Jaettu johtaminen antaa hyvän lähestymistavan vahvuuksien käytäntöön viemiseen

Jos pitäisi nimetä yksi hetki, josta kiinnostukseni positiiviseen pedagogiikkaan sai alkunsa, kääntyisin kevääseen 2017 ja Huomaa hyvä -koulutukseen. Siitä alkoi matka, joka on vaikuttanut niin opetustapaani kuin ajatteluuni. Erilaiset harjoitukset, kehittämis- ja oppimistehtävät sekä kirjallisuus ovat vaikuttaneet siten, että hyvän huomaaminen itsessä ja ihmisissä ympärilläni on luontevampaa. Kun ymmärtää, miten hyvän huomaaminen vaikuttaa toiseen, sitä haluaa mielellään kasvattaa lisää. 

"Se kasvaa, mihin katse kiinnittyy." on positiivisen pedagogiikan ydintä. Kun opettaja näkee ja sanoittaa oppilaan vahvuuksia, yrittämistä tai pieniä onnistumisia, oppilas saa viestin: "Tämä minussa on arvokasta." Kun oppilas kuulee toistuvasti olevansa esimerkiksi sinnikäs tai ystävällinen, hän alkaa nähdä nämä piirteet osana itseään. Siten vahvuudet eivät ole vain teoreettisia vaan arjessa näkyviä ja kehittyviä ominaisuuksia. Positiivinen pedagogiikka ei tarkoita vaikeuksien kieltämistä vaan tasapainon löytämistä. Katse, joka etsii hyvää, rakentaa myönteistä ilmapiiriä ja vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä. Jos keskitymme siihen, missä kehitystä tapahtuu, katse kiinnittyy silloin prosessiin, ei pelkkään lopputulokseen. Kaiken toiminnan punaisena lankana on arvokas kohtaaminen. Se on ystävällistä katsetta ja hyvän tekemistä toiselle: "Sinä olet tässä hetkessä tärkein."

Perusopetuksessa vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen on opetuksen ja kasvatuksen yksi tavoitteista. Vahvuuslähtöinen ajattelu läpäisee opetussuunnitelman monia osioita. Tärkeimpinä kohtina voisi mainita laaja-alaisen osaamisen ja oppilaan vahvuuksien hyödyntämisen ja tunnistamisen osana oppimista, oppimiskäsityksen, jonka mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus onnistua ja kokea osaavansa, kasvatus- ja oppimistehtävän, joka ohjaa oppilaita löytämään oman vahvuutensa ja hyödyntämään niitä oppimisessaan, oppilaan vahvuuksien huomioimisen arvioinnissa sekä oppilaan hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen niin, että oppilas voisi kokea olevansa merkityksellinen yhteisön jäsen. 

On kiinnostavaa miettiä, miten koulua voidaan rakentaa vahvuuksien suuntaisesti. Opettajana ja kollegana se on alkanut oman ajattelun ja toiminnan tasolta siirtyen hyvän huomaamiseen oppilaiden ja työtovereiden kautta.  Koulussamme olen myös vetänyt valinnaista kurssia, jossa ryhmä oppilaita on työskennellyt ohjatusti, tietoisesti ja tavoitteellisesti laajan vahvuusnäkemyksen eri osa-alueilla erilaisilla harjoituksilla. Kurssin tavoitteena on ollut, että oppilaat tulisivat tietoisemmiksi ja kykeneväisemmiksi sanoittamaan omia vahvuuksiaan. 

Kuvassa on vahvuuksien tiekartta. Tehtävänä oli laatia omista ydinvahvuuksista tiekartta, johon nimettiin ydinvahvuudet ja miten niitä voi käyttää. Tällä tehtävällä päästiin pintaa syvemmälle. Samalla oppilasta oppii tietämään uusia asioista (vahvuuksia). 

Valvontaluokkani on inklusiivinen luokka, jossa useammalla oppilaalla on erilaisia koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä haasteita. Olen tavoitteellisesti ottanut luokkani kanssa käyttöön luonteenvahvuudet, joiden avulla harjoitellaan tunnistamaan vahvuustekoja itsessä ja toisissa. Tänä lukuvuonna on harjoiteltu erityisesti itsesäätelyä, ystävällisyyttä ja ryhmätyötaitoja. Jokaisesta vahvuudesta on sovittu yhdessä vähintään kuusi tekoa, joiden avulla on myös rakennettu luokan yhteishenkeä ja myönteistä ilmapiiriä. Onnistumiset on tallennettu luokan vahvuuspuuhun, ja lukuvuoden päätteeksi jokainen luokan oppilas teki vahvuuksista itsearvioinnin, joka ohjasi heitä tunnistamaan, miten vahvuudet ovat näkyneet omassa toiminnassa lukuvuoden aikana. 

Mitä olet oppinut itsesäätelystä tänä lukuvuonna? Onko jokin asia, jossa olet kehittynyt erityisesti?

"En katso enää lyhytvideoita esim. TikTokia."

"Osaan olla hiljaa paremmin."

"Toimin rehellisesti ja pidän puhelimeni repussa."

"Oppinut, että mitä se tarkoittaa."

"Omasta mielestä osaan vähän miettiä, mitä teen paremmin."

Mikä ystävällinen teko jäi sinulle mieleen tältä vuodelta? Miksi? 

"Autoin läksyissä ja tehtävissä. Se jäi mieleen, koska tein sitä usein."

  "Autoin kaveria, kun häntä harmitti ja koska se oli todella tärkeää."

Olen pyytänyt muita pelaamaan korttia."

"Puhun kiltisti muille."

Missä asiassa olet itse kehittynyt ryhmätyöskentelyssä? 

"Olemaan enemmän ryhmässä."

"Puhun muille enemmän."

"Otan muita mukaan, vaikka en pitäisi heistä."

"Uskallan ottaa roolia."

Muutokseen kohti positiivista koulua tarvitaan lisäksi yhteisiä tavoitteita, joita pidetään yllä ja niihin palataan säännöllisesti sekä yhteistä päämäärää. Muutokseen otetaan mukaan sekä oppilaat että kodit. Koulun rakenteessa jaettu johtaminen antaa hyvän lähestymistavan koulun hyvinvointisuunnitelman ja vahvuuksien käytäntöön viemiseen. Se tarkoittaa sitä, että eri toimijat ottavat vastuuta ja vaikuttavat koulun kehittämiseen. Samalla se tukee opettajankin ammatillista kasvua ja lisää motivaatiota.