 |
| Kuva: www.pixabay.com "Jos kulttuuri olisi talo, kieli olisi etuoven avain, ja vain sen avulla pääsisi kaikkiin huoneisiin. Ilman sitä ihmisestä tulisi harhaileva, koditon ja identiteetitön." |
Lainaus on kirjailija Khaled Hosseinin teoksesta Ja vuoret kaikuvat, ja on mielestäni yksi kauneimmista vertauksista kielen ja kulttuurin yhteydestä toisiinsa. Kielitaito mahdollistaa meille pääsyn eri kulttuureihin ja laajentaa maailmamme rajoja. Kielen oppimisen rinnalla kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja voidaan tehdä yhdessä näkyväksi. Opettajana minun tulisi ohjata oppilaiden kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen ja osaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksessa havaintojen tekemistä Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Miten musiikki yhdistää Pohjoismaita? Löytävätkö oppilaat musiikista Pohjoismaiden yhtäläisyyksiä ja sitä kautta Pohjoismaita yhdistäviä arvoja?
Kulttuuriksi mielletään helposti vain sitä, mikä on näkyvää: pukeutuminen, käyttäytyminen, tavat, ruoka, musiikki ja kieli. Kulttuurin käsite on kuitenkin moniulotteisempi ja se ilmentää myös ympäristöön sopeutumista ja yhdessä elämistä, sosiaalista perintöä ja traditiota, opittuja käytäntöjä, ihanteita, arvoja, elämänohjeita, sääntöjä sekä sosiaalisia rakenteita ja uskontoja (kts. Kulttuuri-identiteetti & kasvatus). Tanskassa sana hygge kuvaa mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta, Ruotsissa kansanviisauden ja elämänohjeen taustalla on, että asioita tehdään lagom. Entäpä mikä sana kuvaa mielestäsi parhaiten Suomen, Norjan ja Islannin elämänohjetta tai viisautta, ja löytyykö näistä Pohjoismaita yhdistäviä piirteitä ja arvoja?
Monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttää kulttuurien tuntemusta, hyviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ilmaista itseä. Kun suomalainen tykkää olla suora, mennä suoraan asiaan, ruotsalainen diskuteeraa mielellään asian puhki. Tästäkin voidaan keskustella ilman arvottamista. Mikä tekee näistä kulttuurin piirteistä arvokkaita? Tarvitaan sanoja, lauseita ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä tahtoa että taitoa ymmärtää toista. Rohkaisenko opettajana oppilaita riittävästi suhtautumaan omaan sekä muiden kulttuureihin rikkautena ja positiivisena voimavarana?
Sanotaan, että eri taidemuodoilla voidaan tukea oppilaan identiteetin rakentamista, itseilmaisua, tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista. Tätä taustaa ajatellen olen suunnitellut oppilailleni tehtäväkokonaisuuden, jossa he tutustuvat Pohjoismaiden artisteihin ja yhtyeisiin. Tehtävä tukee myös itselle merkityksellisen tiedon rakentamista, sillä oppilaat saavat valita artistit/yhtyeet oman valinnan mukaan. Tehtävässä on kuitenkin yksi kriteeri; jokaisesta Pohjoismaasta pitää valita yksi artisti/yhtye, joka edustaa kielialueen kieltä. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että yksi laulu saa olla suomenkielinen, toisen pitää edustaa ruotsin kieltä.
Tehtävässä harjoitellaan myös oman mielipiteen kertomista laulusta ja perustelemaan mielipide: mitä mieltä olet laulusta ja miksi. Tässä on oma esimerkkini:
Jag har valt en låt av Frida Andersson. Låten heter Bara för att jag älskar. Frida har besökt vår skola för ett par år sedan. Låten är lugn och jag tycker om den eftersom Frida sjunger vackert.
Arvioinnin välineinä tehtävässä toimivat itsearviointi ennen tehtäväkokonaisuuden alkamista, sen jälkeen sekä opettajan antama numeroarviointi ja sanallinen palaute.