Tapio Lahteron ja Mikko Salosen kirja Pätevästä erinomaiseksi-Rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä on mainio kirja jokaiselle, joka on kiinnostunut koulutusjohtamisesta, koulun kehittämisestä ja rehtorin tehtävästä. Vaikka kirjan otsikko kuvaa rehtorin toimijuutta koulun toimintakulttuurissa, palvelee kirja myös apulaisrehtoreita, rehtoriksi aikovia, koulun johtoryhmän jäseniä, koulun kehittäjiä ja kaikkia, jotka osallistuvat koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Minulle tämä kirja tarjosi mahdollisuuden reflektoida omaa toimintaympäristöä ja johtajuutta kehittäjäopettajana, johtoryhmän jäsenenä sekä tiiminvetäjänä. Suoritin koulutusjohtamisen perusopinnot syksyllä 2021. Kirja jatkaa koulutusjohtamisen perusopintoihinkin kuuluvaa keskustelua laajasta pedagogisesta johtamisesta, ja miten sitä tulisi toteuttaa tasavertaisessa yhteistyössä rehtorien ja opettajien kesken, myös miten toimien koulujen johtamista voidaan edelleen kehittää.
Kehittäjäopettajalla pedagoginen johtaminen toteutuu oppilaiden oppimisprosessien johtamisena opetuksessa sekä opetuksen ja oman ammatillisen osaamisen säännöllisenä kehittämisenä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Usein tämä on oman työn itsenäistä suunnittelua, organisointia, aikatauluttamista, toteutusta ja arviointia mutta usein myös eri verkostoissa tapahtuvaa oppimista ja vuorovaikutusta oppilaiden, huoltajien ja kollegoiden kanssa eri ympäristöissä. Johtoryhmän jäsenenä ja tiiminvetäjänä meillä on koulussa jaettu vastuu johtaa koulun opetussuunnitelman mukaista koulutyötä sekä kehittää koulun toimintakulttuuria opetussuunnitelman toteutuminen ja oppiminen keskiössä. Rehtoreiden ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat laajentuneet, samoin on muuttunut opettajan työ ja vaatimukset työlle ovat lisääntyneet. Lahtero ja Salonen avaavat kirjassaan myös tätä erityisesti rehtoreiden näkökulmasta.
Kirjan punaisena lankana kulkee kysymys, miten toimii ja kehittyy ammatissaan rehtori, joka kykenee erinomaisella tavalla hoitamaan rehtorin ja koulun toimintakulttuurin kehittämistehtävän. Tähän kysymykseen vastataan tarkastelemalla rehtorin kehittymisen polkua suhteessa ympäristön haasteisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin sekä tarkastelemalla koulun toimintakulttuuria ja johtajuutta erilaisten silmälasien avulla. Erinomainen rehtori suoriutuu pedagogisen ja jaetun johtajuuden lisäksi hyvin myös kulttuurisesta ja symbolisesta johtamisesta. Nämä toivatkin uutta näkökulmaa myös oman johtajuuden ja ammatillisen roolin tarkasteluun. Millaisia merkityksiä ja mielikuvia sanat ja oma toiminta tuottaa ympäristössä? Mikä on tärkeää? Millaista todellisuutta esimerkiksi johtaminen, koulussa käytetty kieli ja materiaalit rakentavat? Kun johtamisessa toteutuu sekä kulttuurinen että symbolinen johtaminen pedagogisen johtamisen lisäksi, puhutaan laajasta pedagogisesta johtamisesta.
Kirjan luettuani voin vielä todeta, että koulumme toimintakulttuuriin on onnistuttu rakentamaan muutosta ja oppivaa yhteisöä tukevia rakenteita, käytänteitä, toimintaa ja ajattelua. Esimerkiksi toimintamme lähtökohtana ovat yhdessä läpikäydyt arvot, jotka perustuvat opetussuunnitelman arvopohjaan, positiivisen pedagogiikkaan ja vahvuuksiin sekä työyhteisön yhdessä päättämiin toiminnan arvioihin. Oppivan yhteisön rakenteiden ja käytänteiden tavoitteena on erityisesti tänä lukuvuonna sen jäsenten hyvinvoinnin lisääntyminen. Oppivana yhteisönä ohjaamme myös toinen toisiamme tunnistamaan ja huomaamaan omia vahvuuksiamme, sanoittamaan toistemme vahvuuksia ja käyttämään niitä erilaisissa tilanteissa. Arvostavan ja toista kunnioittavan kohtaamisen tausta-ajatuksena on luottamus toisen kasvusta parhaaksi omaksi itsekseen. Oppivassa yhteisössä tämä koskettaa ihan jokaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti