sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Tulevaisuuden koulussa kiinnitetään huomiota vuorovaikutustaitoihin

"Vuorovaikutustaidot lisääntyvät, jos niitä kehitetään tavoitteellisesti työpaikalla", kirjoittaa työyhteisökouluttaja ja -valmentaja Seija Milicevic blogissaan. Vuorovaikutustaidot on myös mainittu yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista monissa työelämää koskevissa tutkimuksissa. Vuorovaikutustaidot ovat edelleen aivan keskeinen ja opettajan työn yksi tärkeimmistä taidoista, esimerkiksi suuri osa arvioinnista pitäisi olla opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta (OPS 2014, 47). Vuorovaikutuksen -samoin kuin yhteistyön ja monipuolisen työskentelyn- tulisi olla yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä (OPS 2014, 27). Koulun arjessa moni opetuksellinen ja kasvatuksellinen tilanne kiteytyy vuorovaikutukseen, ts. mitä me aikuiset haluamme välittää vuorovaikutustaidoista oppilaille: Miten kuuntelin, mitä sanoin, vahvistiko se oppilasta, vallitsiko tilanteessa luottamus ja molemminpuolinen kunnioitus jne. On hämmentävää, miten vähän vuorovaikutustaidoista lopulta yhteisesti keskustellaan ja miten helposti se voidaan lisätä toimintasuunnitelmiin ilman konkreettista ja tavoitteellista kehittämistä. Koulun arki on ihmisten välistä vuorovaikutusta pullollaan mutta vuorovaikutuksen onnistumiseen tarvitaan erilaisia taitoja. 

Vuorovaikutustaitoja ovat mm. kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot, argumentointitaidot, taitoa osoittaa tukea, taitoa ottaa ja pitää puheenvuoroja, taitoa ylläpitää keskustelua, taitoa asettua toisen asemaan, kunnioitusta ja luottamusta, taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta jne. Toimintasuunnitelmissa voi lukea tavoitteena "ammatillisen vuorovaikutuksen kehittäminen". Tulevaisuuden koulussa sanaa 'vuorovaikutus' ja 'vuorovaikutustaidot' pitäisi avata yhteisesti, mitä ne ovat, miten niitä parannetaan, miten arvioidaan, mitkä ovat niiden tavoitteet ja päämäärä:

-Miten edistää arvostavaa vuorovaikutusta?
-Miten oppijan ja ympäristön välinen vuorovaikutus toimii? 
-Miten vuorovaikutus ylipäänsä ymmärretään työyhteisössä?
-Mitkä asiat edistävät vuorovaikutuksen syntymistä?
-Millaiset oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta?
-Millaisia vuorovaikutusmalleja me aikuiset mallinnamme lapsille ja nuorille?
-Millaiset keskusteluelementit vievät oppimista eteenpäin?
-Miten aktivoida oppilaita ja aikuisia keskustelun aloitukseen ja ylläpitämiseen?
-Millaiset tieto- ja viestintäteknologiset välineet edistävät aikuisten välistä vuorovaikutusta ja oppimista työyhteisössä? 

"Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen." (OPS 2014, 35) 

Oppilaiden osallisuutta koulun hyvinvoinnin ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä voidaan lisätä käymällä keskustelua hyvästä vuorovaikutuksesta tai kysymällä esimerkiksi, millainen on hyvä kaveri. Tässä yhden 7. luokan vastauksia kysymyksiin, millainen on hyvä kaveri ja mitä oppilas odottaa opettajalta.

Ensimmäinen koulupäivä
1. Millainen on hyvä kaveri?
2. Mitä odotat opettajalta? 

"Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria." (OPS 2014, 35)

Tässä huoltajien vastauksia kysymykseen: Millainen on hyvä yhteistyö huoltajan ja opettajan välillä?

-Hyvä yhteistyö on avointa, luottamuksellista ja nopeaa.
-Pidetään tilanteen tasalla ja viestitään tarvittaessa. 
-Keskustelevaa ja avointa, ongelmista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
-Hyvä yhteistyö on avointa ja välitöntä. Asiat ja ajatukset voidaan tuoda ja tuodaan esiin sellaisena kuin ne nähdään ja koetaan. Kynnys yhteistyöhön on matala ja välitön. 
-Hyvä yhteistyö on avointa ja reilua, kaikki osapuolet huomioonottavaa. Kuunnellaan molempien (tai kaikkien) osapuolten näkemys asioihin. Helppo ottaa yhteyttä. 

Tulevaisuuden koulua rakennetaan yhdessä vuorovaikutustaidot keskiössä.  

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Miten oppimista ja osaamista pitäisi jakaa työyhteisössä?

Opettajilta edellytetään tänä päivänä paljon työskentelyä erilaisissa tiimeissä ja ryhmäkokoonpanoissa. En kuitenkaan muista, että tiimityöskentelyyn olisi koskaan varsinaisesti saatu mitään koulutusta tai työskentelyä ja oppimista olisi tietoisesti välttämättä arvioitu. Oppiminen on usein langennut opettajan omalle vastuulle. Mistähän johtunee, että usein tiimityöskentely on alkuinnostuksen jälkeen sammunut liekkeihinsä. Onko työskentely kaatunut ryhmä- ja vuorovaikutustaitoihin tai suunnan ja/tai tarkoituksen puuttumiseen? Mietin myös, miten opettaja ohjaa oppilaiden ryhmätyöskentelyä, jos tietoisuus ryhmän kehitysprosessista tai arvioitavista ryhmätyötaidoista puuttuu. Ja jaammeko yhteisönä taidoista ja prosessista yhteisen tietoisuuden? Lopulta kysyn myös, miten opittua ja kunkin omaa osaamista kannattaa jakaa työyhteisössä. Jos aikaa yhteiselle dialogille on vähän -väitän näin olevan-, kysymys kuuluu myös missä opittua ja osaamista pitäisi jakaa. 

"Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. " (OPH 2014, 27) 

"Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä." (OPH 2014, 27) 

Uusi opetussuunnitelma ohjaa kehittämään koulun toimintakulttuuria oppivan yhteisön näkökulmasta. Mitä on tarkoitus oppia, miten opitaan, missä opitaan, miten oppimista arvioidaan ja mihin arviointi perustuu. Pitäisi kyetä myös tunnistamaan omat ja muiden vahvuudet työyhteisössä. (Kokeilepa itse miettiä tässä kohtaa omia vahvuuksiasi. Miten hyödyntäisit niitä työyhteisössä? Kysymys ei ole välttämättä aikuisellekaan helppo.) Toisaalta kaikkea ei pidäkään osata yksin. Löytyykö yhteisöstä luottamusta ja turvallisuutta kokeilla, innostua, erehtyä ja kyseenalaistaa? Edelleen olen sitä mieltä, että aikuisten mallintama todellisuus välittyy myös lapsille ja nuorille, tietoisesti tai tiedostamatta. 

Uusi lukuvuosi on aina myös uusi mahdollisuus, esimerkiksi aloittaa tiimityöskentely. Arvopohjaan perustuen, tavoitteellisesti oppien, oppimista arvioiden, osallistaen ja jokaisen omaa vahvuutta käyttäen. Yksin ei onneksi tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Esimerkiksi kirjat Vuorovaikutusvastuu ja Yhdessä oppiminen - Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet auttavat rakentamaan tiimityöskentelyä oppivan yhteisön näkökulmasta. Olen koonnut tähän blogitekstiin tiivistetysti yhden listauksen molemmista kirjoista. 

Yhteistoiminnallisen metodin tuntomerkit

1    Positiivinen sosiaalinen riippuvuus ryhmän jäsenten kesken
Ollaanko samassa veneessä?

2    Yksilöllinen vastuu
Kantaako jokainen vastuun omasta oppimisesta ja ryhmän toiminnasta?

3     Osallistava, avoin vuorovaikutus
Onko jokaisella mahdollisuus osallistua ryhmän toimintaan?

4    Sosiaalisten taitojen hallinta
Tiedolliset ja sosiaaliset tavoitteet
Onko ryhmällä yhteinen tavoite oppia ymmärtämään uusia asia?
Onko ryhmällä yhteinen tavoite oppia toiminnallisesti sosiaalisia taitoja?

5    Yhdessä tapahtuva arviointi ja pohdiskelu
Mitä on opittu?
Miten on toimittu?
Miksi on toimittu?
Millä tavoin voitaisiin toimia paremmin seuraavalla kerralla? 

(Lähde: Martti Hellström, Peter Johnson, Asko Leppilampi & Pasi Sahlberg: Yhdessä oppiminen - Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet) 

Tiimityöskentely - Vetäjän tehtävät

1. Vetäjä huolehtii, että ryhmä toteuttaa tehtäväänsä.
Tarkoitus, tavoitteet ja arviointi

2. Vetäjä huolehtii ryhmänsä kokoontumisista, ajasta ja paikasta sopimisesta sekä tapahtumien kirjaamisesta.
Tehtävien delegointi ryhmäläisille.

3. Vetäjä huolehtii, että kaikki ryhmän jäsenet saavat mahdollisuuden osallistua ja kaikkien ajatukset otetaan tasapuolisesti huomioon.

4. Vetäjä huolehtii, että ryhmä pysyy perustehtävässään.

5. Vetäjä huolehtii ryhmäprosessista eli tukee ryhmän kehittymistä.

6. Vetäjä huolehtii siitä, että ryhmällä on paitsi omia itsenäisiä vastuualueitaan, joista se huolehtii, se kantaa myös vastuuta koko yhteisön kehittämisestä.

7.  Vetäjä huolehtii siitä, että hän vastuuhenkilönä välittää ryhmänsä ajatukset (toiveet, ehdotukset, ideat jne.) oikeassa muodossa vetäjien yhteiseen kokoukseen.

8. Vetäjä huolehtii, että hän toimii vastuuhenkilön roolissa aina ryhmänsä edustajana, ei vain itsensä.

9. Vetäjä huolehtii siitä, että jos ryhmässä on useamman ammattiryhmän edustajia, hän edustaa kaikkien ajatuksia tasapuolisesti.

10. Vetäjä huolehtii, että kaikki ryhmän jäsenet saavat tarvitsemansa informaation.

11. Vetäjä huolehtii ryhmän uuden jäsenen perehdyttämisestä. 

(Lähde: Liisa Kiesiläinen: Vuorovaikutusvastuu) 

Jokainen opettaja vastaa tahollaan opetussuunnitelman toteutuksesta. Totta. Keskustelua olisi hyvä käydä myös tiimitasolla ja työyhteisötasolla. Mihin tähdätään ja mitä halutaan oppia? 

Tässä vielä lopuksi kaksi videota samasta aiheesta: