Arviointi on hämmentävä ja paljon puhuttava aihe. Hämmennystä aiheuttaa oppiaineiden arvioitavien tavoitteiden määrä, miten tavoitteet ja arviointi sovitetaan yhteen, ovatko kaikki tavoitteet yhtä arvokkaita, miten opettaja löytää punaisen langan, miten ottaa huomioon oppilaiden omat tavoitteet ja jatkuvan palautteen antaminen, vertaisarviointi, ennättääkö kaikkia vuosiluokkaistettuja tavoitteita toteuttaa lukuvuoden aikana tai miten todentaa ja käytännössä toteuttaa kaikkia tavoitetta. Kun kysytään, kyseenalaistetaan ja ihmetellään, voi myös helposti provosoitua. Oppiminen on parhaimmillaan silloin, kun voi ihmetellä, kysellä ja oppia yhdessä. Ammattilaisena myös arvioinnista.
Kuvittelin jo ymmärtäväni oppimisen arviointia mutta jouduinkin palaamaan peruskysymysten äärelle. Kun oppimisen arviointi sisältää palautteen antamista opinnoissa edistymisestä ja osaamisesta, mietin miten sanoittaa oppilaalle osaamisen tasoa muuten kuin hyvän osaamisen kriteerin pohjalta. Kun osaamisen arviointi on perinteisesti perustunut kielissä kielitaidon eri osa-alueiden testaamiseen, mietin millaisilla oppimiskokonaisuuksilla ja tehtävillä pitäisi todentaa oppilaan osaaminen liittyen esimerkiksi Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin. Mitkä ovat Pohjoismaita yhdistävät arvot?
Oppimisen arvioinnin tulisi olla läpinäkyvää ja ymmärrettävää sekä oppilaalle että huoltajalle. Oppilaat osaavat kysyä perusteluja omalle arvosanalleen. On iso työ saada myös huoltajat ymmärtämään, että arvosana on myös muuta kuin kielitaidon eri osa-alueiden osaamista. Kannustanko oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää vierasta kieltä omassa elämässään ja ohjaanko oppilasta käyttämään vierasta kieltä rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella? Myös tätä tavoitetta pitäisi opettajan pystyä arvioimaan osana arvosanaa.
Apuväline osaamisen tason kuvailuun voisi olla Jyväskylän Kratwohl & Andersonin taksonomiseen ajatteluun perustuva taitotasotaulukko. (Oppiaineiden taitotasotaulukot) B1-ruotsin T1:ssa (ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin) kriteerit kullekin arvosanalle on määritelty seuraavasti:
Kuvittelin jo ymmärtäväni oppimisen arviointia mutta jouduinkin palaamaan peruskysymysten äärelle. Kun oppimisen arviointi sisältää palautteen antamista opinnoissa edistymisestä ja osaamisesta, mietin miten sanoittaa oppilaalle osaamisen tasoa muuten kuin hyvän osaamisen kriteerin pohjalta. Kun osaamisen arviointi on perinteisesti perustunut kielissä kielitaidon eri osa-alueiden testaamiseen, mietin millaisilla oppimiskokonaisuuksilla ja tehtävillä pitäisi todentaa oppilaan osaaminen liittyen esimerkiksi Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin. Mitkä ovat Pohjoismaita yhdistävät arvot?
Oppimisen arvioinnin tulisi olla läpinäkyvää ja ymmärrettävää sekä oppilaalle että huoltajalle. Oppilaat osaavat kysyä perusteluja omalle arvosanalleen. On iso työ saada myös huoltajat ymmärtämään, että arvosana on myös muuta kuin kielitaidon eri osa-alueiden osaamista. Kannustanko oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää vierasta kieltä omassa elämässään ja ohjaanko oppilasta käyttämään vierasta kieltä rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella? Myös tätä tavoitetta pitäisi opettajan pystyä arvioimaan osana arvosanaa.
Apuväline osaamisen tason kuvailuun voisi olla Jyväskylän Kratwohl & Andersonin taksonomiseen ajatteluun perustuva taitotasotaulukko. (Oppiaineiden taitotasotaulukot) B1-ruotsin T1:ssa (ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin) kriteerit kullekin arvosanalle on määritelty seuraavasti:
5 Oppilas tietää, että Suomi kuuluu Pohjoismaihin.
6 Oppilas osaa luetella Pohjoismaat.
7 Oppilas osaa luetella pohjoismaisia kieliä ja nimetä yhden pohjoismaisen arvon.
8 Oppilas osaa kertoa, mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan. Oppilas osaa kuvailla Pohjoismaita yhdistäviä arvoja.
9 Oppilas osaa erottaa pohjoismaiset kielet toisistaan.
10 Oppilas osaa kuvailla pohjoismaisia arvoja suhteessa muuhun maailmaan.
Millaisilla oppimiskokonaisuuksilla ja tehtävillä tavoitteen toteutumista arvioidaan? Millaisilla taitotavoitteilla, metodeilla ja työtavoilla tavoitteeseen pyritään? Miten annan palautetta oppilaalle, ohjaan, korjaan ja sanoitan hänelle oppimista?
Arviointi tulisi nostaa säännöllisesti keskustelun aiheeksi. Jos uusia metodeja ja työkaluja ei saada käyttöön, voidaan helposti urautua ja tehdä niin kuin aina ennenkin.
Arviointi tulisi nostaa säännöllisesti keskustelun aiheeksi. Jos uusia metodeja ja työkaluja ei saada käyttöön, voidaan helposti urautua ja tehdä niin kuin aina ennenkin.