sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Tulevaisuuden koulussa kiinnitetään huomiota vuorovaikutustaitoihin

"Vuorovaikutustaidot lisääntyvät, jos niitä kehitetään tavoitteellisesti työpaikalla", kirjoittaa työyhteisökouluttaja ja -valmentaja Seija Milicevic blogissaan. Vuorovaikutustaidot on myös mainittu yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista monissa työelämää koskevissa tutkimuksissa. Vuorovaikutustaidot ovat edelleen aivan keskeinen ja opettajan työn yksi tärkeimmistä taidoista, esimerkiksi suuri osa arvioinnista pitäisi olla opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta (OPS 2014, 47). Vuorovaikutuksen -samoin kuin yhteistyön ja monipuolisen työskentelyn- tulisi olla yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä (OPS 2014, 27). Koulun arjessa moni opetuksellinen ja kasvatuksellinen tilanne kiteytyy vuorovaikutukseen, ts. mitä me aikuiset haluamme välittää vuorovaikutustaidoista oppilaille: Miten kuuntelin, mitä sanoin, vahvistiko se oppilasta, vallitsiko tilanteessa luottamus ja molemminpuolinen kunnioitus jne. On hämmentävää, miten vähän vuorovaikutustaidoista lopulta yhteisesti keskustellaan ja miten helposti se voidaan lisätä toimintasuunnitelmiin ilman konkreettista ja tavoitteellista kehittämistä. Koulun arki on ihmisten välistä vuorovaikutusta pullollaan mutta vuorovaikutuksen onnistumiseen tarvitaan erilaisia taitoja. 

Vuorovaikutustaitoja ovat mm. kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot, argumentointitaidot, taitoa osoittaa tukea, taitoa ottaa ja pitää puheenvuoroja, taitoa ylläpitää keskustelua, taitoa asettua toisen asemaan, kunnioitusta ja luottamusta, taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta jne. Toimintasuunnitelmissa voi lukea tavoitteena "ammatillisen vuorovaikutuksen kehittäminen". Tulevaisuuden koulussa sanaa 'vuorovaikutus' ja 'vuorovaikutustaidot' pitäisi avata yhteisesti, mitä ne ovat, miten niitä parannetaan, miten arvioidaan, mitkä ovat niiden tavoitteet ja päämäärä:

-Miten edistää arvostavaa vuorovaikutusta?
-Miten oppijan ja ympäristön välinen vuorovaikutus toimii? 
-Miten vuorovaikutus ylipäänsä ymmärretään työyhteisössä?
-Mitkä asiat edistävät vuorovaikutuksen syntymistä?
-Millaiset oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta?
-Millaisia vuorovaikutusmalleja me aikuiset mallinnamme lapsille ja nuorille?
-Millaiset keskusteluelementit vievät oppimista eteenpäin?
-Miten aktivoida oppilaita ja aikuisia keskustelun aloitukseen ja ylläpitämiseen?
-Millaiset tieto- ja viestintäteknologiset välineet edistävät aikuisten välistä vuorovaikutusta ja oppimista työyhteisössä? 

"Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen." (OPS 2014, 35) 

Oppilaiden osallisuutta koulun hyvinvoinnin ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä voidaan lisätä käymällä keskustelua hyvästä vuorovaikutuksesta tai kysymällä esimerkiksi, millainen on hyvä kaveri. Tässä yhden 7. luokan vastauksia kysymyksiin, millainen on hyvä kaveri ja mitä oppilas odottaa opettajalta.

Ensimmäinen koulupäivä
1. Millainen on hyvä kaveri?
2. Mitä odotat opettajalta? 

"Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria." (OPS 2014, 35)

Tässä huoltajien vastauksia kysymykseen: Millainen on hyvä yhteistyö huoltajan ja opettajan välillä?

-Hyvä yhteistyö on avointa, luottamuksellista ja nopeaa.
-Pidetään tilanteen tasalla ja viestitään tarvittaessa. 
-Keskustelevaa ja avointa, ongelmista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
-Hyvä yhteistyö on avointa ja välitöntä. Asiat ja ajatukset voidaan tuoda ja tuodaan esiin sellaisena kuin ne nähdään ja koetaan. Kynnys yhteistyöhön on matala ja välitön. 
-Hyvä yhteistyö on avointa ja reilua, kaikki osapuolet huomioonottavaa. Kuunnellaan molempien (tai kaikkien) osapuolten näkemys asioihin. Helppo ottaa yhteyttä. 

Tulevaisuuden koulua rakennetaan yhdessä vuorovaikutustaidot keskiössä.  

2 kommenttia:

  1. Oikein hieno lähtököhta ja tavoite. Nyt vielä ne selkeät toimintamallit ja työkalut käytännön tasolle (ellei jo olekin mietittynä?). Niitä varmasti opettajat tarvitsevat muuttuvassa ajassa. Itse esim. kirjoitan kirjaa, jota tulen lukemaan luku kerrallaan lapsille. Jokaisen luvun jälkeen teemme yhdessä kirjaani sisällytettyjä harjotteita, jotka kehittävät laajasti erilaisia osa-alueita oppimisessa, yhtenä sosiaaliset taidot. Tavoitteena on tehdä yhdessä lasten oma kirja, osittain lasten omine tarinoineen ja kuvineen. Ihmisen älykkyyttä voidaan kehittää monella muullakin alueella, joita ei ole aiemmin koulutuksessa otettu erityisesti huomioon. Lapset saavat tämän tyyppisessä osallistuttavassa kirjaprojeketissa viitteellisen ja mielenkiintoisen kehyksen omalle luovuudelleen. Luovan toiminnan on tutkittu kehittävän lapsen älyllistä kapasiteettia ja kun oma into ja osallisuus saadaan mukaan yhtälöön, tulokset ovat hämmästyttäviä suhteessa perinteiseen yksisuuntaiseen viestintään ja oppimisprosessiin. Opetuksen tulisikin mielestäni olla johdattamista aiheisiin, teemaan innostamista, työvälineiden kimppuun ohjaamista, termien valistamista ryhmätyönä luovuutta unohtamatta jne. Ja sitten vielä täytyy muistaa, että kaikki eivät ole luonnostaan sosiaalisia ja syyt siihen voivat löytyä esim. lapsuudesta psyykkeen puolelta taikka vaikka geeneistä kuka tietää.

    VastaaPoista
  2. Vuorovaikutus on kaikkien organisaatioiden arvon mitta. Katso www.syvienvahvuuksienkoulu.fi

    VastaaPoista