9.-luokkalaiset pohtivat, mitä on Pohjoismaiden työelämä ja työelämässä tarvittavat taidot

Blogitekstiä on päivitetty 2.5.2023.

Opettajana tykkään suunnitella ja kokeilla uutta. Niinpä irrottaudun ajoittain valmiista oppimateriaalista ja valmistan omia kokonaisuuksia opetussuunnitelman pohjalta. Toisaalta näinkin on toimittava, jos toteuttaa opetusta, kuten opetussuunnitelma edellyttää. Kaikki valmis oppimateriaali ei vastaa opetussuunnitelman vaatimuksia. Kielten opetuksessa tämä koskee mielestäni erityisesti ei-kielellisiä tavoitteita, kuten kieliympäristön hahmottamista tai tavoitteiden asettamista ja niiden reflektointia yhteistyössä. Oma havaintoni on, että osalle oppilaista kirjasta irrottautuminen toimii myös virkistävänä motivaattorina työskentelylle ja oppimiselle.  

Tässä blogikirjoituksessa esittelen yhden tehtävän, jonka olen suunnitellut ja toteuttanut 9.-luokkalaisille ensimmäisen kerran etäopetusjakson aikana. Keväällä 2022 ja 2023 tehtävää on tehty monialaisen oppimiskokonaisuuden yhteydessä. Teemana on ollut yrittäjyys ja työelämätaidot. Ruotsin opetuksen tavoitteista tähän saa helposti liitettyä T1 eli pohjoismaisen kieliympäristön hahmottamisen ja Pohjoismaita yhdistävät arvot, ja sisältönä 9. luokalla suuntautumisen toisen asteen opintoihin ja nuorten työelämässä tarvittavaan kielitaitoon ja kulttuuriseen osaamiseen. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen ohjaa opetusta tutustumaan kielen käyttöympäristöihin ja tärkeimpiin näkökohtiin esimerkiksi Pohjoismaiden elämänmuodossa. Suunnittelemani tehtävä keskittyy tarkastelemaan Pohjoismaiden työelämää ja pohjoismaalaisten suhtautumista työhön ja siihen, mikä työssä on tärkeää. Tehtävä ohjaa myös pohtimaan Pohjoismaiden työkulttuuria suhteessa muuhun maailmaan. Tässä tehtävässä esimerkkinä on Japani.

Tehtävä pohjautuu Yle Areenasta löytyvän The Pohjoismaat-sarjan jaksoon 2, jossa japanilainen Eri haastattelee Pohjoismaiden työntekijöitä ja vertaa heidän vastauksia oman kotimaan työkulttuuriin. Haastateltavat henkilöt ovat Tanskasta ja Ruotsista mutta ohjelmassa kerrotaan myös yleisesti Pohjoismaiden työoloista. Jakson löydät tästä linkistä: The Pohjoismaat: Työ    

Tehtävän suunnittelussa olen hyödyntänyt B1-ruotsin valtakunnallisia arviointikriteerejä ja Opetushallituksen tukimateriaalia, ja tehtävän kysymykset olen laatinut osaamisen tasosta 5 osaamistasoon 9. Erinomaiseen osaamiseen olen edellyttänyt, että oppilas osaa vertailla pohjoismaista työtä suhteessa Japaniin. 

Miten Pohjoismaiden työelämä eroaa mielestäsi japanilaisesta työelämästä?

"Japanissa on ihan hullu määrä työtä esim. viikkotasolla verrattuna Pohjoismaihin. Japanilaisessa työssä vaikuttaa olevan paljon enemmän sääntöjä ja kuria. Pohjoismaissa on pidempi ja palkallinen kesäloma. Japanissa kesäloma on viisi päivää. Pohjoismaissa pomot eivät pomota ja työnteko on vapaampaa, kun taas Japanissa pomot ovat hierarkian ylimpänä ja määräävät lähes kaiken."

Koska toteutin tehtävän ensimmäisen kerran etäopetuksen aikana, halusin lisätä tehtäviin vuorovaikutusta mukaan. Yhtenä tehtävä olikin haastatella omaa vanhempaa tai tuttavaa ja selvittää, mitä haastateltava henkilö pitää tärkeänä työssä ja mitä taitoja työelämässä tarvitaan? Tämän kysymyksen olen säilyttänyt tehtävässä. Keväällä 2021 yksi oppilas oli haastatellut isäänsä, joka yhdessä puolisonsa kanssa pyöritti perheyritystä. Isän mukaan työssä oli tärkeää yrittäminen ja oman intohimon toteuttaminen. Näin syntyy uusia aloja, uusia yrityksiä, työllistetään ihmisiä ja keksitään jopa uutta ja tuoretta. Työtä pitää tehdä, jotta saa kokemuksta siitä, mitkä asiat työn tekemisessä ovat itselle mieluisia ja niiden pohjalta miettiä tulevaa ammattia. 

"Työn tulee olla mielekäs ja siinä tulee viihtyä, jotta on motivaatiota tehdä työtä. Tämä mahdollistaa parhaan työn tuloksen. Työntekijän täytyy tehdä, mitä häneltä odotetaan, ja ammattitaito on tärkeää. Myös sosiaaliset taidot ovat usein työelämässä tärkeitä. Töitä ei saa myöskään olla liikaa."

Tehtäväkokonaisuudessa oppilas pohtii myös, mitä hyötyä on ruotsin kielen osaamisesta Suomessa ja Pohjoismaissa, sekä miten oppilas itse voisi hyödyntää ruotsin kieltä ja Pohjoismaiden kulttuurituntemusta työelämässä.

"Ruotsin kielen osaaminen auttaa ymmärtämään ja oppimaan muita pohjoismaisia kieliä, esimerkiksi norjan kieltä. Pohjoismaisten kielten osaaminen laajentaa työmarkkina-aluetta ja auttaa saamaan parempia työtehtäviä ja täten myös parempaa palkkaa. Myös kavereiden saaminen voi helpottua. Ruotsin kielen osaaminen on tärkeää suomalaisille, koska Pohjoismaat ovat kansainvälistyneet. Ruotsin kielen osaaminen helpottaa yhteistyötä muiden pohjoismaalaisten kanssa."

Kuva: pixabay.com

"Ruotsin kielen taito antaa parempia mahdollisuuksia työllistyä, sillä Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsinkielisiä on paljon. On arvostettua osata ruotsia työpaikkaa hakiessa. Se on hyvä lisä cv:ssä esimerkiksi kesätyötä hakiessa. 

Kulttuurituntemusta voi joutua hyödyntämään, jos samaan työhön tulee ihminen toisesta Pohjoismaasta, niin auttaa valtavasti ymmärtämään häntä paremmin, jos on tietoa hänen kulttuuristaan. Sama pätee toki asiakaskohtaamisiin, jota on lähes jokaisessa työssä jossain määrin."

Muita kysymyksiä tehtävässä ovat mm: Mitä ohjelmassa kerrotaan pohjoismaalaisten työstä? Mitä ohjelmassa kerrotaan japanilaisesta työkulttuurista? Mitä kerrotaan tanskalaisten työstä? Mitä mieltä japanilainen Eri on pohjoismaisesta yrityksestä, jossa ei ole johtajia? Miten pohjoismaalaiset ja japanilaiset suhtautuvat työhön? Mitä yhtäläisyyksiä tai eroja löydät Pohjoismaiden työkulttuureista? 

"Pohjoismaalaisille työ on osa identiteettiä, työtä tehdään lujasti mutta vapaa-aikaa arvostetaan. Työssä voi keskustella mm. ongelmista. Japanilaiset tekevät valtavasti paljon enemmän töitä kuin pohjoismaalaiset. Työstä ja sen ongelmista voi olla vaikea puhua työnantajan kanssa, koska kulttuuri ja työelämä ovat niin hierarkkisia. Pohjoismaissa arvostetaan myös yksilöä ja arvioidaan työkykyisyyttä yksilön omista lähtökohdista. Tätä voidaan tukea erilaisilla lausunnoilla ja yhteiskunnan tukijärjestelmillä. Japanissa suhtautuminen on erilaista. Japanissa ajatellaan, että yritys kokonaisuutena on tärkeämpi kuin yksilö."