Kirjoitin keväällä 2021 tekstin, jonka otsikko kysyi, mitä hyötyä on ruotsin kielestä. Julkaisun yhteydessä eräs lukija kommentoi ja toivoi, että joku avautuisi myös siitä, mitä hyötyä on saksasta ja muista kielistä omassa elämässä. Saksan kielen opettajalle kysymys on aina ajankohtainen, sillä valinnaisten kielten opettajan työ on myös kielten markkinointia oppilaille ja huoltajille pitkin lukuvuotta. Materiaalia siitä, miksi saksan kieltä kannatta opiskella, löytyykin kiitettävästi, mutta varsinaisia omakohtaisia tarinoita saksan kielen hyödyllisyydestä vähemmän. Niinpä päätin tarttua lukijan toiveeseen ja kirjoittaa, mitä saksan kieli on antanut minulle ja miten olen sitä voinut hyödyntää omassa elämässä. Tässä kirjoituksessa julkaistuihin eri kirjoittajien lainauksiin olen saanut julkaisuluvan. Kirjoitan myös siitä, miten käsittelemme otsikon kysymystä oppilaiden kanssa vuosiluokilla 8-9, jolloin saksaa opiskellaan B2-kielenä kaksi tuntia viikossa koko lukuvuoden ajan.
 |
| Kuva: www.pixabay.com |
Itse aloitin saksan opiskelun peruskoulun 8. luokalla. Ukillani oli tapana muistella kokemuksiaan pikkupoikana saksalaisten sotilaiden kanssa Kuusamossa. Uskon, että ukkini onnistui kylvämään minuun muisteluillaan uteliaisuuden siemenen saksan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Kotona lauantai-illan ohjelmistoon kuuluivat saksankieliset rikossarjat ja kieli kuului muutenkin kunnassa saksankielisten turistien vuoksi. Vanhempani eivät osaa saksaa mutta suvussa on saksankielentaitoisia henkilöitä. Kieli kiinnosti, joten valitsin saksan.
Kokemukseni mukaan oppilailla voi olla erilaisia syitä valita tai olla valitsematta saksaa. Kieltä ja kulttuuria markkinoidessa on tärkeä nostaa esille hyviä asioita, jakaa hyvissä ajoin riittävästi informaatiota kielitarjonnasta ja valintojen vaikutuksesta koulunkäyntiin. Merkitystä on tutkimusten mukaan myös kavereilla ja vanhempien kielitaidolla ja kokemuksella kieltenopiskelusta ja vieraiden kielten käytöstä heidän lastensa asenteisiin. Vanhempien vaikutus voi olla joko kielivalintaan kannustava tai torjuva riippuen siitä, millaisen kuvan he välittävät kielen tärkeydestä, hyödyllisyydestä ja statuksesta.
"Kieli antoi töitä Saksasta 90-luvulla, kun Suomessa ei ollut mitään hommia. Sillä tulee toimeen laajasti Keski-Euroopassa, jopa osassa Ranskaa ja Italiaa. Kieli on auttanut hoitamaan virallisia asioita paikallisten kanssa, kestitsemaan vieraita, innostanut myös tytärtä kieleen."
- Kai Magnusson
Saksan kielen opiskelun alusta alkaen itselleni oli jollain tavalla selvää, että töitä täytyy tehdä oppimisen eteen. Opettelin oma-aloitteisesti ja sinnikkäästi sanastoa jo yläasteella, ja lukiossa kehitin sanaston oppimiseen erilaisia tapoja, esimerkiksi omien lauseiden kirjoittamisen ja puhumisen ääneen opiskeltavista sanoista. Joskus tein myös sanalistoja. Tuttavani kotona oli käytäntö, jossa sanalistoja kiinnitettiin wc:n oveen, ja jokainen perheenjäsen pystyi opiskelemaan sanalistoista eri aihepiirien sanoja. Kokemukseni perusteella väitän, että edellä kuvatulla tavoilla toimien saksan kielen taito on kehittänyt minussa vastuullisuutta, sinnikkyyttä, empatiaa, itseohjautuvuutta, päättäväisyyttä, loogista ajattelua sekä erilaisia oppimis- ja muististrategioita, joista on hyötyä missä vain. Näitä ikäänkuin sivutuotteena kehittyviä taitoja ei kovin moni tule välttämättä ajatelleeksi opiskelun aikana.
"Osaan saksaa Eurooppalaisen viitekehyksen tasolla vahva B1. Osana monikielisyystaitojani tärkeä, etenkin koska lähellä ruotsia. Grammatik on Spass. Saksa on iso kieli, sen taito pieni portti saksankielisiin maihin, ihmisiin, maisemiin, kulttuureihin, elinkeinoihin."
- Paula Mattila
Lukiossa ja korkeakouluopinnoissa saksan kielen taito mahdollisti työn tekemisen ja vaihdot saksankielisissä maissa. Minulle, 18-vuotiaalle pienen kunnan kasvatille maailmankuva avartui kolmen viikon vaihdossa Berliinissä ensin saksankielisessä perheessä, sitten kansainvälisellä nuorisoleirillä, jossa kielenä käytettiin saksaa. Kielen käytön ja kielitaidon lisäksi opin erilaisia tapoja olla ja käyttäytyä, opin historiasta ja sain tähän päivään asti kestäviä ystävyyssuhteita. Kesällä 1999 saksan kieli auttoi minua saamaan kesätöitä Spiekeroog-nimiseltä saarelta. Kielitaitoni karttui mutta samalla opin asioita saksalaisesta työelämästä. Vuonna 2000 lähdin vielä viideksi kuukaudeksi vaihtoon Itävaltaan. Kielitaito mahdollisti pääsyn korkeakouluopintoihin saksankielisessä maassa, ja samalla matkustaminen helpottui kielitaidon vuoksi. Saksan kielen avulla opin paljon uutta kulttuurista, maasta ja sen historiasta. Paikallisiin ihmisiin sai paremmin kontaktia heidän omalla kielellä. Keskusteluista saksaa puhuvien henkilöiden kanssa olen oppinut kohteliasta kielenkäyttöä.
"Kävin saksalaisen koulun Helsingissä. Oli matala kynnys mennä vuodeksi Saksaan vaihto-opiskelijaksi ja tehdä töitä siellä vuoden aikana. Osa tutuistani on tehnyt koko tutkinnon siellä. Valmistumisen jälkeen olen tehnyt erilaisia asiantuntijatöitä, kaikissa hyötynyt saksan taidosta."
- Johanna Argillander
Niin sitten kirjoitin graduni myös saksaksi ja minusta tuli saksan kielen opettaja. Kielitaito on auttanut myös saamaan kesätöitä matkailuneuvojana. Työssä saksan kielen taidosta on paljon hyötyä, sillä kielitaidon ansiosta voi saada monipuolisemmin erilaisia tehtäviä.
"Saksankielen opiskelu on tarjonnut mahdollisuuden tutustua ihmisiin aivan eri tasolla, monesti vasta kielen avautuessa avautuu myös kulttuuri; se on auttanut työllistymisessä kotimaassa ja ulkomailla; valinnaisten kielten opiskeluun liittyy rohkeutta, heittäytymistä ja sinnikkyyttä, ominaisuuksia joista on hyötyä missä vain."
- Pekka Hurskainen
On tieteenaloja, joissa merkittävä osa edelleenkin käyttökelpoisesta lähdekirjallisuudesta on saksankielistä. Saksaa ymmärtämällä saa Euroopan kulttuurista ja historiasta monipuolisemman kuvan kuin esimerkiksi pelkästään Atlantin takaa Yhdysvalloista. Saksankieliset artikkelit, ammattitekstit ja kirjallisuus syventävät osaamista ja ymmärrystä. Ja sitten on vain mukavaa ymmärtää saksankielisiä elokuvia ja sarjoja ilman tekstitystä.
Lukuvuoden 2017 alusta alkaen myös saksan opetuksessa on rohkaistu oppilasta näkemään saksan kielen taito osana jatkuvaa oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja kannustettu häntä käyttämään vähäistäkin kielitaitoa myös oppituntien ulkopuolella. Oppilaan on tarkoitus oppia mm. löytämään mahdollisuuksia käyttää saksan kieltä myös koulun päätyttyä. Osaamista tässä tavoitteessa arvioidaan opetussuunnitelman kriteerien mukaisesti. Käytännössä tämä tapahtuu esittämällä oppilaille kysymyksiä, joihin he vastaavat suomeksi.
Oppilaita pyydetään luettelemaan esimerkkejä tilanteista, joissa saksan kieltä tarvitaan, ja kertomaan, missä ammateissa saksan kieltä tarvitaan.
"Saksan kielestä on todella paljon hyötyä monissa ammateissa tai ainakin se on yksi lisäsyy palkata henkilö ammattiin. Saksan kieltä tarvitaan paljon tekniikan alalla, jossa puhutaan paljon saksaa, ja markkintointialalla ja varsinkin, jos aikoo Saksaan viedä ja tuoda tavaraa, on saksan kieli aika välttämätön. Kauppa yleisesti Saksan kanssa on kannatettavaa, joten saksan kielen osaajia tarvitaan markkinoinnissa." - oppilas
Oppilaat kertovat myös, miten saksan kielestä voi olla hänelle hyötyä koulun jälkeen ja miten saksan kielen taito voi hyödyttää häntä tulevaisuudessa.
"Saksan kielen osaaminen voi antaa parempia mahdollisuuksia työllistyä, koska saksan kieltä arvostetaan ja tarvitaan kovasti. Voin joskus vaikka muuttaa joksikin aikaa tai pidemmäksikin saksankieliseen maahan ja pärjätä siellä hyvin ja saada mahdollisuuksia kansainväliselle uralle, jos sellaiselle haluaa lähteä. Tulevaisuudessa matkustaminen maailmalla myös helpottuu, koska saksa on suhteellisen osattu kieli maailmalla, ainakin Euroopan alueella." - oppilas
Kuusamolainen opettaja, rovasti ja kotiseutuneuvos Seppo Ervasti kommentoi viisaasti kielikysymykseen paikallisessa lehdessä vuonna 2011. Mitä se muka todistaa, ettei henkilö koe tarvinneensa opiskelemaansa kieltä. "Vain sitä, ettei hän ole nähnyt aiheelliseksi sitä käyttää eikä sillä elämäänsä rikastuttaa. Varsin huomattava osa suomalaisista selviää hautaan pelkällä paikallismurteella." Harva lapsi, nuori saati aikuinenkaan osaa ennustaa omaa tulevaisuuttaan. Kun antaa eri kielille mahdollisuuden, vaikkapa saksalle, se voi avata uusia, jopa yllättäviä ovia, esimerkiksi viedä vapaaehtoistyöhön jalkapallon Supercup-otteluun.
"Minut houkuteltiin lyhyellä varoitusajalla vapaaehtoishommiin stadionille jalkapallon Supercup-otteluun. Sain varsin kiinnostavia tehtäviä, koska osaan jonkin verran saksaa. Koskaan ei voi tietää, mitä ovia kielitaito avaa!
- Marion Fields
Lähteet:
- Opetushallitus: Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa, tilannekatsaus joulukuu 2011
- Koillis-Sanomat 22.4.2011