Entä jos ajatteluamme ohjaakin yhteiset taitotavoitteet ja oppiaineet toimivat välineinä niiden harjoittelussa?

Monialaiset oppimiskokonaisuudet mallintavat koulun toimintaa oppivana yhteisönä. Onkin mielenkiintoista seurata, miten koulun toimintakulttuuriin luodaan rakenteita, jotka mahdollistavat yhdessä oppimisen. Kannustaako sosiaalinen konteksti kaikkia oppimiseen, uskalletaanko kysyä ja kohdata, mitä toinen tarkoittaa, myötäelääkö yhteisö innostumisia ja onnistumisia, miten opittua ja kunkin osaamista jaetaan yhteisössä, asetetaanko tavoitteita omalle oppimiselle, mitä on tarkoitus oppia, miten opitaan, missä opitaan, miten oppimista arvioidaan ja mihin arviointi perustuu. Usein on niin, että muutos toiminnassa edellyttää muutoksia rakenteiden lisäksi myös ajattelussa sekä uskallusta poisoppia ja luopua vanhasta, jotta saadaan tilalle uutta. Entäpä, jos oppimista lähestyykin tulevaisuuden taitojen kautta. Pidetäänkö tiukasti kiinni opettaja- ja oppiainejakoisesta lukujärjestyksestä vai suuntaako taidot edellä ajattelu meidät yhteisten taitojen opetteluun ja harjoitteluun, jolloin oppiaine toimiikin välineenä taitojen harjoittamisessa. Tämä taas johtaisi ajatuksemme yhteiseen tavoitteeseen eli oppilaiden elämäntaitojen ja opiskelutaitojen vahvistamiseen. Päämäärä olisikin yhteinen eli millaisin valmiuksin oppilaat lähtevät koulusta jatkamaan opintoja ja elämää. 

Monialaiset oppimiskokonaisuudetkin saavat opettajan kyseenalaistamaan uuden äärellä, etsitään syitä ja seurauksia puolesta ja vastaan sekä haastaa opittuja käytänteitä ja ajatusmalleja. Tässä kuvakollaasi Monialaiset oppimiskokonaisuudet-koulutustilaisuudesta maaliskuussa 2018, jossa pidettiin väittely, miksi ilmiöoppimista pitää olla ja miksi ei pidä olla. 

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan rakentaa erilaisten teemojen tai ilmiöiden pohjalta (OPH 2014, 31). Kokonaisuuksien taustalla on ajatus oppimisen mielekkyydestä/merkityksestä oman elämän kannalta, laaja-alaisen osaamisen kehittyminen, arvioitavien tavoitteiden taitokeskeisyys, oppiainerajojen ylittäminen, paikallisuus ja ajankohtaisuus, koulun ja muun maailman välinen yhteys, tiedon yhteisöllinen rakentaminen, osaamisen osoittaminen ja soveltaminen, vastuu omasta oppimisesta käytäntöön sekä oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. Tämä listaus on laadittu myös koulutuspäivän aikana ja toimii hyvin suunnittelun pohjana monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Opettaja - ja oppiainejakoisessa koulupäivässä teemojen rakentaminen eri oppiaineiden tavoitteiden näkökulmasta on ehkäpä luontevin tapa lähestyä teemaa mutta kysymykseksi jää, tarjoaako se oppilaalle eheyttävän mielekkään kokonaisuuden tai hahmottuuko kokonaisuus, jos teemaa lähestytään oppiaineiden tavoitteiden kautta.

Jos taas eheyttämisen lähtökohtana on ilmiö ja sitä lähestytään tutkivan oppimisen näkökulmasta, mitkä tavoitteet kustakin oppiaineesta kytketään ilmiöoppimiseen ja sen arviointiin. Tutkivan oppimisen ajattelu- ja lähestymistapaa puoltaa se, että se täyttää monialaisten oppimiskokonaisuuden käsitteen määrittelyä.

1. KONTEKSTIN LUOMINEN
Tavoite: Herätellä oppilaiden ajatukset, motivaatio, innostus ilmiöön.

2. IHMETTELY JA KYSYMYSTEN ASETTELU
Tavoite: Harjoitellaan tutkimuskysymysten tekoa ja millaisia tutkimuskysymyksiä voidaan asettaa. Tutkimuskysymykset ohjaavat tutkimusta koko prosessin ajan.

3.TYÖSKENTELYTEORIOIDEN (HYPOTEESIEN) LUOMINEN
Tavoite: Harjoitellaan oman hypoteesin tekemistä. Hypoteesi on oma ajatus siitä, mikä on vastaus tutkimuskysymykseen, esim. "Uskon, ettei ilmastonmuutos vaikuta mitenkään elämääni."

4. KRIITTINEN ARVIOINTI
Tavoite: Oman tutkimuskysymyksen ja hypoteesin arviointi. Onko niiden pohjalta mielekästä aloittaa tutkimustyö? Pitääkö tutkimuskysymyksiä vielä muuttaa?

5. SYVENTÄVÄN TIEDON ETSINTÄ
Tavoite: Tehdä suunnitelma, miten tietoa hankitaan tutkimuskysymyksiin: kirjat, videot, havainnointi, haastattelut, kyselyt, kokeilut jne.

6. SELITYSTEN JA PÄÄTELMIEN TEKEMINEN
Tavoite: Tarkastella löydettyä tietoa ja kaikkea sitä muuta, mitä on saatu selville tiedon etsinnän aikana. Pitikö hypoteesi paikkaansa kokonaan, osittain vai ei ollenkaan. Mitä uutta olemme oppineet? Mitä johtopäätöksiä voimme tehdä? Mihin voisimme käyttää tutkimuksemme tuloksia?

7. TUTKIMUKSIEN SUUNNITTELEMINEN EDELLEEN
Haluaako joku ryhmä jatkaa tutkimusta omatoimisesti?

8. JAETTU ASIANTUNTIJUUS
Kaikki yllä oleva tapahtuu yhteistyössä oman tutkimusryhmän ja koko luokan kanssa. Tavoite: Luoda yhteistyötiloja, joihin voi tallentaa videoita, linkkejä, äänitteitä, tekstiä jne. Tällä tavoin samaa aihetta tutkivat voivat jakaa asiantuntijuutta ja tietolähteitä keskenään. Lisäksi voi käydä tutkailemassa toisten tutkimusryhmien tutkimuksen etenemistä. Onko jokin muu tapa jakaa asiantuntijuutta? (Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä 1999, 13)

Esimerkiksi jos ilmiönä on työelämätaidot ja oppilaat työskentelisivät pienryhmissä, joissa jokaisella on oma roolinsa (muutama työntekijä, yrityksen edustaja ja muutama työnhakija),  oppilaiden tehtävänä olisi luoda realistinen "unelmien työpaikka" ja etsiä ratkaisuja, millaisilla taidoilla työn voisi saada, mitkä arvioitavat tavoitteet kustakin oppiaineesta kytketään ilmiöoppimiseen. Tai entä jos yhteisenä tavoitteena olisikin taidot ja arvioitaisiin niitä. Päämäärä olisikin yhteinen eli millaisin valmiuksin oppilaat lähtevät jatkamaan opintoja ja elämää.