Uuden opetussuunnitelman
mukaan toimintakulttuurin ytimessä on oppiva yhteisö, jossa korostuvat
pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys. Ajatus pedagogisesta ja jaetusta
johtajuudesta ohjaa myös yhteisön jäseniä pohtimaan ja kehittämään omaa
johtamista ja johtajuutta. Mitä johtajuus on minulle? Mitä johtajan pitää
tehdä? Kenellä on johtajuutta ja kuka sitä määrittää? Mikä määrittää
johtajuutta? Millaista on minun ja meidän jaettu johtajuus, millaista sen
tulisi ja/tai voisi olla? Miksi se ei ole sellaista kuin sen pitäisi olla? Ja
voimmeko tehdä jotain toisin jakaessamme johtajuutta? Kun johtajuus vahvistuu
ja johtamista jaetaan, yhteisön jäsenet eivät ole enää kasvatuksen ja toiminnan
objekteja, vaan osallisia subjekteja.
Kun koulun arkea ja
kehittämistä ohjaavat tänä päivänä erilaiset tiimit, edellyttää tämä myös
yhteisön jäseniä pohtimaan omaa toimijuutta ja osaamista tiimin jäsenenä.
Tiimityöskentelyyn ei ole välttämättä koskaan saatu koulutusta ja usein lähtöajatus
voi olla, että aikuiset ihmiset osaavat toimia ryhmänä ja tiiminä.
Tavoitteellinen tiimityöskentely vaatii kuitenkin omanlaista tietoa,
tietoisuutta ja osaamista. Tiiminvetäjänä ajaudun esimerkiksi pohtimaan
pedagogista ja jaettua johtajuutta, miten saada innostus säilymään haasteista
huolimatta, ja miten huolehdin siitä, että koko juna pysyy matkassa mukana.
Mutta ennen kaikkea tutkiskelen ja etsin omaa johtajuuttani ja mietin, miten voin tukea
tiimin ja jäsenten toimijuutta oman johtajuuteni keinoin.
Opetushallituksen
rahoittaman henkilöstökoulutuksen Tiimijohtajuus
kasvatus- ja koulutusalalla tavoitteena on lisätä ja syventää osaamista
tiimeissä sekä niiden toiminnasta ja johtamisesta. Koulutukseen kuuluu mm.
tiimijohtajuuden kehittymis- ja kehittämissuunnitelman laatiminen
henkilökohtaisella tasolla, oman tiimin tasolla ja oman koulun tai
organisaation tasolla. Koulutuksen ennakkotehtävään on kuulunut myös miettiä
jaettua ja pedagogista johtajuutta. Näitä on määritelty myös yhdessä
koulutukseen osallistujien kesken.
Jaetun johtajuuden taustalla on ajatus ja
yhteinen ymmärrys omasta vastuusta, luottamuksesta omaan ja toisen
ammattitaitoon ja osaamiseen sekä johtamisen avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Kaikki tämä vaatisi yhteistä avausta, esimerkiksi mitä johtaminen kullekin
merkitsee ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Onko johtaminen ja koulun kehittäminen ylhäältä alaspäin saneltua vai pohditaanko yhdessä, mitä tehdään ja miksi tehdään. Jaettu johtaminen on myös jaettua
asiantuntijuutta ja avointa dialogia. Paljon osaamisesta ja ajatuksia voi jäädä
piiloon, jos johtaminen on yksisuuntaista puhetta vailla dialogia. Avoin ja
arvostava dialogi vaatii luottamusta ja turvallisuuden kokoemusta, esimerkiksi
onko lupa kysyä ja ihmetellä, tyrmätäänkö aloite ja onko lupa kokeilla ja epäonnistua. Jokaisella on myös vastuu
arvostavasta dialogista.
Jokainen opettaja voi
toimia pedagogisena johtajana. Usein sanapari yhdistyy ihmisten puheissa
rehtorin pedagogiseen vastuuseen. Opettajajohtaja voi kuitenkin omalla
toiminnallaan mahdollistaa, rajata, osallistaa, tukea ja näyttää suuntaa
oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Miten opettajana omalla toiminnallani johdan muutosta kohti tavoiteltavaa päämäärää?
Kuva: www.pixabay.com
Kuva: www.pixabay.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti