosi ja hanke ovat vielä kesken, on kv-teemapäivä tehnyt näkyväksi työn erilaisia hedelmiä. Nivelvaiheen yhteistyö on vahvistunut ja on löydetty yhteisiä toimivia työkaluja kansainvälisyyskasvatuksen tueksi. Näistä esimerkkinä teemapäivän työpajat ja sisällöt, vierailijat lähi- ja etätapaamisissa sekä yhteiset suunnittelupalaverit Teams- ja Google Meet-työkaluilla. Kv-teemapäivällä on vahvistettu oppilaiden osallisuutta, mikä tukee opetussuunnitelman perusteiden ja koulun vuosisuunnitelmaan asetettuja opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita. Teemapäivä on myös esimerkki siitä, miten koulu tekee yhteistyötä erilaisissa verkostoissa: toinen aste, Opetushallitus, media, yhdistykset ja järjestöt. Sosiaalinen media toimii monesti hyvänä verkostoitumisen ja vuoropuhelun alustana jo suunnitteluvaiheessa, sillä muutama pulmatilanne teemapäivään saatiin Twitteristä. Näiden lisäksi hankkeen koordinaattorit ovat verkostoituneet kansallisesti Howspace-verkkoympäristössä.

Opetuksen ja kasvatuksen kentällä hankkeilla on välillä huono maine. Tämä hanke on jo tässä vaiheessa osoittanut, että koulun oma kansainvälisyystyö on mennyt eteenpäin. Jotakin jää varmasti pysyväksi ja joitakin asioita hiotaan tai jätetään pois. Päivän suunnittelu ja toteutus tarjoavat myös oivan tilaisuuden tiimityöskentelyn sekä oman ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tarkasteluun: Mikä sujui hyvin? Mitkä tekijät auttoivat meitä onnistumaan? Mistä innostuin? Mitä osasin hyvin ja mitä haluaisin oppia lisää?

tiistai 16. marraskuuta 2021

Koulutusjohtamisen perusopinnot - Kannattiko ja miksi?

Oma polkuni koulutusjohtamisen perusopintoihin alkaa syksystä 2013. Olin palannut virkavapaalta takaisin töihin ja muistan ajatelleeni tuolloin, että oma työ tarvitsi päivittämistä. Ajan henki oli myös, että koulua ja opetuskäytänteitä pitää kehittää. Innostuin uuden mahdollisuudesta, oman oppimisen seuraaminen innosti ja samalla kannustava palaute rohkaisi jatkamaan. Innostavaa oli myös huomata, miten muutos vei yhteisöä eteenpäin. Kehittämistyön ohella mahdollistui oman toimijuuden, ammatillisen identiteetin ja osaamisen päivittäminen. Niinpä minusta hioutui aktiivinen kehittäjäopettaja. Ja pikkuhiljaa kehittämistyö johdatti minut pohtimaan johtajuutta ja johtamista.

Muutos ja uudistuminen on välttämätöntä koululle, jotta se pystyy toteuttamaan koulun yhtä perustehtävää; tukea lasten ja nuorten kasvua yhteiskunnan jäseneksi. Oma esimerkkini kertoo myös muutoksen vaikutuksesta opettajuuteen, opettajan identiteettiin ja aina persoonaan saakka. Kun opettajuudessa ja opettajan identiteetissä tapahtuu kehittymistä, tarkoittaa se väistämättä myös oman toimintaympäristön uudelleen tarkastelua. Näissä tilanteissa korostuvat vuorovaikutustaidot; sitä tulisi olla riittävästi ja sen olisi hyvä rakentaa luottamusta ja innostavaa yhteistyötä ihmisten välillä. 

Huomasin toistuvasti pohtivani johtamista ja sen merkitystä, mikä tukee innostumista, miksi joku turhauttaa ja mitä kaikkea omassa toimintaympäristössä on meneillään. Pandemiakevään 2020 aikana pohdin myös toimijuutta ja kuka tai ketkä sitä oikein määrittävät. Puuttui vain dialogi ja tieto sanoittaa kaikkia ympärillä olevia ilmiöitä. Niinpä ilmoittauduin ja hain opiskelupaikkaa koulutusjohtamisen perusopintoihin. 

Koulutusjohtamisen perusopinnot ovat lisänneet tietoa ja ymmärrystä opetus- ja kasvatusalan johtamisen ilmiöistä, omasta ja erilaisista toimijuuksista opetustoimen rakenteissa ja johtamisen käytänteissä. Lisäksi ne ovat selkeyttäneet omaa johtajuutta ja lisänneet ammatillista osaamista. Opettajuutta tarkastelen nyt enemmän johtamisosaamisen kautta kuin vaikkapa kaksi vuotta sitten. 

Kuva: Koulutusjohtamisen instituutti

Opintojen viimeisellä lähijaksolla keskityimme rakentamaan tulevaisuutta. Tehtävänä oli visioida, mitä haluamme tulevina kasvatus- ja koulutusalan johtajina vahvistaa, mikä on eri tavalla, mitä on tapahtunut ja millaista oppiminen on. Vuosikurssilta XXV valmistui huikea joukko osaavia opetus- ja kasvatusalan alumneja, jotka visioivat:

"Minä olen arvokas ja minulla on väliä. Se, että minulla on merkitystä, ei koskaan vie pois kenenkään toisen merkitystä."

"Haluamme vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia monipaikkaisilla ja joustavilla ratkaisuilla, jotta vuonna 2030 ihmiset voisivat paremmin."

"Irti esteistä."

"Haluamme vahvistaa yhteisöllisyyttä, jotta vuonna 2030 ymmärrämme digitalisaation mahdollisuudet myös yhteisöllisyyden ja moninaisten oppimispolkujen näkökulmasta. Oppiminen on innostavaa ja eriarvoisuutta poistavaa. Koulutuksen polku vahvistuu koko maailmassa riippumatta yksilön elinympäristöstä." 

"Haluamme vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, jotta vuonna 2030 yhä suuremmalla osalla ihmisistä on mahdollisuus löytää tasapaino arjen eri osa-alueiden välillä." 

"Hyvinvointi on älyä! Uusi hyvinvointivisio, mahdollistaa älyllisen pääoman Suomeen, tätä kautta mahdollistaa hyvinvointivaltion säilymisen, teknologia kehittyy niin että olemme teknologian kehityksen kärjessä ja näin nostamme koulutuksen uudelleen omaan arvoonsa."

"Haluamme vahvistaa yhteiskunnan arvostusta pedagogiikkaan, jotta vuonna 2030 opetusalan ammattilainen saa toteuttaa perustehtäväänsä (opettaminen, pedagoginen johtaminen)."

"Haluamme vahvistaa erilaista oppimista teknologian alati muuttuvissa pyörteissä, jotta vuonna 2030 toimimme globaalissa yhteistyössä syrjäytymistä estäen/tukien/hyväksyen, jotta jokainen oppija voi oppia oman itsenään ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan." 

Mentoriani mukaillen: "Suomessa tarvitaan rehtoreita, joilla on näkemys siitä, miten koulutusjärjestelmää voidaan muuttaa paremmaksi kuin se tällä hetkellä on." 

sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Jaettu johtajuus koulun toimintakulttuurin kehittämisessä

Koulutusjohtamisen perusopinnoissa jaettua johtajuutta tarkasteltiin sateenvarjokäsitteenä. Yleiskäsitteenä sillä voidaan tarkoittaa monenlaisia johtajuuksia. Oleellista jaetun johtajuuden määrittelyssä onkin hyödyntää johtajuuden arvopohjaa ja kysyä, kuka jakaa, mitä jaetaan, jaetaanko valtaa vai vastuuta ja miten se liittyy delegointiin ja mitä delegointi tarkoittaa. Lainsäädännön näkökulmasta oppilaitosjohtajan vastuu on ilmeinen; oppilaitoksen johtaja vastaa kaikesta, mitä oppilaitoksessa tapahtuu (PeoL 37 §LL 57 § ja AKL 118 §). 

Tässä blogitekstissä käsittelen yhtä esimerkkiä, jossa jaettu johtajuus määrittyy mielestäni yhteisölliseksi johtajuudeksi. Yhteisöllinen johtajuus tukeutuu arvoihin, joita ovat tavoiteltava hyvä yhdessä tekeminen, yhdessä toimiminen ja yhdessä päättäminen, tukeminen sekä vastuun kantaminen. Tarkasteltavana esimerkkinä on vahvuuspedagogiikan tuominen mukaan koulun toimintakulttuuriin omassa toimintaympäristössäni. Vahvuuspedagogiikka oli nimetty yhdeksi pedagogisen kehittämisen ja muun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteeksi vuosisuunnitelmaan 2020-2021. Tätä varten perustettiin pieni työryhmä, jossa olivat mukana minun lisäkseni toinen aineenopettaja, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori. Työryhmän vastuulla oli hyödyntää koulun sisäistä osaamista, kirjallisuutta ja koulutusmateriaalia ja tältä pohjalta suunnitella ja toteuttaa prosessina vahvuuspedagogiikan käyttöönotto koulun toimintakulttuuriin. 

Prosessi lähti liikkeelle suunnittelemalla 1/2-veso opettajayhteisölle. Tavoitteena oli koulun yhteisen arvopohjan eli vahvuuksien valitseminen ja toimintaohjeiden tekeminen niistä. Virittelynä aiheeseen otettiin vahvuussanasto haltuun. Tämän jälkeen lähdettiin työstämään meidän koulun arvopohjaa: Mitkä ovat meidän koulun arvot tai mitä vahvuuksia koemme tärkeäksi harjoitella koulussamme? Jokainen osallistuja valitsi vahvuuksista mielestään kolme tärkeintä ja syötti ne sanapilveen. Sanapilvestä eniten ääniä saivat ryhmätyötaidot, itsesäätely sekä rehellisyys ja reiluus. Tämän jälkeen opettajayhteisö laati toimintaohjeita yhdessä valituista vahvuuksista. Tehtävän tavoitteena oli sitouttaa opettajayhteisö toimimaan samaan suuntaan. Samalla ajateltiin, että valmiit toimintaohjeet auttavat palautteen antamisessa oppilaille ja sanoittamaan onnistumisia. 

Prosessi jatkui huhtikuussa 2021 luokanvalvojan tunnilla, jossa tavoitteena oli tutustuttaa oppilaat koulun yhteiseen vahvuussanastoon ja laatia vahvuuksista oppilaiden omat toimintaohjeet. Johdatteluna tähän ohjattiin oppilaita pohtimaan, miten vahvuudet näkyvät oppitunneilla ja koulussa sekä miten vahvuudet toteutuvat erilaisissa oppimistilanteissa. Työskentelyyn osallistuivat kaikki vuosiluokat 7.-9. ja oppilaiden vastaukset kerättiin Padlet-seinälle, josta työryhmä kokosi ne Google Forms-lomakkeelle yhdessä opettajien toimintaohjeiden kanssa. Huoneentauluihin valikoituivat oppilaiden ja opettajien toimintaohjeista kuusi eniten ääntä saanutta toimintaohjetta kustakin vahvuudesta.

Yhteisöllinen johtajuus toteutui tässä esimerkissä yhdessä tekemällä ja yhdessä päättämällä henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Tänä lukuvuonna jokaisen opettajan vastuulla on kuljettaa vahvuuksia mukana opetustyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin ajateltuna jaettu johtajuus toteutuu ilmiönä myös asenteena ja henkenä. Jaettu johtajuus asenteena ja henkenä mahdollistaa osallisuuden koulun ja johtamistyön kehittämiseen. Se voisi konkretisoitua mm. miettimällä yhdessä kouluyhteisölle tavoitetila, miten valittuja vahvuuksia voisi liittää osaksi koulun toimintaa kaikilla tasoilla ja miten valittuja vahvuuksia lähdetään toteuttamaan. Hyvinvoinnin näkökulmasta tämä on perusteltua, sillä johtajuuden jakaminen kannustaa yksilöitä ja ryhmiä ammatilliseen kasvuun ja tuo työtyytyväisyyttä. 

perjantai 14. toukokuuta 2021

Mitä hyötyä on ruotsin kielestä? - 9.-luokkalaiset pohtivat ruotsin taidon merkitystä omassa elämässä

Blogiteksti on päivitetty 19.5.2023.

Toisen kotimaisen kielen (B1) opetuksen tavoitteena (T4) vuosiluokilla 7-9 on kannustaa oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään ja ohjata oppilasta käyttämään ruotsia rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella. Tämä on yksi kolmesta ei-kielellisestä tavoitteesta, joka tuli osaksi arviointia uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan. Käytännössä opetuksen tavoitteeseen päästään harjoittelemalla ja vahvistamalla erilaisia kieltenopiskelutaitoja käyttäen esimerkiksi erilaisia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Ruotsin opettajan mielestä tämä on hyvä täydennys tavoitteisiin ja arviointiin, koska ikuisesti toistuvasta "Miks me opiskellaan ruotsia?"- ja "En tartte ruotsia mihinkään."-keskustelusta päästään pienin askelin pohtimaan ruotsin taidon merkitystä omassa elämässä ja miettimään esimerkein, missä ruotsin kieltä voisi tarvita. Samalla tämä on kuitenkin ollut opettajalle toistuvaa aivojumppaa kääntää ajatukset perinteisestä kielitaidon arvioinnista koskemaan myös kieltenopiskelutaitoja. Lukuvuonna 2020-2021 koin onnistumisen tavoitteeseen pääsemisessa ja oppilaiden osaamisen arvioinnissa erilaisten kokeilujen jälkeen. Lukuvuonna 2021-2022 ja 2022-2023 olen muokannut laatimaani tehtävää käyttäen apuna Opetushallituksen tukimateriaalia. Tässä blogitekstissä esitelty tehtäväkokonaisuus on toteutettu B1-ruotsissa 9.-luokkalaisten kanssa.  

Tehtäväkokonaisuudessa oppilas antaa joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää ruotsin kieltä mainiten esimerkkejä erilaisista paikoista, tilanteista ja ympäristöistä. Oppilaat ovat antaneet esimerkkeinä matkustamisen Ruotsiin, Ruotsissa asioimisen esimerkiksi kahvilassa tai ravintolassa, tien kysymisen ja neuvomisen, työn, hampurilaisen ostamisen Porvoossa, pyöräilyn Ahvenanmaalla, koulun ja kaupan sekä ystävyys- ja kaverisuhteet, kaksikieliset alueet Suomessa, kodin ja sosiaalisen median.

Tehtävänä on myös kertoa, mitä mahdollisuuksia oppilailla on käyttää ruotsin kielen taitoa vapaa-ajalla tai peruskoulun jälkeen. Vastausten perusteella he voivat puhua sukulaisten ja läheisten kanssa ruotsia, käyttää ruotsin kielen taitoa laivalla ja valitessaan erilaisia palveluja ruotsin kielellä netissä. Mahdollisuus käyttää ruotsin kieltä nimetään myös toisen asteen opinnoissa ja töissä, katsellessa ruotsinkielisiä sarjoja ja elokuvia sekä keskustellessa vapaa-ajalla kavereiden kanssa ja kesätöissä tai pelatessa pelejä. 

Kysymykseen Miten voit käyttää ruotsin kielen taitoa vapaa-ajalla? vaadittiin vastaukseksi erilaisten taitojen nimeäminen esimerkein. Ruotsin kielen taitoa oppilaat voivat käyttää kielen ymmärtämiseen sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi TikTokissa voi olla video ruotsiksi. Jos osaa ruotsia, voi ymmärtää videon. Ymmärtämistä tapahtuu myös lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja ja tekstejä tai kuuntelemalla vapaa-ajalla ruotsinkielisiä elokuvia ja sarjoja ilman tekstityksiä. Aika moni vastasi käyttävänsä ruotsin kielen taitoa puhumiseen, esimerkiksi lähisuvun kanssa. Myös kulttuurin tunteminen mainittiin yhtenä käyttökohteena eli kun osaa kieltä, pystyy ymmärtämään myös kulttuurisia piirteitä paremmin. 

Ruotsin kieli auttaa oppilaita tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa muutenkin. Osaamalla ruotsia avautuvat ovet muihin Pohjoismaihin, ja ymmärtää paremmin myös Suomen rikasta ja monipuolista kulttuuria. Ruotsin kielen taito auttaa oppilasta kommunikoimaan muiden kanssa, esimerkiksi ruotsalaisen kanssa, ja saamaan paremman työpaikan. Luultavasti kieltä voi tarvita millä tahansa työpaikalla. 

Lisäksi tehtäväkokonaisuudessa oli kysymyksenä, mitä hyötyä on ruotsin kielestä. Vastaukseen vaadittiin syvempää pohdintaa ruotsin kielen hyödyllisyydestä. Vastaukseen riitti, jos oppilas osasi pohtia ruotsin kielen osaamista jatko-opintojen kannalta. Toisen asteen ja korkeakouluopintoihin kuuluu ruotsin kielen opintoja, ja ruotsin kieltä osaavan on helpompi lähteä vaihtoon tai opiskelemaan kaikkiin Pohjoismaihin. Tai ruotsin kielen taidon edellytys monilla työpaikoilla Suomessa. Ruotsi on myös yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista, ja menestyksekäs kaupankäynti edellyttää ruotsin osaamista. Molempien kotimaisten kielten osaaminen on myös yleissivistystä ja keskeistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ruotsi on hyödyllinen kieli, koska sen avulla voi oppia myös muita pohjoismaisia kieliä, esimerkiksi norjaa. Ruotsin kieli lisää ihmisten kulttuurista ymmärrystä myös muista kuin omasta kulttuurista, avaa opiskelumahdollisuuksia ja työmarkkinat uusilta alueilta ja ruotsin taidolla voi matkustaa pitkälti kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsin kieli yhdistää Pohjoismaita ja elämä avartuu kielen osaamisen kautta. Suomessa ruotsin kielen taito on hyödyllistä, koska Suomi on kaksikielinen maa. Sekä suomea että ruotsia äidinkielenään puhuvalla on oikeus käyttää omaa kieltänsä ja saada palvelua omalla äidinkielellä. Lisäksi ruotsin taito ja kulttuurien tuntemus toimivat pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena.

  • Anna joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää ruotsin kieltä. Mainitse erilaisia paikkoja, tilanteita ja ympäristjä. 
  • Kerro, mitä mahdollisuuksia sinulla on käyttää ruotsin kielen taitoa vapaa-ajalla tai perukoulun jälkeen.
  • Kerro, miten voit käyttää ruotsin kielen taitoa vapaa-ajalla. Anna esimerkkejä.
  • Miten ruotsin kielen taito voi auttaa sinua tulevaisuudessa ja missä luulet tarvitsevasi sitä?
  • Mitä hyötyä on ruotsin kielestä? Kirjoita vastaukseesi myös esimerkkejä. 

lauantai 24. huhtikuuta 2021

Toiminnalliset työtavat monipuolistavat oppimista ja edistävät oppimisen iloa!

Tähän blogitekstiin olen koonnut valmistamiani toiminnallisia harjoituksia, joita oppilaat ovat tehneet oppituntien aikana b1- ja b2-kielissä sekä italian kielen ja kulttuurin lyhytkurssilla. Toisen kotimaisen kielen opettajamateriaaleista löytyy hyvin valmiita toiminnallisia harjoituksia mutta esimerkiksi tällä hetkellä käyttämäni b2-kielen kirjasarja on tässä suhteessa onneton. Yhdessä vaiheessa laminoin ja leikkasin toistuvasti pelikortteja samalla kun toiset kollegat neuloivat sukkia. Taisinpa olla myös melko tuttu näky liimapurkin ja kierrätysmateriaalin käyttäjänä opehuoneessa. 

Toiminnalliset työtavat ovat osa kielten oppimista. Ne monipuolistavat oppimista ja edistävät oppimisen iloa. Joillekin oppilaille toiminnalliset työtavat ovat oivalluksen lähde; oppiminen onnistuu paremmin, kun on kielen oppimisen rinnalla voinut liikkua tai esimerkiksi kirjoittamisen sijaan järjestelläkin kirjaimista sanoja. Perusteet toiminnallisille työtavoille löytyvät myös opetussuunnitelman perusteista. 

Toiminnallisiin harjoituksiin liittyvät useimmiten yhdessä tekeminen ja oppiminen, joten kielen oppimisen rinnalla oppilaat harjoittelevat samalla vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Näiden taitojen yhdessä miettiminen ja painottaminen osana oppimista on näkyvästi tukenut myös kielen oppimista ja työskentelyyn keskittymistä oppitunneilla. 

Kaboom


Tässä harjoitellaan saksan kielen tutustumis- ja tervehdysfraaseja 2-3 hengen ryhmissä. Jokainen ryhmän jäsen ottaa vuorollaan tikun mukista ja sanoo sanan/ilmauksen/lauseen kohdekielellä. Jos osaa kääntää, saa tikun itselleen. Sitten vaihtuu vuoro. Jos saa sanan Kaboom, täytyy laittaa kaikki keräämänsä tikut takaisin mukiin. Eniten tikkuja kerännyt voittaa. Pelissä olen käyttänyt laskurina esimerkiksi Classroom timers. Jäätelötikkuja löysin parhaiten Sinelli-askartelutarvikekaupasta. 



Munakapselit

Tehtävänä on harjoitella saksan kielen oppiaineita joukkueina. Jokaisella joukkueella on oma kassi, jossa on yhteensä 16 munakapselia. Kassista saa hakea vain yhden kapselin kerrallaan. Kun kapselissa olevat kirjaimet on saatu järjesteltyä sanaksi oikein, joukkueesta yksi jäsen voi hakea kassista seuraavan kapselin. Joukkue, joka ensimmäisenä saa valmiiksi kaikki sanat, julistetaan voittajaksi. Munakapseleita kerääntyy nopeasti lapsiperheessä. Niinpä olen kerännyt niitä pikkuhiljaa ja saanut myös muilta.   

Epäsäännöllisten verbien taivutus

Tässä on kierrätetty jogurttipurkkien kansia ja valmistettu tehtävä saksan epäsäännöllisesti taipuvien verbien ja apuverbien harjoitteluun. Tehtävä tehdään pareittain. Kukin nostaa vuorollaan kasasta verbin ja näyttää siinä olevan verbin perusmuodon parille. Jos osaa taivuttaa verbin oikein sekä yksikön että monikon persoonien mukaan, saa kortin ja samalla pisteen itselle. Kannen toisella puolella näkyvät oikeat vastaukset. 


QR-koodirata ja Euroopan kielten päivä

Euroopan kielten päivää juhlittiin syksyllä 2020 koulussamme päivänavauksella ja qr-koodiradalla, jossa oli kysymyksiä Euroopan kielistä ja kulttuureista. Tavoitteena oli ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä mm. edistää kielitietoisuuden kehittymistä. Radalla oli yhteensä 17 qr-koodia ja ne oli sijoitettu ympäri koulurakennusta. Oppilaat etsivät qr-koodit koulun pohjapiirustuksen avulla ja vastasivat qr-koodin kautta avautuvaan kysymykseen erilliselle vastauslomakkeelle. Tässä linkki qr-koodeihin: qr-koodit

Legot 

Tämä tehtävä sopii mainiosti tehtäväksi sekä sisällä että ulkona. Tavoitteena on värisanaston harjoittelu toiminnallisesti. Tätä olen testannut 7.-luokkalaisten kanssa b1-kielessä ja 8.-luokkalaisten kanssa sekä b2-kielessä että italian kielen ja kulttuurin lyhytkurssilla. Toimii! Tehtävä tehdään joukkueina. Joukkueesta yksi kerrallaan tulee legolaatikolle ja poimii kukin haluamansa palikan, sanoo värin opiskeltavalla kohdekielellä ja vie sitten palikan oman joukkueen paikalle. Joukkueesta seuraava saa lähteä, kun edellinen on tuonut legon joukkueen paikalle. Kun peliaika loppuu, joukkueet laskevat omat legonsa - mielellään kohdekielellä. Mikä joukkue kerää eniten legoja? 

Palapeli 

Tässä palapeli toimii apuna sanaston oppimisessa ja lauseiden harjoittelussa. Tehtävänä oli tehdä palapeli ja samalla kirjoittaa kuvassa olevia sanoja saksaksi paperille mahdollisimman paljon. Ohjasin oppilaita kirjoittamaan myös substantiivien suvut paperille mutta työskentelyn lomassa ne unohtuivat. Sanaston kokoamisen jälkeen harjoiteltiin kirjoittamaan sanoista lauseita saksaksi. Apuvälineitä sai käyttää koko tehtävän ajan apuna. Tehtävä tehtiin ilman kisailua mutta ajattelin kokeilla tätäkin, koska pieni kisailu antaa lisäpuhtia tehtävän tekemiseen. 

Tarrapallon heittopeli

Tätä peliä kokeilin ensimmäisen kerran syksyllä 2022. 9. luokan saksan ryhmä pääsi kertaamaan saksan kieltä heittämällä tarrapalloja pistetauluun. Taulu ripustettiin ja palloja heitettiin virallisten mittojen mukaan eli taulun keskikohta lattiasta oli 1,73 cm korkeudella ja heittopaikan etäisyys oli 2,37 cm päässä pistetaulusta. Kerralla sai heittää kolme tarrapalloa. Oppilas sai merkitä pisteitä pistetaulukkoon, jos hän osasi vastata oikein pisteitä vastaaviin tehtäviin. Tehtävät suunnittelin siten, että tehtävän vaativuustaso kasvoi mitä suurempi luku oli kyseessä. Voittajaksi julistettiin henkilö, joka sai ensin 300 pistettä täyteen. Kielen kertaamisen ohessa harjoiteltiin samalla muitakin taitoja: vuorovaikutusta, pelikaverin huomioimista, käyttäytymisen itsesäätelyä, häviämistä ja voittamista. Oppilailta tämä tehtävämuoto sai useamman peukutuksen. Tässä linkit tehtäviin, ohjeisiin ja pistetaulukkoon: 
Ideoita toiminnallisiin työtapoihin olen saanut esimerkiksi kielten opettajien Facebook-ryhmistä. Ideoita on valtavasti! Tässäkin mielessä verkostoituminen kollegoiden kanssa on aarre. 

torstai 25. maaliskuuta 2021

9.-luokkalaiset pohtivat, mitä on Pohjoismaiden työelämä ja työelämässä tarvittavat taidot

Blogitekstiä on päivitetty 2.5.2023.

Opettajana tykkään suunnitella ja kokeilla uutta. Niinpä irrottaudun ajoittain valmiista oppimateriaalista ja valmistan omia kokonaisuuksia opetussuunnitelman pohjalta. Toisaalta näinkin on toimittava, jos toteuttaa opetusta, kuten opetussuunnitelma edellyttää. Kaikki valmis oppimateriaali ei vastaa opetussuunnitelman vaatimuksia. Kielten opetuksessa tämä koskee mielestäni erityisesti ei-kielellisiä tavoitteita, kuten kieliympäristön hahmottamista tai tavoitteiden asettamista ja niiden reflektointia yhteistyössä. Oma havaintoni on, että osalle oppilaista kirjasta irrottautuminen toimii myös virkistävänä motivaattorina työskentelylle ja oppimiselle.  

Tässä blogikirjoituksessa esittelen yhden tehtävän, jonka olen suunnitellut ja toteuttanut 9.-luokkalaisille ensimmäisen kerran etäopetusjakson aikana. Keväällä 2022 ja 2023 tehtävää on tehty monialaisen oppimiskokonaisuuden yhteydessä. Teemana on ollut yrittäjyys ja työelämätaidot. Ruotsin opetuksen tavoitteista tähän saa helposti liitettyä T1 eli pohjoismaisen kieliympäristön hahmottamisen ja Pohjoismaita yhdistävät arvot, ja sisältönä 9. luokalla suuntautumisen toisen asteen opintoihin ja nuorten työelämässä tarvittavaan kielitaitoon ja kulttuuriseen osaamiseen. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen ohjaa opetusta tutustumaan kielen käyttöympäristöihin ja tärkeimpiin näkökohtiin esimerkiksi Pohjoismaiden elämänmuodossa. Suunnittelemani tehtävä keskittyy tarkastelemaan Pohjoismaiden työelämää ja pohjoismaalaisten suhtautumista työhön ja siihen, mikä työssä on tärkeää. Tehtävä ohjaa myös pohtimaan Pohjoismaiden työkulttuuria suhteessa muuhun maailmaan. Tässä tehtävässä esimerkkinä on Japani.

Tehtävä pohjautuu Yle Areenasta löytyvän The Pohjoismaat-sarjan jaksoon 2, jossa japanilainen Eri haastattelee Pohjoismaiden työntekijöitä ja vertaa heidän vastauksia oman kotimaan työkulttuuriin. Haastateltavat henkilöt ovat Tanskasta ja Ruotsista mutta ohjelmassa kerrotaan myös yleisesti Pohjoismaiden työoloista. Jakson löydät tästä linkistä: The Pohjoismaat: Työ    

Tehtävän suunnittelussa olen hyödyntänyt B1-ruotsin valtakunnallisia arviointikriteerejä ja Opetushallituksen tukimateriaalia, ja tehtävän kysymykset olen laatinut osaamisen tasosta 5 osaamistasoon 9. Erinomaiseen osaamiseen olen edellyttänyt, että oppilas osaa vertailla pohjoismaista työtä suhteessa Japaniin. 

Miten Pohjoismaiden työelämä eroaa mielestäsi japanilaisesta työelämästä?

"Japanissa on ihan hullu määrä työtä esim. viikkotasolla verrattuna Pohjoismaihin. Japanilaisessa työssä vaikuttaa olevan paljon enemmän sääntöjä ja kuria. Pohjoismaissa on pidempi ja palkallinen kesäloma. Japanissa kesäloma on viisi päivää. Pohjoismaissa pomot eivät pomota ja työnteko on vapaampaa, kun taas Japanissa pomot ovat hierarkian ylimpänä ja määräävät lähes kaiken."

Koska toteutin tehtävän ensimmäisen kerran etäopetuksen aikana, halusin lisätä tehtäviin vuorovaikutusta mukaan. Yhtenä tehtävä olikin haastatella omaa vanhempaa tai tuttavaa ja selvittää, mitä haastateltava henkilö pitää tärkeänä työssä ja mitä taitoja työelämässä tarvitaan? Tämän kysymyksen olen säilyttänyt tehtävässä. Keväällä 2021 yksi oppilas oli haastatellut isäänsä, joka yhdessä puolisonsa kanssa pyöritti perheyritystä. Isän mukaan työssä oli tärkeää yrittäminen ja oman intohimon toteuttaminen. Näin syntyy uusia aloja, uusia yrityksiä, työllistetään ihmisiä ja keksitään jopa uutta ja tuoretta. Työtä pitää tehdä, jotta saa kokemuksta siitä, mitkä asiat työn tekemisessä ovat itselle mieluisia ja niiden pohjalta miettiä tulevaa ammattia. 

"Työn tulee olla mielekäs ja siinä tulee viihtyä, jotta on motivaatiota tehdä työtä. Tämä mahdollistaa parhaan työn tuloksen. Työntekijän täytyy tehdä, mitä häneltä odotetaan, ja ammattitaito on tärkeää. Myös sosiaaliset taidot ovat usein työelämässä tärkeitä. Töitä ei saa myöskään olla liikaa."

Tehtäväkokonaisuudessa oppilas pohtii myös, mitä hyötyä on ruotsin kielen osaamisesta Suomessa ja Pohjoismaissa, sekä miten oppilas itse voisi hyödyntää ruotsin kieltä ja Pohjoismaiden kulttuurituntemusta työelämässä.

"Ruotsin kielen osaaminen auttaa ymmärtämään ja oppimaan muita pohjoismaisia kieliä, esimerkiksi norjan kieltä. Pohjoismaisten kielten osaaminen laajentaa työmarkkina-aluetta ja auttaa saamaan parempia työtehtäviä ja täten myös parempaa palkkaa. Myös kavereiden saaminen voi helpottua. Ruotsin kielen osaaminen on tärkeää suomalaisille, koska Pohjoismaat ovat kansainvälistyneet. Ruotsin kielen osaaminen helpottaa yhteistyötä muiden pohjoismaalaisten kanssa."

Kuva: pixabay.com

"Ruotsin kielen taito antaa parempia mahdollisuuksia työllistyä, sillä Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsinkielisiä on paljon. On arvostettua osata ruotsia työpaikkaa hakiessa. Se on hyvä lisä cv:ssä esimerkiksi kesätyötä hakiessa. 

Kulttuurituntemusta voi joutua hyödyntämään, jos samaan työhön tulee ihminen toisesta Pohjoismaasta, niin auttaa valtavasti ymmärtämään häntä paremmin, jos on tietoa hänen kulttuuristaan. Sama pätee toki asiakaskohtaamisiin, jota on lähes jokaisessa työssä jossain määrin."

Muita kysymyksiä tehtävässä ovat mm: Mitä ohjelmassa kerrotaan pohjoismaalaisten työstä? Mitä ohjelmassa kerrotaan japanilaisesta työkulttuurista? Mitä kerrotaan tanskalaisten työstä? Mitä mieltä japanilainen Eri on pohjoismaisesta yrityksestä, jossa ei ole johtajia? Miten pohjoismaalaiset ja japanilaiset suhtautuvat työhön? Mitä yhtäläisyyksiä tai eroja löydät Pohjoismaiden työkulttuureista? 

"Pohjoismaalaisille työ on osa identiteettiä, työtä tehdään lujasti mutta vapaa-aikaa arvostetaan. Työssä voi keskustella mm. ongelmista. Japanilaiset tekevät valtavasti paljon enemmän töitä kuin pohjoismaalaiset. Työstä ja sen ongelmista voi olla vaikea puhua työnantajan kanssa, koska kulttuuri ja työelämä ovat niin hierarkkisia. Pohjoismaissa arvostetaan myös yksilöä ja arvioidaan työkykyisyyttä yksilön omista lähtökohdista. Tätä voidaan tukea erilaisilla lausunnoilla ja yhteiskunnan tukijärjestelmillä. Japanissa suhtautuminen on erilaista. Japanissa ajatellaan, että yritys kokonaisuutena on tärkeämpi kuin yksilö."

torstai 18. helmikuuta 2021

Pohjoismaiden musiikista löytyy monia ihanteita

Blogitekstiä on päivitetty 25.3.2024. 

Arvot ovat asioita, joita arvostamme ja jotka ohjaavat yksilön tai yhteisön päivittäisiä valintoja. Ne voivat muodostua monista eri tekijöistä, kuten kulttuurista, perheestä, uskonnosta, henkilökohtaisista kokemuksista ja ympäristöstä. Arvot voidaan luokitella mm. ihanteisiin. Ihanteet edustavat sitä, millaisena maailma halutaan nähdä tai millaisia ominaisuuksia tai tiloja pidetään arvokkaina tai tavoiteltavina. 

Tässä blogitekstissä kerron tehtävästä, jossa 7.-luokkalaiset ovat pohtineet, millaisia ihanteita musiikki välittää kuulijalle ja katsojalle. Samalla tavoitteena on tutustua pohjoismaiseen musiikkiin, kielialueeseen ja löytää mahdollisia yhtäläisyyksiä visuaalisesta materiaalista. Tehtävä on suunniteltu niin, että oppilaan odotetaan työskentelevän vastuullisesti ja aktiivisesti. Olen suunnitellut tehtävän niin, että oppilaalla on mahdollisuus harjoituttaa monilukutaitoa ja vahvistaa kulttuurista osaamista. Oppilaat kuuntelevat musiikit itsenäisesti tai yhdessä toisten kanssa. Opettajan tehtävänä on ohjata ja tukea heidän työskentelyään matkalla. 

7.-luokkalaiset ovat tehneet vastaavanlaisen tehtävän myös kahtena edellisenä lukuvuonna mutta nyt koen, että olen saanut hiottua tehtävän paremmin toimivaksi. Tänä lukuvuonna olen myös itse valinnut kuunneltavat kappaleet, koska aikaisempien vuosien kokemuksella melko monella oppilaalla on ollut haasteita löytää sopivaa musiikkia kaikista Pohjoismaista. Musiikin löytämisessä suurin apu on ollut svenskanu.fi-sivustolla, josta löytyy muutenkin kattavasti musiikkiaiheista materiaalia oppitunneille. Tehtävään kuuluvat kappaleet olen koonnut Classroom-oppimisympäristöön, mikä on auttanut oppilaita hallitummin keskittymään musiikin kuunteluun ja tehtävän tekemiseen. 

Kuva: Mage.space A1
Tehtävä on rakennettu taitotasojen mukaan. Tehtävän osio 1 ohjaa oppilaan Pohjoismaiden ja pohjoismaisten kielten äärelle. Tehtävän osio 2 keskittyy musiikin kuunteluun ja videoiden katsomiseen, jossa tehtävänä on samalla havainnoida musiikkivideoiden visuaalista materiaalia: Mitä videossa on? Mitä tapahtuu? Mikä on tärkeää? ja Kuka on tärkeä? Vastaustensa pohjalta oppilas voi tehtävän osiossa 3 osoittaa osaamistaan arvosanalla 7 tai 8 riippuen siitä, nimeääkö hän yhden pohjoismaisen ihanteen vai osaako hän kuvailla Pohjoismaita yhdistäviä ihanteita. Tehtävän viimeisin osio laajentaa näkökulmaa muuhun maailmaan ja osoittaa osaamista erinomaisella tasolla. Aineistoina tähän oppilas voi halutessaan ja ennen vastaamista kuunnella ja katsella yhden turkin- ja farsinkielisen kappaleen. Nämä kielet ovat valikoituneet tehtävään sattumalta ja olen saanut vinkit musiikkivideoihin eräältä farsinkieliseltä henkilöltä. Tässä esimerkki: Olabilir - Mero Oppilas voi toki halutessaan käyttää aineistona myös muuta musiikkia. 

Edellisinä lukuvuosina oppilaat ovat nimennet vastauksiinsa pohjoismaisiksi arvoiksi  mm. läheiset, itseilmaisun, oman kielen ja luonnon arvostamisen (kts. Pohjoismaita yhdistävät arvot löytyvät multimodaalisilla tekstitaidoilla). Vastauksissa on esiintynyt myös onnellisuus, vapaus, nuoruus ja pukeutumistyyli. Erään oppilaan mukaan tärkeitä ja paljon näkyviä asioita musiikkivideoissa olivat vesi, luonto ja rakkaus. Verrattuna muuhun maailmaan Pohjoismaissa on todella paljon esillä paikallinen luonto ja erilaisuus. Pohjoismaisissa videoissa korostui luonto ja myyttiset olennot. Muussa maailmassa usein uskonnot ja uskomukset vaikuttavat kappaleisiin. Samaa huomaa myös Pohjoismaissa, mutta ei niin vahvasti. Pohjoismaisissa ja muun maailman videoissa näkyy paljon paikallinen kulttuuri ja perinteet. Mielestäni tämä oli erinomaista pohdintaa 7.-luokkalaiselta.