Blogitekstiä on päivitetty 7.2.2023
Kielten oppimisen sekä monikielisen ja kielitaidon merkityksen markkinointi on valinnaisen kielen opettajalle kovin tuttua työtä. Markkinointi on opetuksen kehittämistä, monipuolisten opiskelutapojen hyödyntämistä, päivänavauksia ja yhteisöllisiä aamuhetkiä, jolloin puhe ja musiikki tavoittavat koko kouluyhteisön. Lukuvuoden aikana opettaja voi myös tehdä kielisuihkutusta ja toimia sosiaalisen median vaikuttajana julkaisemalla kielen opetukseen liittyviä päivityksiä koulun sosiaalisen median kanavilla. Erilaiset hankkeet ja opintoretket ulkomaille pyrkivät myös vahvistamaan monikielistä kouluyhteisöä ja vieraiden kielten asemaa. Tunnelma tiivistyy joka lukuvuosi tammi-helmikuussa, jolloin oppilaat tekevät valintoja seuraavaa lukuvuotta varten. Samalla opettajaa jännittää, miten markkinointi vaikuttaa oppilaiden valintoihin ja saadaanko valinnoista muodostettua riittävän suuria opetusryhmiä, jotta niitä voidaan ylipäätään toteuttaa.
 |
| Julkaisu koulun Instagram-tilillä 9/2021 |
Tällaista on ollut valinnaisen kielen opettajan työ koko 2000-luku. Perusopetuksen kieltenopetukseen ja kielivalintoihin vaikuttavat monet tekijät ja syitä sille, miksi esimerkiksi yläkoulun valinnaisia kieliä ei valita, voidaan tarkastella mm. koulutuspoliittisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, ikäluokkien pienenemisestä, sosioekonomisista tekijöistä tai opiskelumotivaatiosta. Opettaja pysyy ilmiöiden mukana hankkimalla ajankohtaisen tiedon ja lukemalla tilannekatsauksia kielivalinnoista niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Itselleni yksi tärkeimmistä julkaisuista on toiminut Opetushallituksen tilannekatsaus Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa vuodelta 2011. Sieltä olen parhaani mukaan imenyt kaikki vinkit, joita voin opettajana käyttää valinnaisten kielten ja kielitaidon merkityksen markkinointiin.
Keskeisimmistä viesteistä 2000-luvun kieltenopetuksen edistämisessä on ollut se, että kielivalintojen toteutuminen ja monipuolistaminen edellyttävät useiden tahojen yhteistyötä. Se, miten yhteistyö sitten konkretisoituu, vaihtelee kunnittain; toisissa tuetaan kielitarjontaa yhteisillä koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, kuten tuntikehyksellä ja hankkeilla; toisissa ei riitä resurssit, joten yksittäinen opettaja voi kokea jäävänsä melko yksin kamppaillessaan kielivalintoihin vaikuttavien tekijöiden ja ilmiöiden parissa. Ja resursseilla viittaan tässä aikaan, henkilöstöön, työaikaan ja talouteen kunnan eri koulutuspoliittisilla tasoilla.
Lannistuminen ja surkuttelu eivät opettajaa auta! Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi opettaja voi pyrkiä vaikuttamaan oppilaiden kielivalintoihin yhteistyössä huoltajien kanssa tiedottamalla koulun kielitarjonnasta, kielitaidon merkityksestä ja valintojen vaikutuksista koulunkäyntiin. Käytäntönämme on ollut esimerkiksi lähettää oppilaille ja huoltajille Wilma-viesti, jossa on kerrottu kielitarjonnasta, mikä merkitys on monipuolisella kielitaidolla ja miksi B2-ranskaa ja saksaa kannattaa opiskella. Lisäksi välituntialueella voi seurata diasarjaa näyttöpäätteeltä Miksi opiskella saksaa? Lukuvuonna 2022-2023 olemme tehneet oman sivuston Kielivalinnat Askolan koulussa valinnaisten kielten markkinointiin yhteistyössä lukion kanssa.
Tänäkin lukuvuonna mietin, miten suuri vaikutus ja merkitys yksittäisen tai kahden opettajan markkinoinnilla on oppilaan lopulliseen kielivalintaan. Toistaiseksi B2-saksan ryhmät ovat toteutuneet joka lukuvuosi. Tätä voinee tarkastella jopa jonkinlaisena työvoittona.