Olen valinnut tämän blogikirjoituksen tekstiksi jonkin verran provosoivan otsikon. Valinnan perusteluna on odotus siitä, että opetussuunnitelmakoulutukset antaisivat jokaisen oppiaineen osalta valmiit mallit siihen, miten arviointia toteutetaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Ne on kuitenkin jokaisen koulutuksen päätteeksi jätetty avattaviksi ja työstettäviksi paikallisesti. Opettaja toivoisi kuitenkin tässäkin asiassa konkreettisia ohjeistuksia ja esimerkkejä, miten oppiaineen tavoitteet on avattu ja miten arviointia on tarkoitus toteuttaa suhteessa tavoitteisiin. Miten opettaja voi arvioida oppilaan oppimista?
Koulussamme
vieraili arviointikouluttajana ylöjärveläinen opetuspäällikkö Tarja Suhonen,
joka on ammatiltaan myös äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Tarja Suhonen
on tehnyt yhteistyötä opettaja ja rehtori Leena Pöntysen kanssa, joka tällä
hetkellä toimii Kuntaliitossa perusopetuksen erityisasiantuntijana. Tarjalta ja
Leenalta löytyy mielestäni tähän mennessä paras konkreettinen esimerkki siitä,
miten tavoitteet ja niiden arviointi tulisi huomioida opetustyötä
suunnitellessa: Tavoitteiden arviointi
huomioi koko oppimisprosessin. Tarjan vierailun innoittamana lähdin
suunnittelemaan oman oppiaineeni opetusta uuden opetussuunnitelman mukaiseksi.
Olen tähän blogikirjoitukseen ottanut esimerkiksi yhden 7. luokan B1-ruotsin
tavoitteen. Miten tavoitteen 1 arviointi huomioi koko oppimisprosessin? Ja
miten teen sen näkyväksi sekä oppilaalle että huoltajalle?
T1 (paikallinen tavoite:
Kielitiedon perusteiden läpikäyminen ja havainnollistaminen, miten samat asiat
esitetään niin ruotsin kielessä kuin muissa koulussa opetettavissa kielissä.
Tutustutaan ruotsin kieliseen kulttuuriin sekä Suomessa että Ruotsissa.
Havainnollistetaan arkipäivän tilanteita, joissa ruotsin kieltä voi käyttää,
esimerkiksi kahvilassa asiointi.)
Opetussuunnitelmatekstissä
on paljon käsitteistöä, jotka vaativat avaamista. Miten kielitieto pitäisi
ymmärtää? Opetushallituksen ylläpitämässä verkkopalvelussa (www.edu.fi)
kielitiedolla tarkoitetaan tietoa
kielen rakenteista ja niiden luomista merkityksistä, kielen variaatiosta,
käytöstä ja siihen liittyvistä normeista sekä kielen suhteesta kulttuuriin,
identiteetteihin ja muihin kieliin. Kielitieto
on siis laajempi käsite kuin
kielioppi, jolla on perinteisesti tarkoitettu vain kielen rakenteen
kuvausta.
Olen purkanut
seuraavaksi tavoitteen 1 oppilaan näkökulmasta:
- Oppilas
hyödyntää kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena.
- Oppilas
tekee johtopäätöksiä, miten eri kielissä ilmaistaan samankaltaisia asioita.
- Oppilas
havaitsee, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on.
Jotta oppilaat
tietävät, mitä sisältöjä heidän on tarkoitus opiskella, aion vielä purkaa
tavoitteet konkreettisempaan muotoon, ts. mitä tavoitteisiin kuuluvia
sisältöalueita opiskellaan ja kuinka pitkä on oppimisjakso. Tästä on tarkoitus
tehdä lista ja laittaa se riippumaan luokan seinälle. Tavoitteet käydään läpi
myös yhdessä oppilaiden kanssa ennen oppimisjakson alkamista sekä käytetään
itsearvioinnin tukena oppimisjakson alussa ja päätteeksi.
Oppimisjaksoa
suunnitellessa tulisi huomioida myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteet.
Millaiset laaja-alaisen osaamiset taidot tukevat tavoitteen 1 sisältöjä (L1 ja
L4)? Millaisia taitoja oppimisjaksolla tavoitellaan? Teemana voisi olla ainakin
itsetuntemus ja maailmakatsomukset, tulevaisuuden taitoina oppimaan oppiminen,
itsereflektio, itselle merkityksellisen tiedon rakentaminen sekä
ryhmätyötaidot. Työkaluina TVT ja monipuoliset materiaalit. Myös taidollisista
tavoitteista on tarkoitus tehdä listaus luokan seinälle ja käyttää niitä itsearvioinnin tukena.
Kaikista
haastavimpana osa-alueena oppimisjakson suunnittelussa pidän arvioinnin
avaamista oppilaalle. Mitä konkreettisia tietoja ja taitoja oppilaalla pitäisi
olla muilta kuin arvosanan 8 osaamisen osalta. Olen kokeillut seuraavaksi, miten
Bloomin taksonomia-taulu toimii tavoitteen 1 arvioinnissa [1]:
5 Näytä, että tiedät.
6 Näytä, että ymmärrät.
7 Näytä, että pystyt
käyttämään oppimaasi.
8 Näytä, että pystyt löytämään
olennaiset asiat.
9 Näytä, että pystyt luomaan
ajatuksia tai kokonaisuuksia.
10 Näytä, että pystyt arvioimaan
ideoita, tietoa, menettelyjä ja ratkaisuja.
Taulu on
toistaiseksi hyvin pelkistetyssä muodossa ja vaatisi tarkempaa avaamista
ruotsin tavoitteen 1 osalta. Koen, että tavoitteen 1 arvosankriteerien
laatiminen helpottaa sekä opettajan arviointityötä että oppilaan oppimisen arviointia. Onko
arviointikriteerejä kuitenkaan tarkoitus laatia? Ja tuleeko tästä ainejärjestöiltä lisäohjeistuksia?
[1] Najat Ouakrim-Soivio: Oppimisen ja osaamisen arviointi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti