9.-luokkalaiset pohtivat Pohjoismaita yhdistäviä arvoja - Arvoiksi löytyi mm. yksityisyys, itsenäisyys ja rauha

Tekstiä on muokattu 17.11.2022

Vuosiluokilla 7-9 B1-ruotsin opetuksen tavoitteena (T1) on ohjata oppilasta tutustumaan Pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin. Ennen päättöarvioinnin tarkempia kriteerejä ja niiden astuttua voimaan 1.8.2021 Pohjoismaiden yhteisten arvojen kuvailu oli myös kriteerinä osaamiselle 8. Uudistustyön jälkeen arvot poistuivat osaamisen kuvauksista mutta säilyivät opetuksen tavoitteena. Uudistus oli sekä helpotus että harmitti. Isolla työllä suunnittelemani arvoihin ohjaavat tehtävät eivät olleetkaan enää sellaisenaan käyttökelpoisia vaan tehtäviä piti lähteä muokkaamaan ja tekemään uusiksi. Toisaalta oppilaan osaamisen arviointi helpottui, koska opettajan ei tarvinnut enää itse suunnitella, valmistaa ja toteuttaa tehtäviä, jossa oppilas osoittaa osaamisensa kuvaillessaan Pohjoismaita yhdistäviä arvoja.    

Kuva: www.pixabay.com

Tämä blogitekti esitteli alunperin tehtävän, jonka suunnittelin ja toteutin 9.-luokkalaisille The Pohjoismaat-sarjan ja jakson pohjalta. Sarja on edelleen katsottavissa Yle Areenasta ja jakson nimi on Perhe. Jaksossa sisilialainen Carlo vierailee Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Matkan aikana hän haastattelee pohjoismaalaisia ja pohtii perhekulttuurin ja perhestatusten yhtäläisyyksiä ja eroja sekä ihmissuhteita Italian ja Pohjoismaiden välillä. Jakson löydät tästä linkistä: The Pohjoismaat: Perhe Uusien päättöarvioinnin kriteerien astuttua voimaan 1.8.2021 olen muokannut tehtävää vastaamaan uusia osaamisen kuvauksia. 

Tehtävän kysymykset on laadittu osaamisen tasosta 5 osaamistasoon 10 ja niitä on yhteensä seitsemän. Tehtävät 1 ja 2 oppilas voi tehdä katsomatta ohjelmaa. Tehtävässä 1 opettaja soittaa ääninäytteitä Pohjoismaiden eri kielillä ja oppilaan tehtävänä on tunnistaa, mikä Pohjoismaiden kieli on kyseessä. Tehtävässä kaksi oppilaan tehtävänä on kirjoittaa Pohjoismaiden nimet ja viralliset kielet suomeksi ja ruotsiksi. Nämä tehtävät ovat olleet looginen jatkumo aiheeseen Länder och språk, joita 9.-luokkalaiset opiskelevat syyslukukauden aikana ruotsin tunnilla. 

Tehtävä 3 - Kerro suomalaisesta ja italialaisesta perhekulttuurista

Esimerkiksi lapset asuvat pitkään, noin 30-vuotiaaksi asti kotona Italiassa. Suomessa muutetaan aikaisemmin, noin 21-vuotiaana pois kotoa. Italiassa perhe on apu kaikessa, myös rahallisesti toisin kuin Suomessa, jossa halutaan näyttää itsenäisyyttä. 

Tehtävä 4 - Kerro Pohjoismaiden ja Italian avioliittokäytänteistä, esimerkiksi tavoista.

Esimerkiksi Italiassa mennään naimisiin noin 30-vuotiaana. Italiassa on loukkaavaa olla kutsumatta häihin läheisiä ja sukulaisia, joten häihin osallistuu paljon ihmisiä. Pohjoismaissa erotaan enemmän kuin Italiassa, ja ihmiset saattavat mennä naimisiin useita kertoja elämänsä aikana. Tapaileminen ja yhdessä asuminen ennen avioliittoa on yleisempää Pohjoismaissa kuin Italiassa. Italiassa seurustelu ja tapaaminen tapahtuvat ulkona eri paikoissa. 

Tehtävä 5 - Kuvaile pohjoismaalaisten ja italialaisten suhtautumista toisiin ihmisiin. Anna jokin esimerkki.

Esimerkiksi Italiassa tiedetään naapureista ja muista läheisistä paljon. Heihin pidetään myös aktiivisesti yhteyttä. Pohjoismaissa kunnioitetaan läheisten ja erityisesti naapurien yksityisyyttä. Ihmisiä tervehditään mutta heidän kanssaan ei jäädä välttämättä juttelemaan. 

Tehtävä 6 - Vertaile Pohjoismaiden perhekulttuuria, esimerkiksi tapoja, käytänteitä ja suhtautumista toisiin ihmisiin.

Esimerkiksi Pohjoismaissa muutetaan suhteellisen aikaisin pois kotoa. Perheet ovat pieniä ja kaukaisempiin sukulaisiin ei pidetä niin paljon tai tiiviisti yhteyttä. Läheisten ja muiden ihmisten kunnioittaminen ilmenee käytännössä tilan ja rauhan antamisena. 

Tehtävä 7 - Vertaile Pohjoismaiden ja Italian perhekulttuuria, esimerkiksi tapoja, käytänteitä ja suhtautumista toisiin ihmisiin. 

Esimerkiksi italialaiset viettävät useasti aikaa perheen ja suvun kanssa ruokaillen ja toisiaan nähden. Lapset asuvat pidempään kotona ja saavat rahallista apua, toisin kuin Pohjoismaissa halutaan näyttää yksin selviytymistä. 

Alkuperäinen tehtävä johdatti oppilaita nimeämään ja kuvailemaan Pohjoismaita yhdistäviä arvoja ohjelman perusteella. Arvoksi oppilaat löysivät mm. yksityisyyden. Yksityisyys on esimerkiksi sitä, että tuntemattomille puhuminen voi pelottaa, koska ei haluta loukata, tunkeilla tai antaa sellaista kuvaa. Olemme liian etäisiä toisiamme kohtaan. Vastauksessaan oppilaat pohtivat myös, miten Koronan alussa ihmiset tajusivat, että tarvitsemme yhteyttä ja toisiamme. 

Arvoksi löydettiin myös itsenäisyys. Lapsia kasvatetaan itsenäisyyteen ja heille opetetaan itsenäistymiseen liittyviä taitoja, esim. kotitalouden opetuksessa. Italiassa ei tarvitse itsenäistyä nuorena. Siellä arvostetaan enemmän lähiperheen apua ja huolenpitoa. Myös rauha mainittiin yhtenä arvona. Pohjoismaissa rauha on suorastaan ihmisoikeus.  

Opettajalle tehtävä avaa oppilaiden ajattelun taitoa ja kykyä monilukutaitoon. Vaikka olen joutunut muokkaamaan ja tekemään tehtävän uudelleen, tykkään siitä kovasti. Tehtävä on myös varsin mukava irtiotto perinteisistä opiskeluvälineistä ja monipuolistaa opetuksessa käytettäviä menetelmiä. 

Oppivassa yhteisössä palaute kuuluu kaikille

Sopiminen on ainoa tapa käynnistää palautekulttuurin muutos. Näin kirjoittavat Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen kirjassaan Palaute kuuluu kaikille. Hyödyllinen palaute vie tekemistä eteenpäin, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta (kts. Palaute on työelämän pienin suuri asia) Palaute tulee luoda rakenteisiin ja antaa sille tilaa, jotta se ei jää kiireisten asioiden alle tai muutamien ihmisten vastuulle. Näin totesi opettaja, kouluttaja ja väitöskirjatutkija Kaisa Vuorinen Asiantuntija olohuoneessasi-podcastissa Kehittävän palautteen voima. Koulun palautekulttuurin kehittämisessä muutos lähtee liikkeelle aikuisten esimerkistä, vastaa positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen asiantuntija, väitöskirjatutkija ja Jyväskylän koulutusohjelman pääkouluttaja Pauliina Avola. 

Oppivassa yhteisössä palaute kuuluu kaikille. Oppiva yhteisö kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen ja oppimista tukee siitä saatava palaute. Oppiva yhteisö antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on ohjata oppilasta löytämään omat vahvuutensa. Milloin itse sain viimeksi palautetta ja annoin palautetta toiselle? Olenko tietoinen omista ja toisten vahvuuksista ja osaanko sanoittaa niitä? Käytänkö omia vahvuuksiani koulussa ja miten se näkyy muille? Vahvuuslihasta voidaan treenata yhdessä ja pyrkiä ymmärtämään vahvuuksien tarkoitusta. Kehittävä palaute on voimaannuttavaa, se kohottaa mielialaa, motivoi, innostaa, rauhoittaa, luo ajatuksen "Olen tehnyt jotain oikein, koska minussa on kertomisen arvoisia asioita." ja edesauttaa hyvän laittamista eteenpäin. Toteutettavissa oleva tavoite, jos tähän sitoudutaan. Sitoutuminen edellyttää yhdessä sopimista. Mutta mitä sovitaan, kun sovitaan? 

Palautekulttuurissa on sovittu, kuka antaa palautetta, kenelle, milloin ja missä. Rehtori henkilöstölle ja oppilaalle ja opettaja oppilaalle ja työtoverille. Oppivassa yhteisössä palaute on joka suuntaista, myös oppilaalta koulun aikuiselle, henkilöstöltä rehtorille ja oppilaalta vertaiselle. Olen pyrkinyt tavoitteellisesti harjoituttamaan palautelihastani oppilaalle, työtoverille ja rehtorille. Useimmiten se tapahtuu luontevasti kasvotusten mutta on tilanteita, joissa palaute on voinut herättää kysymyksiä: Mihin palautteen antaja pyrkii? Palautteen antamisesta on hyvä sopia myös siksi, että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, miksi sitä annetaan. 

"Vahvuutesi on rakkaus. Teet työtä suurella sydämellä. Se näkyy tavassasi kohdata oppilas, välittämisenä ja luottamuksena ihmisen hyvään." - Opettajan palaute rehtorille

"Vahvuutesi on rohkeus. Olet halunnut pitää huolta oman luokan oppilaista ja siitä, että luokassa hommat hoituvat hyvin. Sinulla on rohkeutta olla oma itsesi ja kertoa omat mielipiteesi." - Opettajan palaute 2.-luokkalaiselle

"Kiitos näistä muutamasta vuodesta, jotka sain onnekseni opetuksessasi viettää. Olen oppinut paljon ja täten iso kiitos hyvästä monipuolisesta opetuksesta. Kiitos myös, että et ole jättänyt minua jalkoihin pyörimään, vaikka tunneilla melko ulkopuolinen olenkin ollut." -Oppilaan palaute opettajalle

"Olet innovatiivinen ja positiivinen niin oppilaiden kuin aikuisten kanssa toimimisessa. Kehität opetusta ja koulun toimintaa ansiokkaasti." - Opettajan palaute opettajalle

Koulupäivään mahtuu paljon palautetta. Palautteet tapahtuvat monesti arjen mikrohetkissä; miten kohtaan lapsen, nuoren ja aikuisen. Sanojen lisäksi keho välittää palautteen: hymy, pään kääntäminen, puheenvuoron antaminen, ilmeet, eleet, toiminta jne. Palautteen antaminen on välittämisen osoitus. Joku voi kutsua sitä myös lahjaksi. Palautetta pitäisi voida myös kysyä: Mikä toiminnassani edisti tavoitteen saavuttamista? Miten toimintani vaikutti muihin? Tuntuu kivalta saada postia salaiselta ystävältä kerran vuodessa mutta työtoveriani lainaten: "Tätä pitäisi olla enemmän, ei vaan kerran lukuvuodessa."