Opetuksen arvot

Kriittisempää yleisöä kuin opettajakunta saa hakemalla hakea. Opettajalla on kasvatuksellisia ja opetuksellisia periaatteita, joita hän työssään noudattaa. Opettaja on oman oppiaineensa asiantuntija ja yleensä tietää, millaista on hyvä opetus. Ruotsin ja saksan kielen opettaja on astunut uudelle maaperälle lähtiessään suunnittelemaan työpalaveria aiheesta opetuksen arvot. Tavoitteena olisi tehdä listaus koulun arvoista, joihin koko henkilöstö pystyisi sitoutumaan.

 

Opettajat saivat ennakkotehtävänä miettiä kolme tärkeintä opetukseen liittyvää arvoa ja miettiä vastausta kysymykseen, mikä on perusopetuksen tehtävä ja mitkä ovat opetuksen tavoitteet. Pohjustukseksi ennakkotehtävään lisäsin linkit YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista, perusopetuslakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin.

Keskustelua opetuksen arvoista jatkettiin pienissä ryhmissä työpalaverissa. Keskustelussa pyrittiin löytämään yhdistäviä ja erottavia tekijöitä opetusten arvojen välillä. Johdattelevina lisäkysymyksinä keskustelussa oli: Mikä on tärkeintä sinulle opetuksessasi? Opetatko sen mukaisesti? Mikä on se periaate, joka ohjaa opetustasi? Millaiseksi periaate muovaa opetustasi? Tässä on muutama kuva keskustelun tuloksista.

 

Työskentely jatkui tämän jälkeen vielä pienryhmissä, joissa koottiin vastaukset kysymyksiin, mikä on perusopetuksen tehtävät ja mitkä ovat opetuksen tavoitteet. Ryhmät päättivät lopuksi keskenään, mitkä opetuksen arvot kirjataan sähköiseen seinätyökaluun. Ja tässä on siitäkin näkyvä lopputulos.

 

 

Koska opetuksen arvokeskustelulla aloitettiin yhteinen prosessi toimintakulttuurin kehittämiseen ts. opetuskäytänteiden kehittämiseen ja monipuolistamiseen, halusin teettää opettajilla itsearvioinnin. Itsearviointi toteutettiin sähköisesti Socrative-ohjelmalla ja se sisälsi seuraavat kysymykset: Mikä oli oma motivaatiosi opetuksen arvoja työstäessä? Mikä oli helppoa? Mikä oli vaikeaa? Miten arvioisit ryhmässä toimimistasi? Mitä tavoitteita asetat itsellesi prosessin alkuun? Kuten kuvitella saattaa vastauksia oli laidasta laitaan.  

Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen

Kouluilta odotetaan muutosta. Mahtaako Suomessa olla tällä hetkellä koulua, jossa uuden opetussuunnitelman myllerrys ei jollakin tapaa näkyisi. Miten pitää muuttua? Tähän mennessä on tullut selväksi, että koulun muutoksessa pitää huomioida laaja-alaisuus sekä sen opetuksen tasot, arviointia tulee kehittää, muuttaa ja monipuolistaa sekä tarjota oppilaille monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ei kuitenkaan riitä, että tavoitteet ovat yleviä, opettaja haluaa käytännöllisiä työkaluja opetuksensa kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Koulun toiminnan kehittämisellä tulee olla konkreettinen kosketuspinta arkiseen työhön.

Saamani palautteen perusteella olen tehnyt Juho Norrenan opetuskäytänteiden kehittämisen vaihemallista mahdollisimman havainnollistavan ja selkeän tiivistelmän. Vaihemallin tavoitteena on huomioida laaja-alaisuus ja tulevaisuuden taidot, tukea yksittäisen opettajan työtä, tukea koulua yhteisönä, mahdollistaa oppimismahdollisuuksien parantaminen sekä auttaa paikallista opetussuunnitelmatyötä.

1. Opetuksen arvot

-       Mitkä ovat opetuksen arvosi?

-       Miten ne ohjaavat opetustasi?

-       Millaiseksi ne muovaavat opetustasi?

     Tavoite: Listaus koulun arvoista, joihin koko henkilöstö pystyisi sitoutumaan.

2. Tieto- ja ihmiskäsitys

-       Millaista tieto on?

-       Kuinka tieto rakentuu?

-       Millainen on tiedon merkitys maailmassa?

     Tavoite: Listaus siitä, millaisia ominaisuuksia koulusta lähtevällä oppilaalla toivotaan olevan. 

3. Oppimiskäsitys

-       Miten opetussuunnitelma määrittelee oppimiskäsityksen?

-       Onko sillä mahdollisuuksia toteutua omassa koulussa?

