"Työn suunnittelu jäsentyy paremmin, kun on selkeät tavoitteet, joihin pyritään, tai arvot, jotka ohjaavat." -Sanna Wedman, 11.3.2016
Arvokeskustelua voidaan pitää joskus vaikeana ja haastavana. Varsinkin työelämän hektisyydessä ja muutospaineessa keskustelu arvoista voidaan kokea ylimääräisenä ja irrallisena arjen konkretiasta. "On parempaakin tekemistä.", kirjoitti eräs kollegani työyhteisön kehittämisprosessin arviointipalautteeseen. Itse taas uskon vahvasti siihen, että itselle ja yhteisölle selkeästi määritellyt arvot auttavat ohjaamaan, suunnittelemaan ja tekemään sopivia valintoja. Turha höntyily jää pois. Tästä nyt konkreettisena esimerkkinä vaikkapa uuden opetussuunnitelman oppimiskäsitys ja kysymys, miten oppilaasta saadaan aktiivinen oppija.
Oppimiskäsityksen työstäminen työyhteisössämme on aloitettu vastaamalla kyselyyn, johon pääsee tästä linkistä: Opetuskäytänteiden rakentuminen - Oppimiskäsitys. Vastausprosentti oli 56. Kiitos kaikille osallistuneille sekä kiitos upeista vastauksista, jotka olen koonnut tähän tiivistetysti.
Opetussuunnitelman mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän asettaa tavoitteita, suunnittelee ja arvioi oppimistaan, on motivoitunut, vastuullinen ja sinnikäs. Oppilas on myös vuorovaikutteinen toimija. Hän toimii vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden kanssa, opettajan, muiden aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa eri oppimisympäristöissä.
Oppiminen nähdään vuorovaikutteisena, yksilöllisenä ja yhteisöllisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina, taitojen hankkimisena. Oppiminen on tavoitteellista sekä monimuotoista.
Opettajien vastausten perusteella uuden opetussuunnitelman mukaista oppimiskäsitystä on mahdollista toteuttaa omassa koulussa seuraavilla tavoilla:
-Vedetään yhtä köyttä.
-Toivotaan työmalleja ja käytänteitä opetusarkeen.
-Työtä ja aikaa oman opetuksen kehittämiseen.
-Hyvää ja kannustavaa johtajuutta.
-Kannustava ja empaattinen ilmapiiri.
-Oppilaan oma tahto ja halu oppia ja kehittyä.
-Keskinäistä ja tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
-Oman osaamisen ja ideoiden jakaminen muille.
-Annetaan riittävästi aikaa.
-Oppilaille on annettava mahdollisuus osallistua enemmän oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin sekä koulun toiminnan kehittämiseen.
-Rohkeutta uudistua.
Jos vastaukset tiivistäisi seinätauluun, se voisi näyttää tältä:
Uuden opetussuunnitelman yhtenä jalona tasona on ajatus oppivasta yhteisöstä. Me aikuiset mallinnamme lapsille ja nuorille, millaisessa toimintakulttuurissa toimimme. Oppiva yhteisö ei toimi, jollei ole yhteisymmärrystä toimintaa ohjaavista arvioista eikä työn suunnittelu jäsenny ilman selkeitä tavoitteita, joihin pyritään.