Blogiteksti päivitetty 2.12.2022
5-vuotias Aamos kysyi Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä, miksi kummitukset, möröt ja muut pelottavat asiat on keksitty (Helsingin Sanomat perjantaina 25.11.2022). Monien ihmisten mielikuvia kiehtovat salaperäiset, oudot ja pelottavat asiat, ja sen vuoksi kummitukset, möröt ja pelottavat asiat ovat säilyneet tärkeänä osana kansanperinteitä. Kummituksia ja muita taruolentoja on esiintynyt myös ruotsin kielen oppimateriaaleissa kaikilla vuosiluokilla eri yhteyksissä, esimerkiksi on käsitelty Tukholman vanhan kaupungin kummituskävelyä ja Islannin joulupeikkoja. Kysymykseen "Miks me opiskellaan näitä?" opettaja voi vastata taruolentojen olevan tuttua väkeä Pohjoismaiden kansanperinteessä. Taruolentoihin liittyy myös erilaisia perinteitä ja tapoja.
 |
| Kuva: www.pixabay.com |
Suunnittelin ja toteutin 8.-luokkalaisille tehtäväkokonaisuuden Pohjoismaiden taruolennoista ensimmäisen kerran syksyllä 2019. Idea tehtäväkokonaisuuteen syntyi Islannin matkalla kesällä 2019, jolloin pääsin tutustumaan islantilaiseen joulupeikkoperheeseen. Käytin myös paljon aikaa keräämällä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia eri Pohjoismaista. Tehtäväkokonaisuus liittyy B1-ruotsin tavoitteeseen 1, jossa opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin. Oppimisen tavoitteena on mm. oppia tuntemaan pohjoismaista kieliympäristöä ja pohjoismaisia kulttuureja ja elämänmuotoja. Arvioinnin kohteena on taas pohjoismaisen kieli- ja kulttuuriympäristön hahmottaminen. Syksyn 2019 jälkeen olen muokannut ja hionut tehtäviä yhä uudelleen, ja 1.8.2021 alkaen tehtävät ovat vastanneet myös uusiin arviointikriteereihin ja osaamisen kuvauksiin arvosanasta 5 ylöspäin. Tässä muutama esimerkki tehtävistä.
Millaisiin paikkoihin ja tilanteisiin islantilaiset liittävät menninkäiset?
Kiviröykkiöt jätetään rauhaan, esimerkiksi rakennushankkeiden yhteydessä, koska menninkäisten uskotaan asuvan niissä.
Mitä saat selville islantilaisista joulupeikoista, peikkoperheestä ja jouluperinteistä?
Islannissa asuu peikkoperhe, jossa on 13 joulupeikkoa, peikkoäiti, peikkoisä ja musta kissa. Peikkoperhe tulee ihmisten ilmoille joulun alla. Ensimmäinen joulupeikko ilmestyy 12. päivä joulukuuta, ja loput peikot yksitellen aina 24. joulukuuta saakka. Lapset saavat pieniä lahjoja joulupeikoilta 13 päivänä ennen joulua. Huonosta käytöksestä voi saada mädän perunan. Jouluksi puetaan päälle jokin uusi vaatekappale.
Miten jättilaiset ja velhot liittyvät Haltin häät-musiikkikappaleeseen?
Aikoinaan uskottiin, että Lappi oli jättiläisten maa. Kappaleessa Malla-jättiläinen on järjestämässä häitä, ja hänen sulhasensa on Saana. Mallasta on kiinnostunut myös Peltsa-jättiläinen, joka saa Mallalta rukkaset. Peltsa aikoo estää Mallan ja Saanan häät Jäämeren velhojen kanssa. Juhlakansa pakenee pohjoisesta vyöryvää jäätä ja tuulta, mutta ei ehdi ja jää jään alle. He jähmettyvät Kilpisjärven rantaan ja muuttuvat tuntureiksi.
Kuka tunnettu tanskalainen kirjailija on kirjoittanut sadun Pieni merenneito - Den lille havfrue?
H.C. Anderssen
Miksi Svaneholmin linnassa kummittelee?
Kummituksen uskotaan olevan Tanskan kuningas Fredrik II, joka oli nuorena rakastanut aatelisneito Anne Hardenbergiin, mutta ei saanut tätä vaimokseen. Kuningas ei saanut Annea mielestään ja etsii häntä vielä nykyäänkin Svaneholmin linnasta.
Vertaile Pohjoismaiden tapoja ja perinteitä liittyen taruolentoihin. Miksi erilaiset taruolennot ovat säilyneet Pohjoismaissa tähän päivään asti? Anna esimerkkejä niistä.
Esimerkiksi Islannissa on joulupeikkoja, Suomessa taas joulutonttuja. Joulupeikoista ja tontuista kerrotaan satuja ja tarinoita ja halutaan ohjata lapsia käyttäytymään hyvin. Islannissa lapset saavat pieniä lahjoja hyvästä käytöksestä 13 päivänä ennen joulua, kun taas Suomessa tontut tarkkailevat ikkunan takaa lasten käytöstä. Jos on käyttäytynyt hyvin, saa lahjoja jouluna.
Pohjoismaissa taruolentoja on liitetty luonnonpaikkoihin, esimerkiksi jättiläiset Lapin tuntureihin ja menninkäiset Islannin kiviröykkiöihin. Luonnonpaikkoihin liittyy arvostus.
Pohjoismaissa taruolennoista kerrotaan satuja, tarinoita ja ne esiintyvät myös musiikissa ja elokuvissa, esimerkiksi tanskalainen satu Pienestä merenneidosta tai norjalainen satu Kolmesta pukista. Saduilla ja tarinoilla ylläpidetään kulttuuria ja vaalitaan historiaa.
Erinomaiseen osaamiseen vaaditaan, että oppilas osaa vertailla Pohjoismaiden ja muun maailman tapoja ja perinteitä liittyen taruolentoihin sekä antaa esimerkkejä niistä.
Pohjoismaissa perinteisiä taruolentoja ovat esimerkiksi peikot ja menninkäiset. Kiinalaisessa mytologiassa lohikäärmeet ovat tärkeässä osassa. Niistä on tehty esim. veistoksia ja kaikenlaisia maalauksia. Yhdysvalloissa on tapana, että tonttu katsoo perhettä ja yön aikana käy raportoimassa joulupukille (Elf On The Self). Joka aamu tonttu on eri paikassa. Suomessakin sanotaan, että tontut kurkkivat, mutta ei ole varsinaisesti mitään tuollaista.
Pohjoismaiden taruolentoja ovat esimerkiksi menninkäiset ja peikot. Kiinassa puhutaan paljon lohikäärmeistä ja Kreikassa uskotaan jumaliin enemmän kuin esim. Pohjoismaissa. Joulupukkiin uskotaan monissa maissa ja hän on melkein samanlainen joka maassa. Venäjällä on joulupukin sijaista pakkasukko. Pakkasukko ei tule jouluna vaan tammikuun alussa.
Ennen 1.8.2021 arvioinnissa ja oppilaan osaamisessa 8 piti huomioida, onko oppilas osannut tehtävien pohjalta löytää Pohjoismaita yhdistäviä arvoja. Tuolloin arvojen löytäminen oli monelle 8.-luokkalaiselle vielä haastavaa, ja vaikka käsitettä avattiin yhteisesti esimerkein, vain noin 1/4 oppilaista ylsi vastauksillaan hyvään, kiitettävään tai erinomaiseen osaamiseen. Loppupohdinnoissaan oppilaat löysivät Pohjoismaita yhdistäviksi arvoiksi perinteiden ja historian vaalimisen, metsän ja luonnon arvostuksen, sillä tehtävien hahmot jotenkin liittyivät luontoon tai metsään. Myös uskonvapaus todettiin yhdeksi arvoksi eli Pohjoismaissa saa uskoa mihin haluaa, esimerkiksi taruolentoihin. Pohjoismaita yhdistävinä arvoina huomattiin myös oman kulttuurin ylläpitäminen ja arvostaminen sekä hyvä käytös. Hyvä käytös pohjautui jouluperinteissä esiintyviin peikkoihin ja joulutonttuihin, jotka antavat kilteille lapsille lahjoja.
Tehtävä on varsin mukava irtiotto perinteisistä opiskeluvälineistä ja monipuolistaa opetuksessa käytettäviä menetelmiä, mm. tehtävissä olevien qr-koodien ansiosta. Opettajalle tehtävä avaa oppilaiden ajattelun taitoa ja kykyä työskennellä erilaisissa verkkoympäristöissä. Vaikka olen joutunut muokkaamaan ja hiomaan tehtäviä uudelleen, tykkään siitä kovasti. Tänäkin lukuvuonna 8.-luokkalaiset pääsevät tutustumaan Pohjoismaiden yhteiseen kulttuuriperintöön ja tapoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti