Koulutusjohtamisen perusopinnoissa jaettua johtajuutta tarkasteltiin sateenvarjokäsitteenä. Yleiskäsitteenä sillä voidaan tarkoittaa monenlaisia johtajuuksia. Oleellista jaetun johtajuuden määrittelyssä onkin hyödyntää johtajuuden arvopohjaa ja kysyä, kuka jakaa, mitä jaetaan, jaetaanko valtaa vai vastuuta ja miten se liittyy delegointiin ja mitä delegointi tarkoittaa. Lainsäädännön näkökulmasta oppilaitosjohtajan vastuu on ilmeinen; oppilaitoksen johtaja vastaa kaikesta, mitä oppilaitoksessa tapahtuu (PeoL 37 §, LL 57 § ja AKL 118 §).
Tässä blogitekstissä käsittelen yhtä esimerkkiä, jossa jaettu johtajuus määrittyy mielestäni yhteisölliseksi johtajuudeksi. Yhteisöllinen johtajuus tukeutuu arvoihin, joita ovat tavoiteltava hyvä yhdessä tekeminen, yhdessä toimiminen ja yhdessä päättäminen, tukeminen sekä vastuun kantaminen. Tarkasteltavana esimerkkinä on vahvuuspedagogiikan tuominen mukaan koulun toimintakulttuuriin omassa toimintaympäristössäni. Vahvuuspedagogiikka oli nimetty yhdeksi pedagogisen kehittämisen ja muun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteeksi vuosisuunnitelmaan 2020-2021. Tätä varten perustettiin pieni työryhmä, jossa olivat mukana minun lisäkseni toinen aineenopettaja, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori. Työryhmän vastuulla oli hyödyntää koulun sisäistä osaamista, kirjallisuutta ja koulutusmateriaalia ja tältä pohjalta suunnitella ja toteuttaa prosessina vahvuuspedagogiikan käyttöönotto koulun toimintakulttuuriin.
Prosessi lähti liikkeelle suunnittelemalla 1/2-veso opettajayhteisölle. Tavoitteena oli koulun yhteisen arvopohjan eli vahvuuksien valitseminen ja toimintaohjeiden tekeminen niistä. Virittelynä aiheeseen otettiin vahvuussanasto haltuun. Tämän jälkeen lähdettiin työstämään meidän koulun arvopohjaa: Mitkä ovat meidän koulun arvot tai mitä vahvuuksia koemme tärkeäksi harjoitella koulussamme? Jokainen osallistuja valitsi vahvuuksista mielestään kolme tärkeintä ja syötti ne sanapilveen. Sanapilvestä eniten ääniä saivat ryhmätyötaidot, itsesäätely sekä rehellisyys ja reiluus. Tämän jälkeen opettajayhteisö laati toimintaohjeita yhdessä valituista vahvuuksista. Tehtävän tavoitteena oli sitouttaa opettajayhteisö toimimaan samaan suuntaan. Samalla ajateltiin, että valmiit toimintaohjeet auttavat palautteen antamisessa oppilaille ja sanoittamaan onnistumisia.
Prosessi jatkui huhtikuussa 2021 luokanvalvojan tunnilla, jossa tavoitteena oli tutustuttaa oppilaat koulun yhteiseen vahvuussanastoon ja laatia vahvuuksista oppilaiden omat toimintaohjeet. Johdatteluna tähän ohjattiin oppilaita pohtimaan, miten vahvuudet näkyvät oppitunneilla ja koulussa sekä miten vahvuudet toteutuvat erilaisissa oppimistilanteissa. Työskentelyyn osallistuivat kaikki vuosiluokat 7.-9. ja oppilaiden vastaukset kerättiin Padlet-seinälle, josta työryhmä kokosi ne Google Forms-lomakkeelle yhdessä opettajien toimintaohjeiden kanssa. Huoneentauluihin valikoituivat oppilaiden ja opettajien toimintaohjeista kuusi eniten ääntä saanutta toimintaohjetta kustakin vahvuudesta.
Yhteisöllinen johtajuus toteutui tässä esimerkissä yhdessä tekemällä ja yhdessä päättämällä henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Tänä lukuvuonna jokaisen opettajan vastuulla on kuljettaa vahvuuksia mukana opetustyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin ajateltuna jaettu johtajuus toteutuu ilmiönä myös asenteena ja henkenä. Jaettu johtajuus asenteena ja henkenä mahdollistaa osallisuuden koulun ja johtamistyön kehittämiseen. Se voisi konkretisoitua mm. miettimällä yhdessä kouluyhteisölle tavoitetila, miten valittuja vahvuuksia voisi liittää osaksi koulun toimintaa kaikilla tasoilla ja miten valittuja vahvuuksia lähdetään toteuttamaan. Hyvinvoinnin näkökulmasta tämä on perusteltua, sillä johtajuuden jakaminen kannustaa yksilöitä ja ryhmiä ammatilliseen kasvuun ja tuo työtyytyväisyyttä.