Lukuvuosi 2018-2019 on tuonut kouluumme uusia haasteita ja mahdollisuuksia, kun yläkoulu ja alakoulu aloittivat samoissa tiloissa 1.8.2018 alkaen. Tänä ja seuraavina lukuvuosina tavoitteena on koulujen toimintakulttuurien yhteinen kehittäminen. Tässä blogitekstissäni haluan jakaa sekä minun että englannin ja ranskan kielen lehtori Hanna Tiitisen samanaikaisopetuksen ja tutkivan oppimisen tuloksena yhden avauksen koulujen yhteisöllisyyden lisäämiseen. Taustalla on myös ajatus oppivasta yhteisöstä. Esimerkkimme ei ole uusi ja tiedän, että monessa koulussa jo näin toimitaan: jaetaan osaamista ja opitaan yhdessä. Pedagogisena työkaluna olemme käyttäneet myös PopUp-koulua, joka auttoi paljon teemapäivän työpajojen suunnittelussa.
"Oppiminen yhdessä luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle." (OPH 2014, 16)
Meidän ihmisoikeudet! - PopUp-tapahtuma alakoulun 4.-6. luokkalaisille
Tapahtuman taustalla on valinnainen Kielet ja kulttuurit-kurssi 9. luokkalaisille. Kurssi oli jaksotettu tänä lukuvuonna 2. ja 3. jaksoon kaksois- ja kolmoistunneiksi. Kaksoistunneilla tutustuttiin oppilaiden valitsemiin kieliin ja kulttuureihin. Saimme mm. vieraan Pukkilan japanilaisesta majatalosta Yado Oikawasta, ja hän johdatti oppilaat Japanin kieleen ja kulttuuriin erilaisissa toiminnallisissa pisteissä.
"Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen." (OPH 2014, 27)
"Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen." (OPH 2014, 27)
Kolmoistunneilla lähdettiin tutkimaan ihmisoikeuksia. Tässä käytimme pedagogisena työkaluna tutkivaa oppimista ja opettajina rajasimme tutkimusta ihmisoikeuksiin, koska vuonna 2018 vietettiin ihmisoikeuksien juhlavuotta. Oman tutkimustyön tuloksista oppilailla oli tehtävänä laatia noin 20 minuutin mittainen toiminnallinen työpaja alakoulun 4.-6. luokan oppilaille. Työpajoja syntyi lopulta seitsemän. Työpajoissa käsiteltiin lasten oikeuksia, lasten asemaa Afrikassa ja Suomessa, ihmisoikeuksien laiminlyöntiä, ihmisoikeuksien tilannetta Irakissa, ihmiskauppaa, kokoontumisoikeutta ja ilmaisunvapautta sekä väkivaltaa. Haasteena oli muokata tutkimuksen sisältö sellaiseksi, että sopii alakoululaiselle. Oli mukava huomata, kuinka antaumuksella ja innolla 9. luokkalaiset valmistivat työpajoja.
"Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta." (OPH 2014, 27)
Valmistimme Hannan kanssa myös sähköisen palautekyselyn alakoulun oppilaille Google Formsilla. Ihmisoikeudet-teemapäivässä oli kivaa sen monipuolisuus, työskentely ystävien kanssa, oppia uusia asioita, päästä eri pajoihin, saada lisätietoa ihmisoikeuksista, yhdessä tekeminen, 9. luokkalaisten osaaminen, puhuminen ja se, kun ei tarvinnut opiskella aineita. Myös 9. luokkalaiset kokivat onnistumisia ja olivat tyytyväisiä teemapäivän antiin.
"Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen." (OPH 2014, 27)
Oppivassa yhteisössä pedagogisen johtamisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu. Usein paras tapa johtaa muutosta on oma esimerkki. Omalla esimerkillä voi herättää keskustelua, muita ajattelemaan ja sitä kautta muuttamaan. Jokainen voi johtaa muutosta omista lähtökohdistaan mutta rakenteiden ja kulttuurin muuttamiseen tarvitaan yhdessä tekemistä.