lauantai 20. huhtikuuta 2019

Opettaja ja rehtori, millaista on sinun ja teidän jaettu ja pedagoginen johtajuus?


Uuden opetussuunnitelman mukaan toimintakulttuurin ytimessä on oppiva yhteisö, jossa korostuvat pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys. Ajatus pedagogisesta ja jaetusta johtajuudesta ohjaa myös yhteisön jäseniä pohtimaan ja kehittämään omaa johtamista ja johtajuutta. Mitä johtajuus on minulle? Mitä johtajan pitää tehdä? Kenellä on johtajuutta ja kuka sitä määrittää? Mikä määrittää johtajuutta? Millaista on minun ja meidän jaettu johtajuus, millaista sen tulisi ja/tai voisi olla? Miksi se ei ole sellaista kuin sen pitäisi olla? Ja voimmeko tehdä jotain toisin jakaessamme johtajuutta? Kun johtajuus vahvistuu ja johtamista jaetaan, yhteisön jäsenet eivät ole enää kasvatuksen ja toiminnan objekteja, vaan osallisia subjekteja.


Kun koulun arkea ja kehittämistä ohjaavat tänä päivänä erilaiset tiimit, edellyttää tämä myös yhteisön jäseniä pohtimaan omaa toimijuutta ja osaamista tiimin jäsenenä. Tiimityöskentelyyn ei ole välttämättä koskaan saatu koulutusta ja usein lähtöajatus voi olla, että aikuiset ihmiset osaavat toimia ryhmänä ja tiiminä. Tavoitteellinen tiimityöskentely vaatii kuitenkin omanlaista tietoa, tietoisuutta ja osaamista. Tiiminvetäjänä ajaudun esimerkiksi pohtimaan pedagogista ja jaettua johtajuutta, miten saada innostus säilymään haasteista huolimatta, ja miten huolehdin siitä, että koko juna pysyy matkassa mukana. Mutta ennen kaikkea tutkiskelen ja etsin omaa johtajuuttani ja mietin, miten voin tukea tiimin ja jäsenten toimijuutta oman johtajuuteni keinoin.

Opetushallituksen rahoittaman henkilöstökoulutuksen Tiimijohtajuus kasvatus- ja koulutusalalla tavoitteena on lisätä ja syventää osaamista tiimeissä sekä niiden toiminnasta ja johtamisesta. Koulutukseen kuuluu mm. tiimijohtajuuden kehittymis- ja kehittämissuunnitelman laatiminen henkilökohtaisella tasolla, oman tiimin tasolla ja oman koulun tai organisaation tasolla. Koulutuksen ennakkotehtävään on kuulunut myös miettiä jaettua ja pedagogista johtajuutta. Näitä on määritelty myös yhdessä koulutukseen osallistujien kesken.

Jaetun johtajuuden taustalla on ajatus ja yhteinen ymmärrys omasta vastuusta, luottamuksesta omaan ja toisen ammattitaitoon ja osaamiseen sekä johtamisen avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Kaikki tämä vaatisi yhteistä avausta, esimerkiksi mitä johtaminen kullekin merkitsee ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Onko johtaminen ja koulun kehittäminen ylhäältä alaspäin saneltua vai pohditaanko yhdessä, mitä tehdään ja miksi tehdään. Jaettu johtaminen on myös jaettua asiantuntijuutta ja avointa dialogia. Paljon osaamisesta ja ajatuksia voi jäädä piiloon, jos johtaminen on yksisuuntaista puhetta vailla dialogia. Avoin ja arvostava dialogi vaatii luottamusta ja turvallisuuden kokoemusta, esimerkiksi onko lupa kysyä ja ihmetellä, tyrmätäänkö aloite ja onko lupa kokeilla ja epäonnistua. Jokaisella on myös vastuu arvostavasta dialogista. 

Jokainen opettaja voi toimia pedagogisena johtajana. Usein sanapari yhdistyy ihmisten puheissa rehtorin pedagogiseen vastuuseen. Opettajajohtaja voi kuitenkin omalla toiminnallaan mahdollistaa, rajata, osallistaa, tukea ja näyttää suuntaa oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Miten opettajana omalla toiminnallani johdan muutosta kohti tavoiteltavaa päämäärää?  

Kuva: www.pixabay.com