Yhteisesti mietitty ja sovittu arvopohja jäsentää ja auttaa suunnittelemaan toimintaamme. Tämä kuitenkin edellyttää, että arvopohjaa ei pidetä ohimenevänä tuulahduksena, joka jää jonnekin uinumaan, vaan sen pitäisi olla tietoisesti mielessämme, kun lähdemme suunnittelemaan ja luomaan uutta. Tämä voi koskea esimerkiksi formatiivisen arvioinnin rakentamista sellaiseksi, jossa arvoperusta ohjaa suunnitteluamme kohti tavoitteita, joihin pyritään. Tavoitteiden tulisi olla selkeitä ja kestäviä, joissa oppilas ja oppiminen ovat keskiössä.
Tällä mietinnällä olen lähtenyt rakentamaan oman ehdotelmani sille, miten formatiivisen arvioinnin työkalua voidaan suunnitella ja luoda omaan työyhteisöömme. Koulussamme formatiivisen arvioinnin työkaluna tulee olemaan Wilma. Käytännössä työkalu koskee laaja-alaisen osaamisen arviointia. Laaja-alaisen osaamisen arviointi tarkoittaa sitä, että oppilaalle annetaan palautetta, ohjausta ja tukea osana oppiaineen arviointia, jotta hänelle muodostuu käsitys laaja-alaisen osaamisen taidoista ja siitä, miten hänen taitonsa ovat kehittyneet suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. (Najat Ouakrim-Soivio: Oppimisen ja osaamisen arviointi, s.42; POPS 2014, 20) Laaja-alaisella osaamisella tavoitellaan tulevaisuudessa tarvittavien taitojen edistämistä. Olisikin tärkeää työyhteisön yhteisen kielen kannalta, että tulevaisuuden taidoista vallitsee yhteisymmärrys, mitä tulevaisuuden taidoilla tarkoitetaan. (kts. Harto Pönkä: 21. vuosisadan taidot - Mitä ja miksi?)
Koulussamme on käyty arvoperusteista keskustelua opetuksen arvoista (Opetuksen arvot ja Opetuksen arvot kriittisen analyysin jälkeen), tiedoista ja taidoista joita oppilaalla toivotaan olevan peruskoulun päättövaiheessa (Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia oppilaalla toivotaan olevan?) sekä oppimiskäsityksestä (Arvot auttavat ohjaamaan työtämme). Olisi loogista, että tätä yhteisesti mietittyä arvopohjaa hyödynnettäisiin myös formatiivisen arvioinnin suunnittelussa ja luomisessa. Esimerkiksi tähän sopii Askolan koulun opettajien yhteinen listaus tavoiteltavista oppilaan tiedoista ja taidoista:
Lisäksi suunnitteluvaiheessa tulisi varmastikin huomioita kunnan laaja-alaisen osaamisen painoalueet, jotka Askolan kunnassa ovat kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), monilukutaito (L4) sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).
Uusi opetussuunnitelma velvoittaa opettajia oppimisen arviointiin. Koska oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä, tekevät nämä edellä mainitut normitukset oppimisen arvioinnista prosessiluontoisen. Tämä koskee myös laaja-alaisen osaamisen arviointia. Formatiivisen arvioinnin työkalu tulisikin luoda siten, että se auttaisi oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään, mitä heidän on tarkoitus oppia, mitä he ovat jo oppineet, miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. (POPS 2014, 47, 49 ja 51) Ei siis riitä, että formatiivisen arvioinnin työkalussa lukee monilukutaito. Mitä se kertoo oppilaalle? Entäpä huoltajalle? Opettajalle?
Toivottavaa olisi myös, että uskallettaisiin kehittää sellaisia arviointikäytänteitä, jotka ovat opettajan työmäärän kannalta realistisia. Yhteisesti suunniteltun ja valmistetun työkalun rinnalla jokainen opettaja on vapaa täydentämään laaja-alaisen osaamisen arviointia omassa oppiaineessaan niin paljon kuin haluaa.