Otsikko on poiminta Tuomo Loukomiehen Podcast-osasta 17, jossa Jari Sarasvuo vierailee Loukomiehen koulussa. Osassa on paljon mielenkiintoista keskustelua oppimisesta (kts.
Loukomiehen koulu podcast - osa 17). Myös puheen merkityksellisyydestä käydään keskustelua ja tästä sain sillan myös omaan blogitekstiini.
"Koulun uudistaminen vaatii paljon dialogia.", totesi Opetushallituksen johtaja Jorma Kauppinen kielten uudet opetussuunnitelmat-koulutuksen avauspuheenvuorossaan marraskuussa 2016. Keskustelun merkityksellisyydestä koulun kehittämisessä olen myös itse kirjoittanut aikaisemmin otsikolla
Yhteisen tietoisuuden kehittyminen vaatii paljon keskustelua. Jotta tuo näkymätön ideoitten ja tietoisuuden valtameri saadaan näkyväksi, edellytetään dialogia.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sana
vuorovaikutus perusmuodossaan esiintyy 359 kertaa. Eri taivutusmuodoissaan sana
vuorovaikutus esiintyy jopa 594 kertaa (kts.
Vuorovaikutustaitojen 594 eri muotoa). Vuorovaikutus voi olla sisäistä puhetta, opettajan ja oppilaan välistä puhetta tai vaikkapa aikuisten keskinäistä puhetta samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Perinteisesti vuorovaikutus ymmärrettäneen kasvokkain tapahtuvana vähintään kahden ihmisen välisenä keskusteluna. Keskustelua vuorovaikutuksen moniaistisuudesta ja -kanavaisuudesta tulisi koulumaailmassakin käydä enemmän keskustelua. Kun oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytänteitä (OPS 2014, 29), miten hyvin koulun oppimisympäristöt ja käytänteet edistävät vuorovaikutuksen syntymistä ja yhdessä oppimista. Käydäänkö vuorovaikutusta perinteiseen tyyliin vai käytetäänkö esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaa edistämään vuorovaikutusta? Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen ja asiantuntijoiden kanssa (OPS 2014, 29).
Millaiset tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut voisivat edistää aikuisten välistä vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista työyhteisössä? Miten nämä ratkaisut edistävät oppilaiden vuorovaikutustaitojen oppimista? Jos ei ole yhteistä keskustelua eikä tietoisuutta asiasta, vuorovaikutusvastuu jää helposti yksittäisten henkilöiden vastuulle. Palveleeko tällainen vastuu koulun uudistumista ja edistääkö käytäntö yhdessä oppimista?
Vuorovaikutustaitoja ovat mm. kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot, argumentointitaidot, taitoa osoittaa tukea, taitoa ottaa ja pitää puheenvuoroja, taitoa ylläpitää keskustelua, taitoa asettua toisen asemaan, kunnioitusta ja luottamusta, taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta jne. Vuorovaikutustaidot ovat opettajan työn yksi tärkeimmistä taidoista, esimerkiksi suuri osa arvioinnista pitäisi olla opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta (OPS 2014, 47). Oppimista edistävän palautteen tulisi olla luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta (OPS 2014, 50). Käydäänkö vuorovaikutusta oppimisesta perinteiseen malliin kasvotusten keskustellen, vai löytyykö tueksi jokin työväline, jolla oppimista edistävää palautetta voidaan antaa. Ja vallitseeko tästä yhteinen linjaus vai toimiiko jokainen opettaja oman harkintansa mukaan?
Yhteisen tietoisuuden kehittyminen vuorovaikutustaidoistakin vaatii paljon keskustelua. Tässä muutama kysymys keskustelun tueksi:
-Miten edistää arvostavaa vuorovaikutusta?
-Miten oppijan ja ympäristön välinen vuorovaikutus toimii?
-Miten vuorovaikutus ylipäänsä ymmärretään työyhteisössä?
-Mitkä asiat edistävät vuorovaikutuksen syntymistä?
-Millaiset oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta?
-Millaisia vuorovaikutusmalleja me aikuiset mallinnamme lapsille ja nuorille?
-Millaiset keskusteluelementit vievät oppimista eteenpäin?
-Miten aktivoida oppilaita ja aikuisia keskustelun aloitukseen ja ylläpitämiseen?
-Millaiset tieto- ja viestintäteknologiset välineet edistävät aikuisten vuorovaikutusta ja oppimista työyhteisössä?
