Lukuvuosi 2015-2016 ja kirjallinen opetussuunnitelmatyö alkavat olla takanapäin. Olisi surullista ajatella, että yhdessä eletty, koettu ja kirjoitettu uusi opetussuunnitelma oli nyt tässä. Parhaimmillaan yhdessä koettu on ollut ammatillista yhdessä oppimista ja ihmiseltä ihmiselle kohtaamista.
Minulle esitettiin kehityskeskustelussa tärkeä ja mielenkiintoinen kysymys: Miten säilytän innostuksen opetussuunnitelmatyöhön myös ensi lukuvuonna? Motivaatio oman työn tai yhteisön kehittämiselle voi syntyä niinkin pieneltä tuntuvista seikoista kuin mahdollisuudesta tai kannustavasta palautteesta. Riittävät haasteet ja niistä selviytymiset ruokkivat innostusta. Enpä olisi vielä syksyllä uskonut, että uuden digitaalisen oppimisalustan käyttöönotto ja ammatillinen verkostoituminen sosiaalisessa mediassa olisivat näin vahvasti yhdessä imaisseet mukaansa. Oman oppimisen seuraaminen on vain valtavan mielenkiintoista ja innostavaa.
Kannustavat sanat ovat motivoineet yrittämään ja antamaan itsestä entistä enemmän. Luottavassa ja kannustavassa ilmapiirissä on ollut hyvä työskennellä. Innostavaa on ollut myös se, että joku on kuunnellut, kysellyt ja kommentoinut. Toisen ihmisen aito läsnäolo, kohtaaminen ihmiseltä ihmiselle on korvaamaton.
Matkaan on mahtunut monenlaista oivallusta, kokeilua ja mielipidettä. Kiitos kuluneesta lukuvuodesta! Innolla odotan tulevaa ja uusia haasteita.