”Aikuisten
tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja,
asenteita ja tapoja. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen
ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa
toimintakulttuurin kehittämistä.” Edellä olevat lauseet ovat suora lainaus
Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (OPH 2014, 24).
Prosessi Opetuskäytänteiden kehittämisen
vaihemalli, jossa mielestäni ollaan juuri kasvatuksellisen ja pedagogisen
toimintakulttuurin ytimessä, herättää erinäisiä ajatuksia sen mielekkyydestä ja
merkityksestä työyhteisössämme. Itselleni prosessi kolahti heti ensi lukemalla. Päämääränä on kuitenkin lopulta sekä yhtenäisempi ja yhteisöllisempi toimintakulttuuri sekä laaja-alaisuuden
huomioiminen, erityisesti siinä tulevaisuuden taitojen edistäminen.
Kun
koulumme yhteinen ammatillinen arvoperusta on luotu, pystyimme siirtymään
tieto- ja ihmiskäsityksen pohdintaan. Mitkä ovat ne tiedot ja taidot, jotka
koulusta lähtevällä oppilaalla toivotaan olevan. Tätä pääkysymystä lähestyimme
valmistelevilla kysymyksillä Millaista
tieto on? Kuinka se rakentuu? ja Millainen on tiedon merkitys maailmassa?
Vastausta pääkysymykseen pystyi lähestymään oman tietokäsityksen ja
opetussuunnitelman perusteiden luvun 3.3. (OPH 2014, 17) avulla.
Samalla
kertaa pohdittavana oli kysymys Millaisia ominaisuuksia koulusta lähtevällä
oppilaalla toivotaan olevan. Jokainen työyhteisömme jäsen sai ennakkoon
pohdittavaksi omaa ihmiskäsitystään kysymyksillä Mitä
ovat hyvä ja paha ihmisessä? Mitkä
ovat ihmisyyden peruselementit? ja Millainen
ihminen on? Vastauksista keskusteltiin myös ryhmissä. Ryhmäkeskusteluja
pidettiin yleensä hyvinä, vaikka kysymykset koettiin haastavina. Keskustelujen
tulokset koottiin lopuksi voimapaperista valmistettuun paperinukkeen.
Lopullinen yhdessä sovittu listaus tavoiteltavista tiedoista, taidoista ja ominaisuuksista sovitaan seuraavassa palaverissa. Tämäkin listaus on tarkoitus laittaa näkyvälle paikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti