keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Yhteisellä aamuhetkellä voidaan vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, esimerkkinä Martin päivän päivänavaus

Tekstiä on päivitetty 7.11.2023.

Peruskoulun päivänavauksen pitämisestä säätää perusopetusasetus (kts. Perusopetusasetus). Päivänavauksen sisältö jätetään sen sijaan määrittelemättä ja täten sen sisältö voi vaihdella laidasta laitaan ajankohtaisesta tai vähemmän ajankohtaisesta teemasta musiikin soittamiseen. Askolan koulussa aamu aloitetaan perinteisesti keskusradion kautta yhteisellä päivänavauksella, joskus keräännytään yhteiseen aamuhetkeen koulun liikuntasaliin. Päivänavauksella on mahdollisuus saavuttaa iso kuulijakunta. Yhteisellä aamuhetkellä voidaan myös vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä ja luoda yhteisiä käytänteitä ala- ja yläkoulun kesken.  

Martin päivän (10.11. tai 11.11.) yhteisöllistä päivänavausta vietettiin Askolan koulussa ensimmäistä kertaa syksyllä 2019. Pandemian johdosta Martin päivän koko koulun yhteiseen päivänavauksen viettoon tuli kolmen vuoden tauko. Marraskuussa 2022 kokoonnuimme jälleen yhdessä saliin kuuntelemaan Martin päivän vietosta Saksassa ja Suomessa. Alakoulun 1.- ja 2.-luokkalaiset valmistivat Martin päivän lyhdyt ja kulkivat koulun liikuntasaliin samalla kun yläkoulun musiikkiryhmä lauloi lyhtykulkueen laulua Ich gehe mit meiner Laterne. Kaksi saksan lukijaa lukivat tekstin Martin päivästä. Lähes koko kouluyhteisö oli paikalla ja sai maistiaisia saksan kielestä ja kulttuurista sekä Pohjoismaiden ja Saksan yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Tähän päivänavaukseen liittyy monta liikkuvaa osaa, hiottavaa löytyy aina mutta kokonaisuuteen ja kokemukseen voi olla tyytyväinen. Tämä oli myös tärkeää saksan kielen ja kulttuurin markkinointia koko kouluyhteisölle. 


Martin päivä - Valon juhla 

Ich gehe mit meiner Laterne
Und meine Laterne mit mir
Dort oben leuchten die Sterne
Hier unten leuchten wir
Mein Licht geht aus
Wir geh'n nach Haus'
Rabimmel, rabammel, rabum
Mein Licht geht aus
Wir geh'n nach Haus'
Rabimmel, rabammel, rabum

Äsken kuulemanne laulu on Martin päivän lyhtykulkueen laulu Ich gehe mit meiner Laterne. Lyhtykulkueessa lapset kantavat värikkäitä paperilyhtyjä, joiden sisällä palaa kynttilä. Laulun säkeistö taas kertoo lyhdystä, jota lapset kuljettavat mukanaan matkalla kotiin. Kotimatkalla tähdet loistavat taivaalla samalla kun lyhty valaisee tietä kotiin. 

***
Martin päivää vietetään 10. ja 11. marraskuuta pyhimys Pyhä Martin ja uskonpuhdistaja Martti Lutherin kunniaksi. 

***
Pyhä Martti oli 300-luvulla Unkarissa syntynyt Rooman kansalainen, upseerin poika, luostarin perustaja, erakko ja myöhemmin piispa. Viisitoistavuotiaana hän lähti armeijaan. Perimätiedon mukaan Martti pyrki palvelusaikana tekemään hyviä tekoja: Hän auttoi sairaita ja tarvitsevia, antoi ruokaa nälkäisille ja piti palkastaan itse vain sen, minkä välttämättä tarvitsi elämiseen. Häntä arvostettiin suuresti hänen avuliaisuutensa ja vaatimattomuutensa vuoksi. Siksi Pyhä Martti on hyväntekijöiden esikuva.

***
Tunnetuin legenda hänen elämästään kertoo Pyhä Martin kohdanneen ratsumiehenä ollessaan kaupunginportilla palvelevan köyhän kerjäläisen. Muut ohikulkijat katsoivat muualle, kun hän pyysi heiltä apua hätäänsä. Martti ei voinut kävellä köyhän miehen ohi mitään tekemättä. Koska hänellä ei viittansa ja aseensa lisäksi ollut mitään muuta, hän halkaisi viittansa kahtia, antoi toisen puolikkaan kerjäläisen ylle ja jätti toisen vaatetukseksi itselleen. Saksassa Martin päivänä järjestetään lyhtykulkueita lapsille muistuttamaan Pyhä Martin legendasta. Kulkueessa kannetaan värikkäitä lyhtyjä ja lauletaan Martinpäivän lauluja. Sen jälkeen kokoonnutaan esimerkiksi koulun pihalle juomaan kuumaa glögiä ja nauttimaan Martin päivän herkkuja. Juhla-aterialla syödään hanhea. Tämä johtaa tarinasta, joka kertoo Pyhä Martin olleen niin vaatimaton, että kuultuaan olevansa ehdolla piispan virkaan hän piiloutui hanhien joukkoon talliin.  

***
Suomessa Martin päivä yhdistyy uskonpuhdistaja Martti Lutherin kunnioittamiseen. Martti Luther syntyi 10. marraskuuta ja seuraavana päivänä 11. marraskuuta hänet kastettiin Pyhä Martin mukaan. Tämän vuoksi suomalaisessa kalenterissa Martin nimipäivä on nykyisin 10. marraskuuta. 

***
Martin päivänä korostetaan lähimmäisenrakkautta ja lähimmäisten auttamista. Saksassa ja Pohjoismaissa kyseessä on myös valon juhla keskellä alkavaa talven pimeyttä. Martin päivä on myös valon juhlaa joulua odotellessa. 

Aamunavaustekstin lähteet: 

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Mitä tarkoittaa tiimiorganisaatio omassa koulussa?

Alkutilanne koulussa voi olla seuraavanlainen: Opettajat ja rehtorit yhdessä ja erikseen kokoontuvat ryhmänä jotain tarkoitusta varten jonkin aiheen äärelle. On melko tavallista, että ryhmän jäsenet vaihtuvat yhden lukuvuoden jälkeen ja ryhmä jatkaa toimintaansa siitä, mihin jäätiin viimeksi. Oma rooli ryhmässä voi vaihdella itsetuntemuksen, kokemuksen ja osaamisen mukaan tai oma rooli ryhmässä on jäänyt kokonaan epäselväksi. Voi olla hankala löytää yhteistä näkemystä, koska yhteisesti jaettu päämäärä puuttuu, ja tuntuu, että ei tule ymmärretyksi. Organisaatiomuutoksessa sanan ryhmä paikalle vaihdetaan tiimi, mutta jos muutosta ei avata, jakavatko kaikki yhteisen näkemyksen siitä, mihin tiimiorganisaatio pyrkii. 

Jokainen tiimi on ryhmä, mutta kaikki ryhmät eivät ole tiimejä. Unelmatiimissä on jaettu yhteinen päämäärä, selkeät roolit jokaisella jäsenellä ja se toimii yhteisvastuullisesti yhteisen päämäärän eteen. Unelmatiimissä on erilaisia ihmisiä ja turvallinen ilmapiiri. Se toimii koulun yhteisten tavoitteiden eteen mutta itseohjautuvasti asettaa myös omia tavoitteita toiminnalleen. On lupa ideoida, kokeilla, erehtyä ja oppia uutta. Unelmatiimissä uskalletaan kysyä ja tarvittaessa arvioida asiaa eri näkökulmista. Vastuu arvostavasta ja avoimesta vuorovaikutuksesta on jokaisella tiimin jäsenellä. Jotta ryhmästä tulee yhtenäinen ja tehokas, tarvitaan hyvää johtamista ja tiimiytymisen ohjaamista. 

Tiimejä tarvitaan, jotta koulu pysyy maailman muutoksessa mukana. Kun uudistuneessa opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on nostettu uudistuksen keskeiseksi yleistavoitteeksi, ei pelkästään riitä, että yksittäinen opettaja työskentelee muutokseen eteen. Muutoksen huomioiminen vaatii myös koulun rakenteiden ja toimintakulttuurin kehittämistä. Yhteistoiminnallinen ote haastaa johtajuutta, ja oppivassa yhteisössä tulisi korostaa sekä jaettua että pedagogista johtajuutta (kts. Opettaja ja rehtori, millaista on sinun ja teidän jaettu johtajuus?). 

Tiimejä tarvitaan muutoksen johtamiseen. Ajatus pedagogisesta ja jaetusta johtajuudesta ohjaa jokaista pohtimaan ja kehittämään omaa johtamista ja johtajuutta. Kun johtajuus vahvistuu ja johtamista jaetaan, yhteisön jäsenet eivät ole enää kasvatuksen ja toiminnan objekteja, vaan osallisia subjekteja. Alf Rehn on sanonut "Luovuus ei synny aivoissa vaan useampien aivojen välillä." On olennaista myös pohtia, miten laajasti yhteistoiminnallista työotetta halutaan toteuttaa koulun toimintakulttuurissa. Unelmatilanteessa yhteistoiminnallinen työskentely on niin selkeä toimintamalli, että koulun aikuiset mallintavat sitä lapsille ja nuorille.

Kuva: Sanna Wedman

Vuorovaikutus tiimissä ja vuorovaikutuksen johtaminen
Tehtävänä oli rakentaa tiiminä kirjekuoressa olevista palasista viisi yhtä suurta neliötä. Keskenään ei saanut puhua ja palasia ei saanut ottaa toisen kädestä. 
Tiimijohtaminen-koulutus Tampereella 4.9.2019

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Taruolennot yhteisenä kulttuuriperintönä kielten opetuksessa

Kirjoitusta on päivitetty 14.12.2023

Oma ensimuistoni taruolennoista palautuu pelottavaan hiiteen. Tarinan mukaan Ala-Kitkajärvessä asui vesihiisi, joka kaappasi mukaansa rannalla yksin oleilevat lapset. Tarinalla mummoni halusi estää meitä lapsia joutumasta onnettomuuksiin vaihtelevalla menestyksellä. Myöhemmin on käynyt ilmi, että hiisiä on ollut muuallakin Suomessa ja sanalla hiisi on tarkoitettu erilaisia asioita. Hiisi oli mm. monien selittämättömien asioiden takana. Se kantoi isoja kiviä keskelle metsää (hiidenkivet), teki kallioon syviä kuoppia (hiidenkirnut) ja kasasi kiviä isoiksi röykkiöiksi (hiidenkiukaat). Näistä esimerkkeinä Askolassa sijaitsevat hiidenkirnut ja Hiidenlammen luontopolku Oulangan kansallispuistossa. 

Toinen mielenkiintoinen esimerkki taruolennoista löytyy Islannista, jossa asuu 13 joulupeikkoa. Nämä joulupeikot kuuluvat isoon peikkoperheeseen, jossa asuvat myös ilkeä peikkoäiti Gryla, peikkoisä ja ilkeä joulukissa. Peikkoperhe asuu kaukaisilla vuorilla ja vierailee islantilaisissa kodeissa joulukuussa. Tarinan karmiva puoli on ilkeä kissa, joka napsii suihinsa sääntöjä noudattamattomat lapset. 

Taruolennot ovat kulkeneet mukanani tavalla tai toisella lapsuudesta tähän päivään saakka. Vaikka pelottelun taustalla on ollut usein estää lapsia joutumasta vaaraan, on taruolentoihin liittynyt myös paljon salaperäisyyttä ja kunnioitusta. Esimerkiksi sammakkoa ei saanut koskaan kiusata eikä satuttaa, koska se oli pyhä eläin. Tällä haluttiin opettaa kunnioittamaan elävää olentoa ja luontoa mutta taustalla on ollut myös uskomus sammakon haltijasta. Taruolennoilla on myös nimetty luontoon liittyviä ilmiöitä. Konttainen ei koskaan ollut pelkkä tunturi- ja vaaraketjuun kuuluva kallio vaan sitä kutsuttiin myös jättiläisen pyllyksi. Latvaton kuusipuu oli toiselta nimeltään Tapion pöytä. Tarinat ja nimeämiset ovat poikkeuksetta lisänneet mielikuvitusta ja ohjanneet katsomaan luontoa erilaisista näkökulmista. 

Kertomukset ja esimerkit taruolennoista näyttävät periytyvän sukupolvelta seuraavalle. Kun olen kysynyt oppilailta omakohtaisista kokemuksista taruolennoista, he ovat kertoneet esimerkkejä saunatontuista, hammaskeijusta, tontuista ja joulupukista, kummituksista, kaksipäisestä härästä sekä muotoaan muuttavasta hevosesta. Kertomuksilla on ohjattu hyvää käytökseen ja luomaan tunnelmaa tai estetty joutumasta vaaraan. 

"Isovanhempani ovat kertoneet tarinoita mökillämme saunassa asuvista saunatontuista ja siitä, kuinka saunasta tulee poistua, kun se on vielä lämmin, jotta tontuillekin jää aikaa saunoa."

"Minulle on kerrottu tontuista, jotta olisin kiltisti ja käyttäytyisin hyvin jouluaikana. Jos en käyttäytyisi hyvin, minulle annettaisiin risuja lahjaksi."

"Alakoulussa kuulin huhuja ja tarinoita Hilda-kummituksesta. Hän oli koulun vanha opettaja, joka oli huhun mukaan kaatunut portaissa ja lyönyt päänsä, sitten kuollut. Koulussa oli maalaus kyseisestä Hildasta, ja jotkut sanoivat nähneesä maalauksen silmien liikkuvan. Ajattelen, että se on taru ja Hilda-kummitus keksitty. Hilda oli oikea henkilö, mutta siihen aikaan alakoulurakennusta ei edes ollut. Muidenkin todisteiden perusteella Hildan kohtalo on vain pelkkä tarina."

"Vanhemmat kertoivat pienenä joulupukista ja tontuista. He pitivät tarinaa ja uskomusta yllä pitkään. He kertoivat minulle joulupukista joulun tunnelman ja joulutaian takia. Nykyään jopa vähän masentaa, että miksi en voi olla vieläkin pieni ja uskoa joulupukkiin, koska siihen uskominen toi jouluun aivan erilaisen tunnelman."

Taruolentoja esiintyy kaikissa Pohjoismaissa ja kaikkialla maailmassa. Peikot, menninkäiset ja kummitukset ovat olleet osa kieltä ja kulttuuria yläkoulun ruotsin opetusmateriaalissa. Maantuntemuksen ohella on puhuttu Kastelholmin linnan kummituksesta ja islantilaisten uskosta menninkäisten olemassaoloon. Opettajana olen kuitenkin usein pohtinut, miten taruolennoista saisi pienten infolaatikoiden sijaan eheitä kokonaisuuksia, joissa yhdistyisivät Pohjoismaiden kulttuurituntemus ja tutustuminen pohjoismaisiin kieliin. Ja miten tätä arvokasta kulttuuriperintöä voisi siirtää opetuksessa ja kasvatuksessa seuraavalle sukupolvelle. Oman kulttuuriperinnön tunnistaminen ja tunteminen tukee parhaimmillaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. 

Opetussuunnitelma ohjaa rakentamaan koulun arvoperustaa, toimintakulttuuria ja kulttuurista osaamista moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle ja maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Oppilaille tulisi luoda mahdollisuus kokea ja tulkita kulttuuriperintöä. Näiden pohjalta olenkin toteuttanut vuosiluokalle 8 suunnittelemani tehtäväkokonaisuuden Pohjoismaiden taruolennoista jo useampana lukuvuonna. Oppilaat tutustuvat esimerkein kunkin Pohjoismaan tapoihin ja perinteisiin liittyen taruolentoihin. Tehtäväkokonaisuuden tavoitteena on myös ohjata oppilaita Pohjoismaiden arvojen äärelle.  

Taruolennot ovat olleet aikoinaan osa ihmisten maailmankuvaa ja uskomusjärjestelmää. Esimerkiksi hiidellä on viitattu metsässä asuvan olennon lisäksi myös syrjäiseen paikkaan, jossa lepyteltiin metsän jumalia. Tutustuminen erilaisiin uskonnollisiin ilmiöihin ja uskomusjärjestelmiin ei ole esteenä tehtävän toteutukselle vaan niiden tunteminen on osa opetuksen tavoitteena olevaa yleissivistystä. 

Kuva: www.pixabay.com

"Minulle on kerrottu saunatontuista, hammaskeijusta ja joulupukista. Tarinoita on kerrottu, jotta olisin kiltti. Hammaskeiju antaa rahaa, kun laittaa hampaan tyynyn alle yöksi."

torstai 2. toukokuuta 2019

Kansainvälisyystiimin toiminta Askolan koulussa 2018-2019


Askolan koulun kansainvälisyystiimi on laatinut tänä
lukuvuonna kansainvälisyyssuunnitelman. Kun tiimimme aloitti toiminnan viime lukuvuonna, tavoitteet lukuvuodelle olivat hyvin konkreettisia koulupäivän päälle rakennettuja tavoitteita. Euroopan kielten päivää, kansainvälistä teemapäivää ja kansainvälistä ruokaviikkoa olemme viettäneet myös tänä lukuvuonna, mutta sen lisäksi olemme keskustelleet ja pohtineet sitä, miten kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus saadaan osaksi koko koulun toimintakulttuuria. Kansainvälisyystoiminnan tavoitteena olisi kiinnittää huomiota toista ihmistä arvostavien asenteiden vahvistamiseen jokapäiväisessä elämässä, oppia tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöä, tutustua muihin kulttuureihin eri oppiaineiden kautta, ylläpitää monikulttuurista yhteistyötä, ohjata oppilaita globaalin vastuun ymmärtämiseen ja siihen kasvamiseen, hankkia taitoja toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, kannustaa opetushenkilöstöä osallistumaan kansainvälisyyttä edistävään yhteistyöhön ja hyödyntää teknologiaa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.

Kansainvälisyyssuunnitelma perustuu valtakunnalliseen ja Askolan kunnan opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma ohjaa koulujen kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta arvoperustan, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavan periaatteen ja laaja-alaisen osaamisen taidon pohjalta. Perusopetuksen arvoperustassa suomalainen kulttuuriperintö on muodostunut ja muodostuu eri kulttuurien vuorovaikutuksessa. Täten opetuksen tulisi tukea oppilaiden kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan, kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä. Tulevaisuuden työelämätaitoihin kuuluu myös taito toimia yhteisöissä ja ryhmissä, joissa on keskenään epäsymmetrisiä kielellisiä ja kulttuurisia taitoja. Monikulttuurisuuskasvatus näkyy jo nyt eri oppiaineiden opetuksessa ja tavoitteissa. Esimerkiksi äidinkielen tunneilla puhutaan Suomen eri kieliryhmistä, sukukielistä ja -kansoista ja maailman kielitilanteesta. Kulttuurien moninaisuus tulee luontevasti esille 7.-8. luokkien uskonnossa, kun käsitellään maailmanuskonnot ja kristinuskon eri muotoja. Täten kansainvälisyyssuunnitelman lähtökohtana on myös arjen kansainvälisyys, ts. ihan tavallinen oppituntikin voi tutkailla asioiden kansainvälisiä ja globaaleja puolia. Tiiminvetäjänä koen, että vastuu ylläpitää keskustelua näistä aiheista on tiimimme yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Askolan koulun toimintaympäristö on kotitaustaltaan pääsääntöisesti suomenkielisiä oppilaita. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on vähän. Koulussa on myös oppilaita, joiden kotikielenä on jokin muu kuin suomen kieli. Koulun kansainvälisyystiimi kokoontuu säännöllisesti ja suunnittelee tavoitteet lukuvuodelle. Toimintaa arvioidaan lukuvuosittain. Tiimi järjestää kouluyhteisöön myös kansainvälisyyttä edistäviä vierailuja ja koulutuksia. Suunnitelmaan kuuluu myös miettiä, mitä tarkoittaa oppilaiden osallisuus ja miten oppilaat otetaan tiimiin mukaan. Tämä on myös yksi tavoitteistamme seuraavalle lukuvuodelle.

Kansainvälisyyssuunnitelman yhteistä käsittelyä on pohjustettu seuraavilla kysymyksillä:
- Onko kansainvälisyystoiminnan tavoitteet mielestäsi realistiset toteuttaa koulussamme? Mitä kannattaa ottaa mukaan ja mitä jättää pois?
- Onko sinulla konkreettisia esimerkkejä kansainvälisen toiminnan toteuttamisesta omassa työssäsi? Mitä haluaisit niistä jakaa muille?
- Mitkä ovat omat tavoitteesi ja mahdolliset yhteistyökumppanit kansainväliselle toiminnalle? Miten minä toteutan kansainvälisyyttä omassa opetuksessa ja olemisessa arjessa?
- Miten suunnitelman tavoitteet jaetaan painopisteiksi eri vuosiluokille?
- Mitkä työkalut ja resurssit tukevat kansainvälistä toimintaa koulussamme?
- Mikä olisi sopiva kierto rytmittää mahdollista tekemistä, jotta se ei ole liian kuormittavaa.
Lukuvuoden aikana olen oivaltanut, että suunnitelman ja tavoitteiden allokoiminen koulun toimintakulttuuriin dialogin keinoin on aikaa vievä prosessi.

Tiimimme vuosikellon työstäminen jäi tänä lukuvuonna hiukan keskeneräiseksi. Tämän työstämiseen saamme hyvän mallin Turun kielitietoisuuslähettiläiden Anita Zengerin ja Hanna-Maaria Linja-ahon kokoamasta PowerPoint-esityksestä Kielitietoinen vuosi.

Kuva: www.pixabay.com

lauantai 20. huhtikuuta 2019

Opettaja ja rehtori, millaista on sinun ja teidän jaettu ja pedagoginen johtajuus?


Uuden opetussuunnitelman mukaan toimintakulttuurin ytimessä on oppiva yhteisö, jossa korostuvat pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys. Ajatus pedagogisesta ja jaetusta johtajuudesta ohjaa myös yhteisön jäseniä pohtimaan ja kehittämään omaa johtamista ja johtajuutta. Mitä johtajuus on minulle? Mitä johtajan pitää tehdä? Kenellä on johtajuutta ja kuka sitä määrittää? Mikä määrittää johtajuutta? Millaista on minun ja meidän jaettu johtajuus, millaista sen tulisi ja/tai voisi olla? Miksi se ei ole sellaista kuin sen pitäisi olla? Ja voimmeko tehdä jotain toisin jakaessamme johtajuutta? Kun johtajuus vahvistuu ja johtamista jaetaan, yhteisön jäsenet eivät ole enää kasvatuksen ja toiminnan objekteja, vaan osallisia subjekteja.


Kun koulun arkea ja kehittämistä ohjaavat tänä päivänä erilaiset tiimit, edellyttää tämä myös yhteisön jäseniä pohtimaan omaa toimijuutta ja osaamista tiimin jäsenenä. Tiimityöskentelyyn ei ole välttämättä koskaan saatu koulutusta ja usein lähtöajatus voi olla, että aikuiset ihmiset osaavat toimia ryhmänä ja tiiminä. Tavoitteellinen tiimityöskentely vaatii kuitenkin omanlaista tietoa, tietoisuutta ja osaamista. Tiiminvetäjänä ajaudun esimerkiksi pohtimaan pedagogista ja jaettua johtajuutta, miten saada innostus säilymään haasteista huolimatta, ja miten huolehdin siitä, että koko juna pysyy matkassa mukana. Mutta ennen kaikkea tutkiskelen ja etsin omaa johtajuuttani ja mietin, miten voin tukea tiimin ja jäsenten toimijuutta oman johtajuuteni keinoin.

Opetushallituksen rahoittaman henkilöstökoulutuksen Tiimijohtajuus kasvatus- ja koulutusalalla tavoitteena on lisätä ja syventää osaamista tiimeissä sekä niiden toiminnasta ja johtamisesta. Koulutukseen kuuluu mm. tiimijohtajuuden kehittymis- ja kehittämissuunnitelman laatiminen henkilökohtaisella tasolla, oman tiimin tasolla ja oman koulun tai organisaation tasolla. Koulutuksen ennakkotehtävään on kuulunut myös miettiä jaettua ja pedagogista johtajuutta. Näitä on määritelty myös yhdessä koulutukseen osallistujien kesken.

Jaetun johtajuuden taustalla on ajatus ja yhteinen ymmärrys omasta vastuusta, luottamuksesta omaan ja toisen ammattitaitoon ja osaamiseen sekä johtamisen avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Kaikki tämä vaatisi yhteistä avausta, esimerkiksi mitä johtaminen kullekin merkitsee ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Onko johtaminen ja koulun kehittäminen ylhäältä alaspäin saneltua vai pohditaanko yhdessä, mitä tehdään ja miksi tehdään. Jaettu johtaminen on myös jaettua asiantuntijuutta ja avointa dialogia. Paljon osaamisesta ja ajatuksia voi jäädä piiloon, jos johtaminen on yksisuuntaista puhetta vailla dialogia. Avoin ja arvostava dialogi vaatii luottamusta ja turvallisuuden kokoemusta, esimerkiksi onko lupa kysyä ja ihmetellä, tyrmätäänkö aloite ja onko lupa kokeilla ja epäonnistua. Jokaisella on myös vastuu arvostavasta dialogista. 

Jokainen opettaja voi toimia pedagogisena johtajana. Usein sanapari yhdistyy ihmisten puheissa rehtorin pedagogiseen vastuuseen. Opettajajohtaja voi kuitenkin omalla toiminnallaan mahdollistaa, rajata, osallistaa, tukea ja näyttää suuntaa oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Miten opettajana omalla toiminnallani johdan muutosta kohti tavoiteltavaa päämäärää?  

Kuva: www.pixabay.com

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Monialaiset oppimiskokonaisuudet haastavat opettajien, koulun ja eri yhteisöjen rooleja

9.-luokkalaiset ovat opiskelleet monialaista oppimiskokonaisuutta koulussamme viikoilla 11 ja 12. Teemana on ollut yrittäjyys. Konkreettisimmillaan kokonaisuus on näkynyt oppilaiden yhdessä työskentelynä, oppilaan roolin muuttumisena yhä vastuullisemmaksi tiedon etsijäksi ja rakentajaksi, samalla kun opettaja on mahdollistanut, ohjannut ja tukenut oppilasta oman oppimisen ja taitojen rakentumisessa. Koulun seiniä on avattu ympärille eikä koulu olekaan enää erillinen saareke muusta ympäröivästä maailmasta. Koulussamme on vieraillut viikkojen aikana Porvoon seudun 4H-yhdistys johdattelemassa 9.-luokkalaisia yrittäjyyteen eri toimintapisteissä ja yrittäjyysraati, johon ovat kuuluneet Askolan kunnanjohtaja Jouni Martikainen, Askolan yrittäjien puheenjohtaja Annukka Uusi-Simola, Askolan yrittäjien sihteeri Jaana Utriainen ja Askolan kunnan elinvoimapäällikkö Ari Forsberg. 

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan opetussuunnitelman mukaan rakentaa erilaisten teemojen tai ilmiöiden pohjalta. Yrittäjyys ja työelämätaidot valikoituivat teemaksi, koska työelämää, tulevaisuutta ja työtä opiskellaan 9.-luokalla monessa oppiaineessa, esimerkiksi vieraissa kielissä, oppilaanohjauksessa, äidinkielessä ja yhteiskuntaopissa. Teema on myös ajankohtainen, mm. kielitaidon merkityksen näkökulmasta työelämässä. Moni 9.-luokkalainen pohtii myös ensimmäistä kesätyöpaikkaa. 

Oppilaiden tehtävänä on ollut laatia yritysidea ja yrityssuunnitelma, joka on lähetetty raadille arvioitavaksi etukäteen. Oppilaiden tuotokset ovat olleet mm. esitteitä, julisteita, videoita ja 3D-tulosteita. Osa yrityksen esitteestä on pitänyt kirjoittaa vieraalla kielellä. Työskentely huipentui yrittäjyysmessuihin, jossa vierailivat arvovaltainen raati sekä koulumme oppilaat ja henkilökunta. Myös huoltajat ja media kutsuttiin paikalle (kts. Nuoret ideoivat hienoja yritysideoita-raati vaikuttui, toivottavasti meille tulee nyt paljon uusia yrityksiä Askolaan). Yrittäjyysmessuilla raati valitsi parhaan yritysidean ja 7.- ja 8.-luokkalaiset pääsivät myös äänestämään omasta mielestä parhaan yritysidean. 


Monialaiset oppimiskokonaisuudet haastavat perinteistä käsitystä koulusta. Oppiainerajat ylittyvät ja yhdistyvät ja opettaja joutuu pyristelemään irti vanhasta roolistaan. Sen sijaan, että opiskeltaisiin oppiaineiden sisältöjä osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia, opettaja voi joutuakin epämukavuusalueelleen ja oppimaan uutta. Itsensä voi löytää esimerkiksi auttamassa ja ohjaamassa oppilasta vieraskielisten verkkosivujen lukemiseen ja pohtimaan, voiko julkaistuun tekstiin ja kuvaan luottaa. Oppimistilanne on vuorovaikutteisempi ja työskentelyssä korostuvat oppimaan oppimisen ja työskentelyn taidot. Yhteistyölle täytyy asettaa selkeitä tavoitteita ja tästäkin huolimatta tulee riitoja ja yhdessä työskentely takkuaa. Tämä korostaa entisestään tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä kouluarjessa ja tulevaisuudessa tarvittavana taitona. Yhteiset oppimistilanteet haastavat sekä aikuiset että nuoret pohtimaan erilaisuuden hyväksymistä, osataanko antaa ja vastaanottaa palautetta, iloitaanko toisen onnistumisesta ja kyetäänkö arvostavaan, avoimeen ja rakentavaan vuorovaikutukseen muiden kanssa. 

Monialaisten oppimiskokonaisuuden aikana opettajat ovat arvioineet oppilaiden työskentelyä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista:

L1 Ajattelun taidot 
- Pyrin opiskelemaan sinnikkäästi, pitkäjänteisesti ja itsenäisesti.
- Osaan työskennellä yhdessä toisten kanssa.
- Osaan suunnitella opiskeluani.
- Osaan arvioida oppimistani ja minulle sopivia tapoja oppia.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
- Tiedän, missä olen hyvä.
- Arvostan muiden tekemää työtä.
- Teen työni loppuun ja pysyn aikataulussa.

Työskentelyn tavoitteet
- opiskelun aktiivisuus
- omatoimisuus
- muiden huomioiminen
- ryhmässä työskenteleminen
- tiedon hankkiminen
- työn laatu

Arvioinnin välineinä käytettiin itsearviointia, vertaisarviointia ja oppilaan työsuunnitelmaa. Kiitos onnistuneesta kokonaisuudesta kaikille osallisille ja kiitos kollegoilleni historian ja yhteiskuntaopin lehtori Titi Jahnssonille, ruotsin ja englannin kielen lehtori Sanna Karlssonille, oppilaanohjaaja Jaana Sunnvikille, englannin ja ranskan kielen lehtori Hanna Tiitiselle sekä uskonnon ja historian lehtori Sirpa Tikkaselle. 

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Usein paras tapa johtaa muutosta on oma esimerkki - Meidän ihmisoikeudet!

Lukuvuosi 2018-2019 on tuonut kouluumme uusia haasteita ja mahdollisuuksia, kun yläkoulu ja alakoulu aloittivat samoissa tiloissa 1.8.2018 alkaen. Tänä ja seuraavina lukuvuosina tavoitteena on koulujen toimintakulttuurien yhteinen kehittäminen. Tässä blogitekstissäni haluan jakaa sekä minun että englannin ja ranskan kielen lehtori Hanna Tiitisen samanaikaisopetuksen ja tutkivan oppimisen tuloksena yhden avauksen koulujen yhteisöllisyyden lisäämiseen. Taustalla on myös ajatus oppivasta yhteisöstä. Esimerkkimme ei ole uusi ja tiedän, että monessa koulussa jo näin toimitaan: jaetaan osaamista ja opitaan yhdessä. Pedagogisena työkaluna olemme käyttäneet myös PopUp-koulua, joka auttoi paljon teemapäivän työpajojen suunnittelussa. 

"Oppiminen yhdessä luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle." (OPH 2014, 16)

Meidän ihmisoikeudet! - PopUp-tapahtuma alakoulun 4.-6. luokkalaisille

Tapahtuman taustalla on valinnainen Kielet ja kulttuurit-kurssi 9. luokkalaisille. Kurssi oli jaksotettu tänä lukuvuonna 2. ja 3. jaksoon kaksois- ja kolmoistunneiksi. Kaksoistunneilla tutustuttiin oppilaiden valitsemiin kieliin ja kulttuureihin. Saimme mm. vieraan Pukkilan japanilaisesta majatalosta Yado Oikawasta, ja hän johdatti oppilaat Japanin kieleen ja kulttuuriin erilaisissa toiminnallisissa pisteissä. 


"Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen." (OPH 2014, 27)

Kolmoistunneilla lähdettiin tutkimaan ihmisoikeuksia. Tässä käytimme pedagogisena työkaluna tutkivaa oppimista ja opettajina rajasimme tutkimusta ihmisoikeuksiin, koska vuonna 2018 vietettiin ihmisoikeuksien juhlavuotta. Oman tutkimustyön tuloksista oppilailla oli tehtävänä laatia noin 20 minuutin mittainen toiminnallinen työpaja alakoulun 4.-6. luokan oppilaille. Työpajoja syntyi lopulta seitsemän. Työpajoissa käsiteltiin lasten oikeuksia, lasten asemaa Afrikassa ja Suomessa, ihmisoikeuksien laiminlyöntiä, ihmisoikeuksien tilannetta Irakissa, ihmiskauppaa, kokoontumisoikeutta ja ilmaisunvapautta sekä väkivaltaa. Haasteena oli muokata tutkimuksen sisältö sellaiseksi, että sopii alakoululaiselle. Oli mukava huomata, kuinka antaumuksella ja innolla 9. luokkalaiset valmistivat työpajoja. 



"Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta." (OPH 2014, 27)

Valmistimme Hannan kanssa myös sähköisen palautekyselyn alakoulun oppilaille Google Formsilla. Ihmisoikeudet-teemapäivässä oli kivaa sen monipuolisuus, työskentely ystävien kanssa, oppia uusia asioita, päästä eri pajoihin, saada lisätietoa ihmisoikeuksista, yhdessä tekeminen, 9. luokkalaisten osaaminen, puhuminen ja se, kun ei tarvinnut opiskella aineita. Myös 9. luokkalaiset kokivat onnistumisia ja olivat tyytyväisiä teemapäivän antiin. 

"Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen." (OPH 2014, 27)

Oppivassa yhteisössä pedagogisen johtamisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu. Usein paras tapa johtaa muutosta on oma esimerkki. Omalla esimerkillä voi herättää keskustelua, muita ajattelemaan ja sitä kautta muuttamaan. Jokainen voi johtaa muutosta omista lähtökohdistaan mutta rakenteiden ja kulttuurin muuttamiseen tarvitaan yhdessä tekemistä. 

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen ja osaamiseen - Taide tukee oppilaiden identiteetin rakentamista, itseilmaisua ja tunteiden tunnistamista

Kuva: www.pixabay.com
"Jos kulttuuri olisi talo, kieli olisi etuoven avain,
ja vain sen avulla pääsisi kaikkiin huoneisiin. 
Ilman sitä ihmisestä tulisi harhaileva, koditon ja identiteetitön."


Lainaus on kirjailija Khaled Hosseinin teoksesta Ja vuoret kaikuvat, ja on mielestäni yksi kauneimmista vertauksista kielen ja kulttuurin yhteydestä toisiinsa. Kielitaito mahdollistaa meille pääsyn eri kulttuureihin ja laajentaa maailmamme rajoja. Kielen oppimisen rinnalla kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja voidaan tehdä yhdessä näkyväksi. Opettajana minun tulisi ohjata oppilaiden kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen ja osaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksessa havaintojen tekemistä Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Miten musiikki yhdistää Pohjoismaita? Löytävätkö oppilaat musiikista Pohjoismaiden yhtäläisyyksiä ja sitä kautta Pohjoismaita yhdistäviä arvoja?  

Kulttuuriksi mielletään helposti vain sitä, mikä on näkyvää: pukeutuminen, käyttäytyminen, tavat, ruoka, musiikki ja kieli. Kulttuurin käsite on kuitenkin moniulotteisempi ja se ilmentää myös ympäristöön sopeutumista ja yhdessä elämistä, sosiaalista perintöä ja traditiota, opittuja käytäntöjä, ihanteita, arvoja, elämänohjeita, sääntöjä sekä sosiaalisia rakenteita ja uskontoja (kts. Kulttuuri-identiteetti & kasvatus). Tanskassa sana hygge kuvaa mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta, Ruotsissa kansanviisauden ja elämänohjeen taustalla on, että asioita tehdään lagom. Entäpä mikä sana kuvaa mielestäsi parhaiten Suomen, Norjan ja Islannin elämänohjetta tai viisautta, ja löytyykö näistä Pohjoismaita yhdistäviä piirteitä ja arvoja?

Monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttää kulttuurien tuntemusta, hyviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ilmaista itseä. Kun suomalainen tykkää olla suora, mennä suoraan asiaan, ruotsalainen diskuteeraa mielellään asian puhki. Tästäkin voidaan keskustella ilman arvottamista. Mikä tekee näistä kulttuurin piirteistä arvokkaita? Tarvitaan sanoja, lauseita ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä tahtoa että taitoa ymmärtää toista. Rohkaisenko opettajana oppilaita riittävästi suhtautumaan omaan sekä muiden kulttuureihin rikkautena ja positiivisena voimavarana?

Sanotaan, että eri taidemuodoilla voidaan tukea oppilaan identiteetin rakentamista, itseilmaisua, tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista. Tätä taustaa ajatellen olen suunnitellut oppilailleni tehtäväkokonaisuuden, jossa he tutustuvat Pohjoismaiden artisteihin ja yhtyeisiin. Tehtävä tukee myös itselle merkityksellisen tiedon rakentamista, sillä oppilaat saavat valita artistit/yhtyeet oman valinnan mukaan. Tehtävässä on kuitenkin yksi kriteeri; jokaisesta Pohjoismaasta pitää valita yksi artisti/yhtye, joka edustaa kielialueen kieltä. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että yksi laulu saa olla suomenkielinen, toisen pitää edustaa ruotsin kieltä.


Tehtävässä harjoitellaan myös oman mielipiteen kertomista laulusta ja perustelemaan mielipide: mitä mieltä olet laulusta ja miksi. Tässä on oma esimerkkini:


Jag har valt en låt av Frida Andersson. Låten heter Bara för att jag älskar. Frida har besökt vår skola för ett par år sedan. Låten är lugn och jag tycker om den eftersom Frida sjunger vackert.

Arvioinnin välineinä tehtävässä toimivat itsearviointi ennen tehtäväkokonaisuuden alkamista, sen jälkeen sekä opettajan antama numeroarviointi ja sanallinen palaute.