Tavoite: Vastata kysymykseen, miten oppilaasta saadaan aktiivinen oppija? 

4. Metodit

-       Perehdytään erilaisiin opetusmenetelmiin.

-       Kuinka toimivat opetusmenetelmät saataisiin parhaiten leviämään työyhteisössä?

-       Tavoite: Vastata kysymykseen, millaisilla metodeilla koulun arvoja, opettajien tieto- ja ihmiskäsitystä sekä opetussuunnitelmassa määriteltyä oppimiskäsitystä voitaisiin edistää.

5. Substanssi

-       Millaisia asiasisältöön liittyviä vahvuusalueita sinulla on ja kuinka niitä voitaisiin laajemmin hyödyntää?

-       Keskustellaan oppiaineiden välisen yhteistyön lisäämisestä. Kuinka sitä saataisiin tuettua ja mitkä ovat sen tiellä olevat esteet?

-       Kuinka oppilaat voivat osallistua yhteiseen suunnitteluun (osallisuus)?

6. Työvälineet

-       Mietitään koulun käytössä olevia työvälineitä ja sitä, palvelevatko ne aiemmin käsiteltyjä mallin porrasaskelmia.

-       Millaisia käytännöllisiä muutoksia olisi syytä tehdä koulun tarvikkeiden ja työvälineiden hankkimiseen, jotta ne tukisivat paremmin koulun arvomaailmaa ja toivottua oppimista?

-       Millainen oppikirjojen asema on koulussa ja mihin suuntaan sitä halutaan viedä?

7. Vuorovaikutus

-       Kuinka oppilaiden ikä vaikuttaa vuorovaikutukseen?

-       Tavoite: Opettajat rakentavat yhdessä erilaisia keinoja vahvistaa vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan toiminnan välillä.

Opettaja/Koulu voi tällä pohjustuksella ikään kuin kattaa oppimismahdollisuuden valmiiksi. Oppilas tekee itse valinnan siitä, tarttuuko hän mahdollisuuteen.

Ja tähän loppuun lainaus, joka sopii mielestäni myös opetussuunnitelmaprosessin keskelle. "Siirtymävaiheessa voi helposti luhistua. Ei ole konsti eikä mikään ratsastaa hyvinvoinnilla, säilyttää jo saavutettu tasapaino. Vaikeinta on kestää muutos, kaikki uusi. Minä asetun odottamaan. Se on minun ainoa mahdollisuuteni. Se on kaikkien ihmisten mahdollisuus. On annettava itselleen aikaa tottua." (Peter Høeg: Lumen taju, s.399-400)

Lähde: Juho Norrena: Innostava koulun muutos - opas laaja-alaiseen osaamiseen

Ei pelkästään MITÄ? vaan myös MITEN?

Opetushallituksen rahoittamat OPS2016-tukikoulutukset paikallisen opetussuunnitelman tueksi ovat olleet ilmapiiriltään inspiroivia. Koulutukset ovat haastaneet katsomaan tulevaan ja antaneet sekä uusia työkaluja että toimintamalleja oman työn ja työyhteisön tueksi. Uudet tuulet ovat siis puhaltaneet. Kysymys kuuluu, MITEN näitä inspiroivia tuulia saisi vietyä omaan työyhteisöön.

Koulussamme otettiin koko kunnan peruskoulun opettajien yhteinen startti opetussuunnitelmatyön tekemiseen. Iltama alkoi laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien alustuksella, jonka jälkeen harjoittelimme monialaisen oppimiskokonaisuuden luomista. Ryhmät vastasivat esimerkiksi kysymyksiin Mitkä oppiaineet osallistuvat tämän oppimiskokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen? tai Millaisia laaja-alaisen osaamisen tavoitteita asetetaan? Keskustelu oli idearikasta.

Iltama päättyi ainekohtaisen opetussuunnitelmatyön aloittamiseen. Aineryhmissä keskustelimme mm. oppisisältöjen jakamisesta eri vuosiluokille, laaja-alaisesta osaamisesta osana oppiainetta sekä jostakin muusta ryhmän mielestä tärkeästä tarkastelusta. Opetussuunnitelman välttämätön velvoittava osuus, kirjoittamisen prosessointi pääsi alkuun. MITEN jatkaa tästä eteenpäin?

Opetussuunnitelman perusteissa kuvattu oppimiskäsitys haastaa pohtimaan myös oppimisympäristöjä ja työtapoja. Oppimisympäristöjen ja työtapojen pitäisi olla pedagogisesti monipuolisia ja joustavia[1]. Olen ymmärtänyt, että tämä haastaa koulun yhteisönä ja kunkin oppiaineen miettimään, MITEN työskennellään ja millaisissa oppimisympäristöissä työskentely tapahtuu, jotta asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Uuden ainekohtaisenkin opetussuunnitelman hahmottamisen kannalta on tärkeä miettiä opetuksen tavoitteita mutta itse näen myös tärkeänä, MITEN näitä tavoitteita toteutetaan.

Perusopetuksen tulisi olla yhtenäinen ja eheä. Yksi opettaja on osa kokonaisuutta. Eheä ja yhtenäinen kokonaisuus on osiensa summa. Millaisiin opetuksen arvoihin koulun toiminta perustuu? Mikä on koulun tieto- ja ihmiskäsitys? MITEN opetussuunnitelman määrittelemää oppimiskäsitystä voidaan toteuttaa omassa koulussa? Millaisilla metodeilla ja työvälineillä koulun yhdessä sovittuja arvoja, opettajien tieto- ja ihmiskäsitystä sekä oppimiskäsitystä voidaan edistää[2]?

Itseäni helpotti huomattavasti, kun oivalsin että opettaja yksin ei voi muuttaa koulua. Muutoksen on tapahduttava yhdessä oppivassa yhteisössä. Kertokaa, jos olen ymmärtänyt asian väärin.

---

[1] Hannele Cantell: Näin rakennat monipuolisia oppimiskokonaisuuksia, sivu 23

[2] Juho Norrena: Innostava koulun muutos – Opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen, sivu 95

Yksi peruna kerrallaan – Peruna nro 1 eli MONILUKUTAITO

Uuden opetussuunnitelman terminologiaa voisi hyvin verrata ämpärilliseen perunoita. Jos on nopeasti kuorittava iso ämpärillinen perunoita, ja jos jo alkajaisiksi tuskailee edessä olevan urakan suuruutta, on edessä pelkkä koettelemus. Yritetään nyt sitten torjua rimakauhua ja keskitytään kuorimaan yksi peruna kerrallaan.

Uuden opetussuunnitelman perusteissa yhtenä laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on monilukutaito. Perinteisten luku- ja kirjoitustaitojen lisäksi monilukutaidolla käsitetään tarpeellisia uudenlaisia luku- ja kirjoitustaitoja uusissa mediaympäristöissä. Koulun tehtävänä olisi tuottaa kirjoitustaitoja, joilla pärjää uudenlaisessa osallisuuden kulttuurissa. Väistämättä tässä kohtaa alkaa miettiä, miten omaa oppiaineen opetusta tulisi ohjata täyttämään annettua monilukutaidon määritelmää. Mitä tarkoitetaan uuden kirjoittamisen taidoilla?

Koulumme äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat osallistuivat elokuun alussa äidinkielen ja kirjallisuuden foorumiin. Luennoitsijana foorumissa oli ollut Outi Kallionpää. Kallionpään mukaan uuden kirjoittamisen taidot voidaan tiivistää erillistaidoiksi, joita ovat tekniset taidot, monisuorittamis- ja tietoisuustaidot, luovuustaidot, multimodaaliset taidot, sosiaaliset taidot sekä julkisuustaidot.

Yksi peruna halkaistiin moneksi. Mitä uutta opetukseen pitäisi tuoda? Tieto- ja viestintätekniikkaa kuten verkkoympäristöjä, kameran kännykkää tms. pitäisi käyttää. Pitäisi osata yhdistää kirjoitusta, ääntä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja esteettistä sommittelua. Sosiaalisuus näkyy esimerkiksi siten, että tekstejä tehdään ja muokataan yhdessä. Opetellaan julkisuustaitoja, korostetaan luovuutta, yhdistetään perinteisiä kirjoittamisen taitoja uusiin ja osataan rikkoa perinteisiä kaavoja.

Hallitusohjelmassa linjataan, että oppimistapoja laajennetaan ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä. Voisiko joku nyt sitten kertoa, mitä nämä digitaaliset oppimisympäristöt ovat esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa. Ovatko oppimisympäristöt sellaisia, joissa toteutuu tulevaisuuden taitojen harjoittelu ja/tai tavoitteet? Lista on kovasti tervetullut.  

Mikä on sähköistettyjen oppituntien päämäärä?

Opetuksessa hyödynnettäviä ohjelmia ja sovelluksia tulee ovista ja ikkunoista. Ylitarjonnan keskellä pitäisi osata nähdä mikä on oman oppiaineen ja opetuksen kannalta oleellista. Mikä on sähköistettyjen oppituntien päämäärä? Tätä kysyy mm. Helsingin Sanomien toimitussihteeri Tuomas Kaseva sunnuntain 13. syyskuuta 2015 Helsingin Sanomien kirjoituksessa. Kaseva kirjoittaa, että koulujen sähköistämisessä ongelmallisinta on se, mihin kaikki opetuksen arjessa tähtää.

Koulun sähköistäminen ei pitäisi itsessään olla koulun arvo. Sähköiset oppimisympäristöt, ohjelmat ja sovellukset tarjoavat kouluille mahdollisuuden monipuolistaa opetuksessa ja oppimisessa käytettäviä työkaluja. Sen minkä ennen teit paperilla ja kynällä, voit vaihtelun vuoksi tarjota tehtäväksi sähköisesti. Mielestäni hyvistä ja toimivista työkaluista ei tarvitse luopua sen vuoksi, että sähköistymistä tuputetaan koulun ulkopuolelta.

Uuden opetussuunnitelman yhtenä tehtävänä ja tavoitteena on tarjota oppilaille laaja-alaista osaamista: ajattelun taitoja, kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua, itsestä huolehtimista ja arjen taitoja, monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologista osaamista, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä sekä osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Sähköiset oppimisympäristöt, ohjelmat ja sovellukset voi mielestäni nähdä yhtenä työkaluna, jotta laaja-alaista osaamista edistävä oppimismahdollisuus voidaan rakentaa oppilaille eri oppiaineissa.

Sähköistetyt oppitunnit antavat mahdollisuuden monipuolistaa arviointia sekä tehdä oppilaan oppimisen prosessia näkyväksi oppilaalle itselle, opettajalle sekä huoltajalle.

Ja tähän lopuksi vielä ne ovista ja ikkunoista tähän mennessä tulleet sähköiset työkalut ja sovellukset:

https://fi.padlet.com/ (seinätyökalu)
http://answergarden.ch/ (seinätyökalu)
https://getkahoot.com/ (pelisivu)
https://prezi.com/ (esitystyökalu)
https://www.canva.com/ (julisteiden, korttien, pelipohjien jne. tekoon)
http://www.cmaptools.com/ (käsitekarttatyökalu)
http://www.saarella.fi/opettaja.html (pelisivu, jolla voi harjoitella yhteistyötaitoja)
http://popplet.com (ajatuskarttatyökalu)
http://teamup.aalto.fi (ryhmätyökalu)
http://www.smartfeet.fi/ (pelisivu)
https://www.mindmeister.com/ (ajatuskarttatyökalu)
https://todaysmeet.com/ (oma ääni kuuluviin)
www.socrative.com (mm. pelisivu)

Sykäys innostavaan muutokseen

Palasin virkavapaalta töihin lukuvuoden 2013-2014 alussa. Uusi opetussuunnitelma oli jo keskusteluissa mukana ja viesti oli selvä: Koulun on muututtava. Mutta miten? Miten koulun pitää muuttua? Miten minun pitää muuttaa omaa opetustani?

Minulla oli mahdollisuus liittyä koulumme ops-työryhmään mukaan lukuvuoden 2014-2015 syyslukukaudella. Motiivini oli päästä jollakin tavalla tulevaan muutokseen mukaan. Samana lukuvuonna koulussamme toteutettiin NOPS2016 eli narratiivinen lähestysmitapa uuteen opetussuunnitelmaan. NOPS:n aikana toteutetut tehtävät sekä koulutuksessa että koulussamme antoivat hiukan vihjeitä uuden opetussuunnitelman tavoittelemista muutoksista. Yhdessä tehdään.

Tärkein ja henkilökohtaisin innoittajani tulevan opetussuunnitelman työstämiseen on ollut kuitenkin Juho Norrenan kirja Innostava koulun muutos. Kirja on opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen. Kirja antaa konkreettisia työkaluja laaja-alaisen opetuksen mahdollistamiseen koulussa. Kirja tarjoaa myös innostavia malleja opetuskäytänteiden kehittämiseen ja monipuolistamiseen yksittäisen opettajan työssä tai osana koko koulun toimintakulttuurin kehittämistä ja paikallisen opetussuunnitelman laadintaa.

Olen ymmärtänyt ja oivaltanut, että muutos kouluissa tarkoittaa juuri toimintakulttuurin ja opetuskäytänteiden kehittämistä. Yksittäinen opettaja ei voi yksin viedä muutosta eteenpäin. Olen jakanut lukemiani oivalluksia Norrenan kirjasta koulumme ops-työryhmälle. Haaste opetuskäytänteiden kehittämisestä ja monipuolistamisesta koulussamme on otettu vastaan. Tuleva matka on mielenkiintoinen. Toivottavasti matkaan mahtuu pedagogisia oivalluksia.