Palasin virkavapaalta töihin lukuvuoden 2013-2014 alussa. Uusi opetussuunnitelma oli jo keskusteluissa mukana ja viesti oli selvä: Koulun on muututtava. Mutta miten? Miten koulun pitää muuttua? Miten minun pitää muuttaa omaa opetustani?
Minulla oli mahdollisuus liittyä koulumme ops-työryhmään mukaan lukuvuoden 2014-2015 syyslukukaudella. Motiivini oli päästä jollakin tavalla tulevaan muutokseen mukaan. Samana lukuvuonna koulussamme toteutettiin NOPS2016 eli narratiivinen lähestysmitapa uuteen opetussuunnitelmaan. NOPS:n aikana toteutetut tehtävät sekä koulutuksessa että koulussamme antoivat hiukan vihjeitä uuden opetussuunnitelman tavoittelemista muutoksista. Yhdessä tehdään.
Tärkein ja henkilökohtaisin innoittajani tulevan opetussuunnitelman työstämiseen on ollut kuitenkin Juho Norrenan kirja Innostava koulun muutos. Kirja on opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen. Kirja antaa konkreettisia työkaluja laaja-alaisen opetuksen mahdollistamiseen koulussa. Kirja tarjoaa myös innostavia malleja opetuskäytänteiden kehittämiseen ja monipuolistamiseen yksittäisen opettajan työssä tai osana koko koulun toimintakulttuurin kehittämistä ja paikallisen opetussuunnitelman laadintaa.
Olen ymmärtänyt ja oivaltanut, että muutos kouluissa tarkoittaa juuri toimintakulttuurin ja opetuskäytänteiden kehittämistä. Yksittäinen opettaja ei voi yksin viedä muutosta eteenpäin. Olen jakanut lukemiani oivalluksia Norrenan kirjasta koulumme ops-työryhmälle. Haaste opetuskäytänteiden kehittämisestä ja monipuolistamisesta koulussamme on otettu vastaan. Tuleva matka on mielenkiintoinen. Toivottavasti matkaan mahtuu pedagogisia oivalluksia.
Uuden opetussuunnitelman valmistelu on ollut kiinnostavaa, kun siihen on osallistunut ihan alusta asti: lausuntoja, ministeritapaaminen, jopa eduskunnan täysistunnon seuraaminen. Siksipä Nops tuntui todella kummalliselta, irralliselta.
VastaaPoistaOn ollut varmasti mielenkiintoista päästä osallistumaan poliittisiin prosesseihin opetussuunnitelman valmistelussa.
VastaaPoistaMeillä koulussa mietittiin myös NOPS:n merkitystä opettajien keskuudessa. Osa koulutukseen kuuluvista tehtävistä tuntui aluksi vaikeasti lähestyttäviltä. Mutta näin jälkeenpäin narratiivinen lähestymistapa uuteen opetussuunnitelmaan on ollut merkityksellinen, koska prosessin aikana ravistelimme vanhoja juurtuneita toimintatapoja ja opettelimme toimimaan uusilla metodeilla ja työkaluilla. Huomaan ainakin itse, että niistä on saanut paljon uusia ideoita omaan opetukseen.
Niistä olisi kiva kuulla lisää. Uutta on paljon ja sen tulvan edessä tuntee välillä, ettei ehdi omaksua, kun pitäisi jo käyttää.
PoistaSanna Wedman26. syyskuuta 2015 klo 6.24
PoistaTYÖMENETELMÄT lukuvuonna 2013-214:
-Piirityöskentely: Opettajat istuivat ringissä virkaikäjärjestyksessä. Lähestyminen uuteen opetussuunnitelmaan alkoi menneisyyden muistelulla. Kaikki saivat vastata kahteen kysymykseen: Kun liityit tähän työyhteisöön, niin miltä se näytti ja mitä silloin oli meneillään?; Muistele ensimmäistä kokemustasi opetussuunnitelmasta tai sen uudistamisesta. Menneisyyden muisteluun käytettiin aikaa yksi työpalaveri. Piirityöskentely toimii mielestäni hyvin myös valvontaluokan kanssa ja vieraan kielen opiskelussa suullisissa harjoituksissa.
-Snowballing eli kumulatiivinen työskentely. Tätä työmenetelmää käytettiin nykytilan analyysissä. Opettajien piti analysoida, millaista muutosta nyt on havaittavissa. Analyysistä tehtiin muutostaulu.
-Workshop-työskentely. Työmenetelmää käytettiin miettimällä tulevaisuuden koulun lehtiotsikoita. Millaisia lehtiuutisia julkaistaan koulusta 10 vuoden päästä? Tämä työmenetelmä oli opettajien mielestä hauska.
-Palapeli-menetelmää käytimme, kun tutustuimme viime kevätlukukaudella laaja-alaiseen osaamiseen ja sen osa-alueisiin. Laaja-alaisen osaamisen työskentely oli monivaiheinen, joten käytimme työskentelyssä myös world cafe-menetelmää. Olen kokeillut omalla tunnillani myös world cafe-työskentelyä ja joidenkin ryhmien kanssa toimii hyvin. Monille oppilaille menetelmänä uusi, joten vaatii alustusta ja hyvää suunnittelua toimiakseen hyvin.
Ensi maanantaina on koulutus design-suuntautuneeseen pedagogiikkaan. Toivon, että sieltä saisi uusia vinkkejä myös vieraiden kielten opiskeluun. Olen ymmärtänyt, että kyseessä on yksi monialaisen oppimisen työskentelytapa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista