torstai 2. elokuuta 2018

Oppilaan oikeus on yhteinen dialogi - myös arvioinnissa

Oppilaan oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on turvattu laissa. Yhdenvertaisuudesta ja sen toteutumisesta opetusalalla on käyty keskustelua mm. arviointiin liittyen. Helsingin Sanomat kirjoitti toukokuussa 2018 laajan artikkelin otsikolla Suomen peruskouluissa tapahtuu tuhansia pieniä oikeusmurhia - Miten on mahdollista, että samalla osaamisella arvosana voi olla seiska, kasi tai ysi? Opetushallituksen toteuttaman esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen seurannassa on noussut esiin, että paikallisissa arviointia koskevissa linjauksissa on poikkeamia suhteessa kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Paikallisissa opetussuunnitelmissa on ilmennyt mm. formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin sekoittuminen toisiinsa, on ollut epäselvyyttä lukuvuositodistuksen antamiseen liittyvissä periaatteissa ja tehty paikallisesti ratkaisuja, joita opetussuunnitelman perusteet eivät edellytä. Tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio on analysoinut väitöstutkimuksessaan Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? oppilaan arvioinnissa ilmenneitä koulujen välisiä eroja suhteessa oppilaiden arvosanoihin ja Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arvioinnissa osoittamaan osaamiseen. Myös paikallisissa arviointia koskevissa keskusteluissa on voinut ilmetä poikkeamia arvioinnin yhdenvertaisuudessa. Yksi karuimmista esimerkeistä kertoo 9. luokkalaisesta, joka päättötodistuksen arvosanalla 10 reputti lukion ensimmäisen kurssikokeen. 

Sanotaan, että oppilaan oikeus on opettajan taito. Opetushallitus on aloittanut toimenpiteitä arvioinnin linjausten selkiyttämiseen, esimerkiksi valmistelun perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien laatimisen useammalle eri arvosanalle: kts. Opetushallitus laatii tarkemmat kriteerit päättöarviointiin. Opetusministeriö julkaisi myöntävänsä opettajankoulutuksen kehittämiseen 12,7 miljoonaa euroa. Opettajien arviointiosaaminen on yksi myönnettävän rahoituksen kohteista: kts. Opettajankoulutuksen kehittämiseen 12,7 miljoonaa - hankkeilla tuetaan mm. lukiouudistusta ja varhaiskasvatuksen kehittämistä. Oppilaan oikeusturvan ja opettajan arviointitaidon kannalta merkityksellistä on, miten nämä toimet näkyvät käytännön tasolla. Miten esimerkiksi opetuksen järjestäjä tukee ja ohjaa arvioinnin yhdenvertaisuuden toteutumista ja opettajan ammatillista arviointiosaamista? Ja miten osaaminen saadaan parhaiten leviämään omassa työyhteisössä? Keskeistä olisi myös tiedostaa, millaisilla tehtävillä oppilaan osaamista mitataan.  

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Tunnistaako opettaja oman arviointiosaamisensa, onko opettaja saanut riittävästi tukea arviointikoulutukseen ja ovatko koulun arviointikäytänteet ajan tasalla. Perusopetuslaki korostaa myös oppilaan oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolista arviointia. Sitä, mitä arvioinnin monipuolisuudella tarkoitetaan, voi opettaja-, aine- ja koulukohtaisesti olla eri tulkintoja. Olisikin varmasti hyvä, että kaikilla opettajilla olisi jonkinlainen käsitys toistensa käsityksestä arvioinnin suhteen. Se, miten koulun arviointikäytänteet näkyvät oppilaiden opintopolulla, olisi hyvä tiedostaan työyhteisön tasolla, ja auttaisi varmasti kehittämään yhteisiä toimintamalleja sekä miettimään yhteisesti, miten koulun toimintatapoja kannattaisi kehittää.  

Opetushallituksen järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa 6.6. pohdittiin ryhmissä, miten opetussuunnitelman perusteiden oppimisen arviointia koskevia linjauksia olisi tarpeen muuttaa, mille vuosiluokille ja arvosanoille arviointikriteerit olisi tarpeen määritellä sekä millaista tietoperustaa ja yhteistyötä arvioinnin linjausten ja kriteerien kehittäminen edellyttää. Selkeyttä kaivataan mm. siihen, kuinka paljon työskentely saa vaikuttaa arvosanan antamiseen, ja tarkennusta laaja-alaisen osaamisen arviointiin.

Alkavan lukuvuoden alla opettajan arviointihaasteet ovat monenlaiset. Moni opettaja joutuu myös miettimään arviointihaasteita yksin. Yksin puurtamisen sijaan tilausta olisi yhteiselle dialogille: mitkä asiat toimivat ja eivät toimi ja miten arviointiosaamista voidaan tukea työyhteisössä. Oppilaan oikeus on opettajan taito mutta yhtä lailla se voisi olla yhteinen dialogi. Arviointi tulisi nostaa säännöllisesti yhteiseksi keskustelun aiheeksi.